Hallitusneuvottelijat ovat julkaisseet yhteistyönsä ensimmäiset pitävät tulokset. Julkisuudessa kovaksi kiistakapulaksi ennakoitu maahanmuuttopoliittinen linjaus on nyt julkaistu, samoin kuin EU-poliittinen ja ulko- ja turvallisuuspoliittinen linjaus.

Maahanmuuttopoliittinen linjaus syntyi lopulta varsin pienellä vaivalla. Paljon tiukemmat väännöt käytiin EU-politiikan kysymyksistä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ei syntynyt kiistanaiheita.

Riippumaton selvitys maahanmuuton hinnasta

Hallitus kannustaa avoimeen keskusteluun maahanmuuttopolitiikasta, mutta rasismia ei sallita. Hallitus edistää suvaitsevaista ja ihmisarvoa kunnioittavaa kansallista keskustelukulttuuria.

Hallitus laatii riippumattoman selvityksen maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista yhteiskunnassamme. Se mahdollistaa tosiasioihin pohjautuvan keskustelun ja paremman kotouttamispolitiikan sekä päätöksenteon.

Kiintiöpakolaiset nykyisellä tasollaan

Kiintiöpakolaisten määrä pidetään ainakin viime vuosien tasolla ja tällä osallistutaan kansainväliseen taakanjakoon. Valtio lisää yhteistoimintaa kuntien kanssa ja takaa riittävät resurssit.

Turvapaikanhakijoiden määrä päätetään itse

Suomi ottaa nyt noin 1050 kiintiöpakolaista vuodessa. Kiintiötä on lisätty 300:lla Syyrian kriisin vuoksi. Määrä pidetään yhteisen päätöksen mukaan toistaiseksi nykyisellä tasolla.

Alexander Stubb (kok.) huomautti Suomen olevan kymmenen suurimman pakolaisia vastaanottavan maan joukossa väkilukuun verraten.

Mutta turvapaikan hakijoiden määrästä Suomi päättää jatkossakin itse mahdollisista EU:n ratkaisuista huolimatta.

–  Se perustuu kansalliseen vapaaehtoisuuteen, Stubb tulkitsi ja sanoi, ettei EU voi pakottaa meitä suurempaan vastaanottoon kuin itse haluamme.

Viranomaiskäsittelyä nopeutetaan

Sopimuksen mukaan maahanmuuton pitää olla hallittua. Viranomaisprosesseja turvapaikkahakemusten käsittelyssä nopeutetaan, päätökset palauttamisineen tehdään viipymättä ja väärinkäytöksiä torjutaan.

Osallistuminen YK:n tai EU:n terroristijärjestöksi luokitellun organisaation toimintaan kriminalisoidaan.

Törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden, rikoksen uusijoiden ja yleiselle järjestykselle vaarallisten henkilöiden maasta poistamista nopeutetaan.

Työperäistä maahanmuuttoa pidetään myönteisenä, mutta työvoiman tarvehankinnassa jatketaan pääsääntöisesti nykyisiä käytäntöjä.

Tämä vastaa perussuomalaisten vanhoja linjauksia.

Mutta aloilla, joilla työvoiman tarve on erityisen polttava, voidaan EU-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkintaa lieventää, kun se on työllisyyden ja julkistalouden kannalta perusteltua.

Se mahdollistaa erityisosaajien työllistämisen nopeasti yrityskohtaisesti.

Työmarkkinoilla noudatetaan työehtosopimuksia.

Kotouttamista tehostetaan

Kotouttamista aiotaan tehostaa lisäämällä kielen opetusta huomioiden nykyistä paremmin lähtötaitotason, parantamalla tukihenkilötoimintaa ja lasten osallistumista varhaiskasvatukseen.

Perheenyhdistämisten kriteereitä tarkennetaan EU:n perheenyhdistämisdirektiivin mukaisesti.

Kolmen linjaukset yhdistyivät EU-linjauksessa

EU-linjauksessa päästiin tulokseen, jossa kahden eri laidan – perussuomalaisten ja kokoomuksen – tekemät linjaukset yhdistettiin synteesiksi, josta tuli hallituksen lopulta linjaus. Yhteisessä tekstissä on molempien puolueiden kantoja mukana, mutta koko paperi vastaa hallituksen yhteistä linjausta.

– Tässä välissä oli hyvä seurata tekstin syntymistä: näin siitä tuli automaattisesti oikea, Sipilä myhäili.

Yksi kappale yhdistää

Linjaus tiivistyy tekstin toiseen kappaleeseen tavalla, joka tyydyttää niin euromyönteisiä kuin –kriittisiäkin lukijoita.

EU:n jäsenyys on poliittinen valinta, joka kytkee Suomen läntiseen arvoyhteisöön. Unionia on uudistettava ja sen toimintaa parannettava, mutta hallitus ei pidä perussopimusten muuttamista nyt ajankohtaisena. Suomi kunnioittaa yhteisiä sääntöjä ja odottaa muiden jäsenvaltioiden toimivan samoin. Suomi on aktiivinen, käytännönläheinen ja ratkaisuhakuinen jäsenvaltio. Hallitus yhdistää rakentavan kriittisellä ja yhteistyöhakuisella tavalla kansallisen ja yhteisen eurooppalaisen edun Suomen EU-politiikassa.

Vakaus-kappale kuin PS:n kynästä

EU:n vakautta koskeva kappale taas on kuin suoraan perussuomalaisten kynästä.

Hallitus suhtautuu kielteisesti Suomenvastuiden kasvattamiseen eurokriisin hoidossa. Ensisijainen keino euromaan rahoitusongelmien hoitoon ovat maan kansalliset toimet talouden tervehdyttämiseksi ja julkistaloutensa vakauttamiseksi. Jos nämä keinot eivät riitä, toissijaisena keinona on sijoittajavastuun toteuttaminen. Kahdenväliset luotot eivät kuulu hallituksen keinovalikoimaan eurokriisin hoidossa. Mikäli Euroopan vakausmekanismia joudutaan vielä käyttämään, sen tulee tapahtua vain mekanismin nykyisen kapasiteetin ja pääomarakenteen puitteissa. Euroalueen vakauttamistoimia koskevat päätökset hallitus tekee Suomen kansallisen edun näkökulmasta.

Soini painottaa: yhteisvastuuta ei saa lisätä

Puheenjohtajat nostivat tiedotustilaisuudessa esiin tiettyjä EU-linjauksen kohtia. Soini painotti tiedotustilaisuudessa yhteisen linjauksen kohtaa, jonka mukaan talous- ja rahaliitto EMU:a ei tule kehittää siten, että se lisäisi yhteisvastuuta eurokriisin hoidossa. Hallituksen on suhtauduttava kriittisesti Suomen vastuun lisäämiseen eurokriisin hoidossa.

– Jos kokoomus olisi kirjoittanut yksin, olisi se ollut toisenlainen ja jos perussuomalaiset olisivat kirjoittaneet tämän yksin, olisi se toisenlainen. Mutta hallitus tekee päätökset Suomen kansallisen edun mukaan. Ja sen päätämme me, jos hallitus on syntyäkseen, Soinin muotoili.

– Ja jos keskusta sen kirjoittaisi, olisi se suunnilleen tämä, Sipilä nauratti kuulijakuntaa.

Sääntely valjastettava työllisyyden kasvuun

Puolueita yhdistää tavoite vähentää EU:n turhaa sääntelyä. Unionin pitää keskittyä olennaisimpiin kysymyksiin, eikä integraatiota ole tarpeen syventää kaikilla politiikan aloilla.

Hallitus arvioi kaikkea EU-sääntelyä talouskasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden näkökulmasta ja edellyttää vastaavaa käytäntöä myös EU:n toimielinten tasolla.

Suomi tavoittelee nykyistä vähemmän, mutta parempaa ja kevyempää sääntelyä.

Hallitus ei lisää kilpailukykyä haittaavaa ylimääräistä taakkaa EU-sääntelyn kansallisessa toimeenpanossa ja vahvistaa Suomen kykyä arvioida EU-sääntelyn taloudellista merkitystä ja oikeudellisia ulottuvuuksia.

Tätä seikkaa – Suomen omaa osuutta byrokratian lisääjänä ovat perussuomalaiset painottaneet paljon menneellä vaalikaudella.

Kymmenen työryhmää jatkaa

Keskiviikosta alkaen hallitusohjelmaa rakentaa peräti kymmenen työryhmää. Johtoryhmään kuuluvat puheenjohtajat avustajineen.

Kolme työryhmää on saanut puheenjohtajan perussuomalaisten kansanedustajista. Sote-veteraani Hanna Mäntylä johtaa hyvinvointi-työryhmää, maa- , metsä- ja energiatalouteen vahvasti perehtynyt Pirkko Mattila johtaa biotalousryhmää ja veteraanipoliisikansanedustaja Raimo Vistbacka johtaa sisäisen turvallisuuden ryhmää.

Veli-Pekka Leskelä