Hallituksen toimintatavat ovat muuttuneet suuresti. Kärkihankkeet ovat hallituksen uudenlainen keino toteuttaa hallituksen tavoitteita vaalikauden aikana. Keinot ovat poikkihallinnollisia ja vaativat tiivistä yhteistyötä eri ministerien ja toimialojen välillä. Asiasta kertoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) esitellessään hallituksen kärkihankkeita eduskunnalle.

– Suomen ongelmat ovat sitä luokkaa, että hallitustyön on oltava aiempaa tavoitteellisempaa. Strategista johtamista noudatetaan jo lähes kaikilla elämänaloilla. Nyt se oli korkea aika tuoda politiikkaan. Hallitusohjelmassa on tietoisesti unohdettu hallinnon rajat. Voimme paremmin keskittyä isoihin asioihin ja tehdä ne kunnolla, Sipilä painotti puheensa aluksi.

Miljardin hankkeet,
ketterät päätökset

Kärkihankkeet muodostavat yhdessä miljardin euron panostuksen vaalikauden aikana viiden painopisteen kautta, joita ovat työllisyys- ja kilpailukyky, osaaminen ja koulutus, hyvinvointi ja terveys, biotalous ja puhtaat ratkaisut sekä digitalisaatio, kokeilut ja normien purku.

Lisäksi toteutetaan reformeja, kuten eläke- ja sote-uudistus, karsitaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita ja uudistetaan alue- ja keskushallintoa.

– Panostamme kärkihankkeisiin, koska muutos tarvitsee toteutuakseen investointeja. Kärkihankerahoituksella ei paikata budjettileikkauksia. Kärkihankkeilla ajetaan eteenpäin laaja-alaisia uudistuksia, Sipilä painotti.

Samalla lisätään päätösten ketteryyttä, lisätään kilpailua ja edistetään digitaalista palveluliiketoimintaa.

Työllisyys ja kilpailukyky saa 170 miljoonaa, osaaminen ja koulutus 300 miljoonaa, hyvinvointi ja terveys 130 miljoonaa, biotalous ja puhtaat ratkaisut 300 miljoonaa ja digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen 100 miljoonaa, käytännössä julkisten palveluiden digitalisointiin.

Yhteiskunnan muutosohjelma

Jokaiselle kärkihankkeelle on nimetty vastuuministeri ja kaikilla alueilla on omat ministeriryhmänsä. Hankkeiden toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan ja ohjataan aktiivisesti.

– Strategisen hallitusohjelman toimeenpano sisältää runsaasti muutoksia vanhoihin toimintatapoihin. Ne uudistavat suomalaista yhteiskuntaa ja vahvistavat kansantalouden kasvuedellytyksiä. Toimeenpanosuunnitelmassa on kyse muutosohjelmasta, jonka toteuttamiseen hallitus on voimakkaasti sitoutunut.

– Meidän on nyt rohkeasti uudistuttava, ja uudistumisen pitää pysyä jatkuvana tilana ja vireenä, pääministeri viitoitti.

Veli-Pekka Leskelä