Esitykset liittyvät pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitteeseen uudistaa riita-, rikos- ja hakemusprosesseja.
– Rikosprosessia sujuvoittamalla voidaan antaa oikeusturvaa tehokkaammin ja lyhentää käsittelyaikoja. Haluamme parantaa etenkin rikoksen uhrin asemaa. Lisäksi tavoitteena on saavuttaa kustannussäästöjä, oikeusministeri Leena Meri sanoo oikeusministeriön tiedotteessa.
Syyteneuvottelun käyttö laajenee
Esityksen mukaan syyteneuvottelun soveltamisalaan lisätään törkeä huumausainerikos, törkeä ryöstö ja törkeä ihmiskauppa. Neuvotteluja voitaisiin käydä myös yhteisösakosta, liiketoimintakiellosta sekä rikoshyödystä, jos syyttäjän vaatimus ylittää asianomistajan vahingonkorvausvaatimuksen.
Lisäksi viranomaisille asetetaan velvollisuus arvioida syyteneuvottelun edellytyksiä yksittäistapauksissa. Epäillyn ja asianomistajan oikeuksia koskevaan ilmoitukseen lisätään maininta syyteneuvottelusta, ja sen aloittaminen mahdollistetaan myös muutoksenhakuasteessa. Tunnustamisoikeudenkäynnin määräaika pidennetään 30 päivästä 60 päivään.
Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. kesäkuuta 2026.
Muut muutokset rikosprosessiin
Hallitus esittää lisäksi useita muita uudistuksia rikosprosessin tehostamiseksi. Niitä ovat muun muassa rikosilmoituksen kirjaamisvelvollisuuden tarkennukset, esitutkintaviranomaisen ja syyttäjän yhteistyövelvollisuus, loppulausuntomenettelyn kehittäminen sekä päätösten perusteluvelvollisuuden laajentaminen.
Uudistuksiin kuuluvat myös yleistiedoksiannon käyttö erityisen laajoissa rikosasioissa sekä kirjallisen menettelyn ja poissaolokäsittelyn soveltamisalan laajentaminen.
Muutosten on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2026.