Hallitus julkaisi tiistaina yrittäjyys- ja työllisyyspoliittiset pakettinsa. Niiden avulla hallitus pyrkii suureen tavoitteeseensa, luomaan 110 000 uutta työpaikkaa ja nostamaan työllisyysasteen 72 prosenttiin nykyisestä 68 prosentista.
Suomeen aiotaan luoda uusi tapa työllistyä: työtön voi käyttää työttömyysturvaa starttirahan tapaan. Yrittäjä saisi samalla myös mahdollisuuden nykyistä parempaan sosiaaliturvaan. Yrittäjä saisi myös tukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen palkkatuen avulla. Nykyisestä palkkatuesta poiketen työntekijäksi voisi palkata muunkin kuin työttömän työnhakijan.
Lindström uskoo tavoitteisiin
Uskotteko tähän 110 000 työpaikan tavoitteeseen, oikeus- ja työministeri Jari Lindströmiltä (ps.) kysyttiin tiedotustilaisuudessa.
– Totta kai uskon – muuten en olisi nyt tässä, Lindström vastasi.
Lindström vastaa hallituksen työllisyyspaketista, elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) yrittäjyyspaketista. Ne menevät aihepiireiltään monessa kohdassa limittäin, koska pyrkimys on yhteinen: työpaikkojen luominen Suomeen.
Starttirahaa ja palkkatukea
Hallitus myös auttaa ihmisiä töihin uudella tavalla niin, että nykyistä työttömyyskorvausta laajennetaan starttirahan suuntaan. Työttömyysetuuksia voidaan jatkossa käyttää rahoittamaan starttirahaa, palkkatukea ja liikkuvuusavustusta.
Aktiivitoimenpiteiden rahoituksesta tulee nykyistä joustavampaa, jolloin työttömien palvelutarpeisiin vastataan paremmin.
Pelkääkö Lindström, että työttömyysturvan uudistuksista tulee taas riita hallituksen ja työmarkkinoiden välille?
– Sanottakoon, että toivon että ei, Lindström vastasi Suomen Uutisille.
Itsensä työllistäjien työttömyysturva
Hallitus aikoo tukkia suuren porsaanreiän, joka estää lukemattomia kansalaisia työllistymästä itse. Se on itsensä työllistäjien eli mikroyrittäjien työttömyysturva.
Hallitus valmistelee selvitystyön pohjalta työttömyysturvajärjestelmään muutoksia, joilla kannustetaan itsensä työllistämiseen pää- ja sivutoimisesti.
Sillä huomioitaisiin nykyistä paremmin erilaiset työnteon muodot sekä mahdollistetaan joustavat siirtymät yrittäjästä palkansaajaksi – ja päinvastoin.
Tavoitteena on esimerkiksi tehdä sivutoimisen yritystoiminnan aloittaminen työttömänä nykyistä sujuvammaksi.
– Hallitus siirtää painopistettä mikroyrityksiin. Työpaikat syntyvät nykyään pienissä yrityksissä, Rehn sanoi tiedotustilaisuudessa.
Kokeileva Suomi
Hallitus kokeilee vuosina 2017 ja 2018 alueellisia asiakaslähtöisen työllisyyspalvelun kokeiluja. Niissä siirretään julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden järjestämisvastuu kunnalle tai maakunnalliselle toimijalle. Tavoitteena on tukea tulevien itsehallintoalueiden perustamista.
Kokeilualueilla voidaan poiketa voimassa olevasta lainsäädännöstä, joka koskee työvoima- ja yrityspalveluja, työttömyysturvaa, aktiivista sosiaalipolitiikkaa, tietojen luovuttamista, kotoutusta sekä mahdollisesti myös koulutusta.
Kokeiluilla tavoitellaan 10 prosentin kustannussäästöä työttömyyden julkiselle taloudella aiheuttamissa kustannuksissa.
Työnäytepalvelu
Hallitus selvittää työnäytepalvelun käyttöönottoa. Se olisi lyhytaikainen ja vapaaehtoisuuteen perustuva palvelu, jossa työtön saisi näyttää työnantajalle, millaista osaamista hän voisi tarjota. Se tarkoittaisi lyhytkestoista työskentelyä mahdollisen työnantajan tehtävissä.
– Siitä hyötyisivät kaikki: työtön saisi näyttää osaamistaan ja työnantaja näkisi, mitä toinen osaa, Lindström perusteli.
Kasvuyritysten työllisyysohjelma auttaisi yrityksiä löytämään osaavaa työvoimaa. Samalla puretaan rakenteellista työttömyyttä.
Kasvuyrityksille markkinoidaan rekrytointitapaa, jossa korkeasti koulutettuja pitkään työttöminä olleita osaajia voidaan palkata kasvuyrityksiin koulutuksen, oppisopimuksen tai työllistämistuen avulla tai ilmankin tukia.
Ohjelmaa toteutettaisiin vuoden 2019 loppuun saakka. Noin 7-15 miljoonan euron kustannukset katettaisiin suuntaamalla uudelleen työvoimapolitiikan määrärahoja.
Hallitus päättää uusista työllisyyttä vahvistavista toimista syksyn budjettiriihessä. Toimia valmistelee ministeri Lindström.
Lindström katsoi työllisyysnäkymiin luottavaisesti myös asiantuntija Heikki Räisäsen hänelle antaman tuoreen selonteon pohjalta: sen mukaan työllisyys kääntyy kesällä parempaan suuntaan. Nyt vetävät palvelut sekä rakennusteollisuus.
– Toivottavasti se vetää muutkin alat ylös, Lindström toivoi.
Tavoite työllisyysasteen nostamiseksi ja 110 000 uutta työpaikkaa on kova. Se vaatii, että hallitusohjelman kirjausten pitää onnistua.
Työttömyys pitää saada lyhyemmäksi
Lindström kertoi, että pelkkien porkkanoiden lisäksi hallitus joutuu tarjoamaan myös keppiä eli nykyistä työttömyysturvaa viilataan työntekoon kannustavammaksi kiristämällä sen ehtoja. Tarkoitus on lyhentää työttömyyden kestoa.
– Suurin ongelma on pitkäaikaistyöttömyys. Työttömyys kestää nyt keskimäärin 52 viikkoa. Jos se lyhentyisi 36 viikkoon, meillä ei olisi nyt näitä ongelmia, Lindström selitti.
Työttömyyden hoito vie nimittäin 5-6 miljardia euroa joka vuosi. Siksi työllistyminen on niin tärkeää ja sen edeltä täytyy raivata loukut pois.
Loukut pois
Hallitus pyrkii tiukentamaan työn vastaanottamisvelvollisuutta. Samalla muutetaan perusteita, joilla työstä saa erota työmatkan perusteella. Hallitus tiukentaa velvollisuutta osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin. Työttömien työnhakijoiden palveluita tehostetaan.
Hallitus arvioi työttömyysetuuden suojaosareformin vaikutukset ja poistaa työttömyysturvaan liittyviä byrokratialoukkuja.
Päätöksillä nopeutetaan työn vastaanottamista, lyhennetään työttömyysjaksoja, vahvistetaan työttömyysturvan vastikkeellisuutta ja alennetaan rakenteellista työttömyyttä.
Lisää uudistuksista maanantaina
Nyt esitellyt työllisyyskeinot ovat yksi osa suurta kokonaisuutta, johon kuuluvat myös kilpailukykypaketti, joka pitäisi sopia liittojen välillä toukokuun loppuun mennessä. Myös kehysriihen päätöksistä täytyy pitää kiinni ja päätöksiä on tulossa vielä loppukesän budjettiriiheenkin.
Lindström avaa työttömyysturvan uudistuksia seikkaperäisemmin vielä ensi maanantaina 18.4. Hallitus muodostaa asioista vielä yhteisen kannan.
Veli-Pekka Leskelä