

LEHTIKUVA
Työllisyys kohenee jo tänä vuonna – rakennusalalle 6 000-7 000 uutta työpaikkaa
Työllisyys on nousussa. Tämä selviää työ- ja elinkeinoministeriön tiistaina julkaisemasta lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteesta.
Työllisyys nousee vielä tämän vuoden aikana 68,3 prosenttiin ja ensi vuonna 68,8 prosenttiin, kun viime vuonna jäätiin 68,1 prosenttiin.
Työttömyyden kasvu pysähtyy, mutta pitkäaikaistyöttömien määrä sen sijaan nousee.
Rakennusala vetää
Vaikka talouskasvu on heikkoa, se riittää pysäyttämään työttömyyden kasvun. Työllisyys paranee lähinnä rakennusalalla, jolla työllisyys kasvaa noin 6 000-7 000 hengellä tänä ja ensi vuonna. Työvoiman kysyntä kasvaa 13 000 hengellä vuonna 2017.
Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa. Koko työttömyyden kasvu johtuu nyt työttömyysjaksojen pidentymisestä. Yli 12 kuukautta työttömänä olleiden määrä on kasvanut vuodessa noin 20 prosenttia.
Hyvä alku
Työministeri Jari Lindströmin mielestä suunnan kääntyminen on hyvä alku, vaikka talouden tilanne on vaikea. Pitkäaikaistyöttömyyteen täytyy pystyä puuttumaan. Lukujen kasvu kertoo, kuinka vaikeaa on päästä takaisin työelämään, jos siitä putoaa. Myös kohtaanto-ongelmaa pitää parantaa, kuten työvoiman liikkuvuutta.
– Työllisyystavoite on kova. Kasvu ei yksin riitä 110 000 työpaikan syntymiseen. Siksi hallitus pyrkii monin keinoin parempaan kasvuun ja työllisyyden kohentumiseen, Lindström sanoo.
Kärkihankkeisiin on varattu 1,6 miljardia euroa. Niistä 170 miljoonaa on varattu työllisyys- ja kilpailukykyhankkeisiin.
– Muillakin kärkihankkeilla parannetaan työllisyyttä: koulutukseen 300 miljoonaa, hyvinvointiin ja terveyteen 130 miljoonaa, biotalouteen 300 miljoonaa ja digitalisaatioon ja normien purkamiseen 100 miljoonaa. Näillä tavoitellaan sitä parempaa kasvua, Lindström valaisee.
– Jos kasvua saadaan vahvistettua, niin sillä on positiivinen vaikutus työllisyyteen.
Loukut pois
Lindström kertoo hallituksen saaneen monenlaista palautetta työllisyyden lisäämiseen tähtäävistä keinoistaan.
Työllisyyspaketti pyrkii parantamaan tilannetta purkamalla kannustinloukkuja. Velvollisuutta ottaa työtä vastaan on tarkoitus tiukentaa ja lisätä alueellista liikkuvuutta.
– Toisaalta työllisyysetuuksien käyttöä laajennetaan työllistämispalvelujen rahoittamiseen, mikä on hyvä asia ja josta on tullut positiivista palautetta myös ay-liikkeen puolelta, Lindström kertoo.
Työkokeilua suunnitellaan työmarkkinoiden kanssa
Maanantaina kokoontui 40 henkilöä eri etujärjestöistä puhumassa työkokeilusta.
– Halusimme kuulla heidän huoliaan, murheitaan ja epäilyksiään, joita työnäyttöideaan liittyi. Halusimme hälventää epäluuloja ja kertoa, että rakennamme mallia, jossa otetaan toimijoiden ideat, huolet ja murheet huomioon. Katsomme myös, onko rakennettavissa malli, joka toisi jotakin uutta työn hakemiseen. Siihen liittyy mm. vakuutusturvaan liittyviä ongelmia, joita selvitetään ennen kuin kokeiluun lähdetään. Viemme sitä eteenpäin ja katsomme, millainen malli se olisi ja kannattaako sitä viedä oikeasti määräaikaisena kokeiluna eteenpäin, Lindström painottaa.
Riiheen tulee lisää keinoja
Parhaillaan TEM ottaa vastaan ideoita, jotka voitaisiin lyödä lukkoon syksyn budjettiriihessä. Työllisyyttä parantavia ja työllisyyspakettia täydentäviä ideoita valmistelemaan perustetaan työryhmä. Keinojen laadinta tuli hallituksessa Lindströmin vastuulle.
– Osa hankkeista tuo apua hitaasti eikä tänä vuonna. Vuoropuhelua työmarkkinajärjestöjen kanssa jatketaan 18.5. Silloin keskustellaan työmarkkinajärjestöjen kanssa ideoista työllistämisen helpottamiseksi. Niillä ratkaisuilla voi olla ratkaiseva vaikutus.
”Suomella ei ole varaa lakkoiluun”
Paljonko hallitus voi keinoillaan vauhdittaa suotuisaa kehitystä? Lindström arvioi, että 110 000 työpaikkaa voidaan saavuttaa, jos kaikki keinot loksahtavat kohdalleen – nekin, jotka eivät riipu hallituksesta. Suurin merkitys on kilpailukykysopimuksella, josta riippuu 35 000-45 000 työpaikkaa. Myös paikallinen sopiminen olisi merkittävää. Lindström vetoaakin jälleen neuvottelupuoliin sopusoinnun saavuttamiseksi.
– Sopikaa – Suomella ei ole varaa lakkoiluun, Lindström vetoaa.
– Kuuntelemme toki myös oppositioni keinoja. Niissä on viisauttakin. Olemme kuunnelleet esimerkiksi SDP:n ideaa muuttaa passiivinen raha aktiiviseksi. Se on ns. Rinteen malli, joka on suunnilleen sama kuin meillä. Mutta se on kalliimpi: meidän mallimme on kustannusneutraali, Lindström kehuu.
Viidennes työttömistä korkeasti koulutettuja
Tilastojen mukaan korkeasti koulutetut ja naiset pysyvät entistä pitempään työelämässä. Toisaalta korkeasti koulutettujen työttömyys kasvaa nopeasti: maaliskuussa työttömyys nousi eniten tutkijakoulutusasteella sekä alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla.
Korkea-asteen koulutettujen työttömien työnhakijoiden määrä yli puolitoistakertaistui vuodesta 2011 vuoteen 2016. Heidän osuutensa työttömistä työnhakijoista nousi samassa ajassa 18 prosentista 21 prosenttiin.
Ulkomaalaisia tulee rakennusalalle
Suurin osa työpaikoista syntyy rakennusalalle. Se on Lindströmin mielestä hyvä, sillä talous tarvitsee moottorin, vaikkei rakennusala yksin nostakaan maata ylös lamasta.
Rakennusala tuo tänä ja ensi vuonna 6 000-7 000 uutta työpaikkaa. Tähän lukuun on laskettu suomalaisten työllisyyden paraneminen. Ulkomaalaisia työntekijöitä on rakennusalalla kymmeniä tuhansia.
Lindström vetoaa, että varsinkin julkisten rakennuttajien täytyy olla hyvänä esimerkkinä. Suomalaiset yritykset häviävät kilpailun helposti varsinkin pienille ulkomaisille yrityksille.
– Suomalaisen työehtosopimuksen noudattaminen on tärkeää. Kävin Virossa ennen joulua ja virolaisilla on tiedossa, että tämä koetaan Suomessa ongelmaksi, Lindström kertoo.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallitukselta laaja paketti työllisyyden ja yrittäjyyden edistämiseen

Eerola: Työttömyysturvan käyttäminen starttirahana on mullistava uudistus

Työstä kieltäytyminen vaikeutuu, työttömyysturva tukemaan työn löytämistä ja yrittäjyyttä

Turunen: Työllisyyspaketissa lisää resursseja työttömyyden hoitoon
Viikon suosituimmat

Somaliedustaja Mohamed Alin sepittämässä tarinassa juuri mikään ei ole totta – vasemmistopuolueen johto ampuu itseään jalkaan katsoessaan tumput suorina uskomatonta farssia
Ruotsin vasemmistopuolueen kansanedustaja Mohamed Alin ympärillä vellova skandaali jatkaa paisumista. Epäillyn vaalivilpin, ulosottovelkojen ja maksamattomien elatusmaksujen jälkeen hänen ansioluettelostaan on paljastunut roppakaupalla virheellisiä tietoja. Nyt myös vasemmiston omat jäsenet syyttävät puoluejohtoa ideologiansa hylkäämisestä.

Antikainen järkyttyi: Kymmenen päällikköä ja yli 80 työntekijää jakaa suomalaisten verorahoja maailmalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Bergbom tulistui Veronika Honkasalolle: ”Suomi ei ole velkaa Somalialle”
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Palestiina-verkosto soluttautuu kirkkoon – diakoni: ”Toiminnassa natsismin merkkejä”
Diakoni arvostelee kovin sanoin Sumud-verkoston toimintaa siitä, että se pyrki vaikuttamaan seurakuntavaaliehdokkaisiin kehottamalla heitä allekirjoittamaan vaalilupauksen, jossa boikotoidaan israelilaisia tuotteita.

Greta Thunberg nauraa räkätti perustamalleen ilmastoliikkeelle – ”Vieläkö ne tekevät sitä?”
Greta Thunbergin yllättävä haastatteluhekotus on saanut ilmastoliikkeen totiset toverit tuohduksiin. Jokapaikan aktivisti nimittäin purskahti nauruun kuultuaan, että hänen käynnistämänsä Fridays for Future -liike järjestää edelleen mielenosoituksia Saksassa.

Purra palautti keskustan maan pinnalle: ”Tehän sen rahoituslain teitte”
Keskusta vaatii hallitusta tilille hyvinvointialueiden ongelmista, vaikka puolue itse oli rakentamassa nykyistä sote-rahoitusmallia viime hallituksessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla keskustaa sen omasta vastuusta ja totesi hallituksen jo korjanneen rahoituslakia.

Oikeusministeri Leena Meri järkyttyi: Näin monella turvapaikan saaneella on rikostausta
Maahanmuuttoviraston ja keskusrikospoliisin seulonnassa löytyi vakavaa rikostaustaa noin tuhannelta Suomesta turvapaikan tai toissijaista suojelua saaneelta henkilöltä. Suurimmat ryhmät ovat irakilaiset, afgaanit ja syyrialaiset. Oikeusministeri Leena Meri vaatii rikoksiin syyllistyneiden karkottamista maasta ja pitää tulosta järkyttävänä.

Ruotsin valtiopäivät muutti perustuslakia: Kansalaisuus pois maahanmuuttajataustaisilta rikollisilta ja huijareilta
Ruotsin valtiopäivät on hyväksynyt perustuslain muutoksen, joka mahdollistaa Ruotsin kansalaisuuden peruuttamisen, jos se on hankittu väärin tiedoin tai kaksoiskansalainen on syyllistynyt vakavaan rikokseen. Perustuslain muutos on hyväksytty, mutta toimeenpano riippuu seuraavan hallituksen lakiehdotuksista. Vasemmistopuolue ja vihreät vastustivat muutosta.

Grönroos Espoon ryöstösarjasta: ”Suomi alkaa olla samassa tilanteessa kuin Ruotsi”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtajan Simo Grönroosin mukaan Espoon nuorten ryöstösarja on seurausta vuosia jatkuneesta epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Hän vaatii maahanmuuttopolitiikan kiristämistä, rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien karkottamista sekä poliisin resurssien turvaamista.

Seppänen jyrähtää Tavion Somalia-kohusta: ”Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään”
Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään siitä, että hän tekee poliittisen linjauksen kehitysavusta, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää














