Oikeusministeriö toteuttaa parhaillaan tutkimushanketta, jonka tarkoituksena on kartoittaa mahdollisuuksia siirtää ulkomaalaiset vangit suorittamaan vankeusrangaistustaan kotimaihinsa tai poistaa heidät maasta.
Tutkimuksessa selvitetään muun muassa näiden toimien oikeudellisia edellytyksiä sekä mahdollisia lainsäädännön ja käytännön esteitä. Tutkimus toteuttaa hallitusohjelman kirjausta, jonka tarkoituksena on edistää ulkomaalaisten vankien siirtämistä kotimaihinsa. Asia on kirjattu myös keväällä 2025 hyväksyttyyn kriminaalipoliittiseen toimenpideohjelmaan.
– Olen erittäin tyytyväinen, että tämä kriminaalipoliittisessa toimenpideohjelmassa sovittu toimenpide etenee. On vankiloiden yliasutuskin huomioiden keskeistä selvittää keinoja tehostaa vankiensiirtojärjestelmän toimintaa ja ulkomaalaisten vankien maasta poistamista, oikeusministeri Leena Meri kertoo oikeusministeriön tiedotteessa.
Ulkomaalaisilla merkittävä yliedustus vankiloissa
Rikosseuraamuslaitoksen julkaisemien tilastojen mukaan vuonna 2025 Suomen vankiloissa oli keskimäärin 3 545 vankia, joista ulkomaan kansalaisia oli 839. Ulkomaalaisten osuus kaikista vangeista oli siis 23,7 %, kun vastaavasti heidän osuutensa koko maan väestöstä on Tilastokeskuksen mukaan noin 7,7 %.
Lisäksi ulkomaalaisten vankien kokonaismäärä on kymmenessä vuodessa noussut hälyttävät 76 %. Vastaavasti samalla ajanjaksolla ulkomaalaisten vankien määrän kasvu on kattanut koko vankimäärän kasvusta noin neljä viidesosaa.
Ulkomaalaisten vankeusvankien yleisimpiä päärikoksia olivat huumausainerikokset (49 %), seksuaalirikokset (21 %) sekä henkirikokset (10 %).
Euroopassakin puhaltavat uudet tuulet
Kyseessä ei suinkaan ole ensimmäinen kerta, kun perussuomalaisten johtama oikeusministeriö tarttuu tuumasta toimeen näyttääkseen ulkomaalaisille vangeille ovea. Esimerkiksi tammikuussa ministeri Meri ja Viron oikeusministeri Liisa-Ly Pakosta allekirjoittivat yhteisen julistuksen vankien siirron tehostamisesta Suomen ja Viron välillä. Maaliskuussa ministerit allekirjoittivat vielä asiaa koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan.
Tänä keväänä karkotusprosessien edistämiseen on saatu vetoapua jopa hieman yllättävältäkin taholta, nimittäin Brysselistä. Laittomaan maahanmuuttoon ja sitä kautta myös ulkomaiseen rikollisuuteen aletaan olla kyllästyneitä nyt jo myös koko Euroopan unionin laajuisesti.
Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät maanantaina sopuun niin kutsutun paluuasetuksen hyväksymisestä. Asetusta koskevaan komission ehdotukseen on sisällytetty jäsenvaltioille mahdollisuus erikseen sopia kolmansien maiden kanssa ulkomaalaisten karkottamisesta kyseisiin kolmansiin maihin. Järjestely mahdollistaa sen, ettei karkotettavaa henkilöä enää jatkossa tarvitsisi palauttaa todelliseen kotimaahansa.
Asetusehdotuksen 16. artiklan mukaan etusijalle karkotuksissa laitettaisiin henkilöt, jotka muodostavat turvallisuusriskin oleskelumaassaan. Turvallisuusriskeiksi kuuluisi artiklan mukaan katsoa sellaiset henkilöt, jotka ovat syyllistyneet vakaviin rikoksiin.
Asetusehdotuksesta saavutetun sovun tulee vielä saada Euroopan parlamentin täysistunnon hyväksyntä.
Karkotukset ovat ainoa ratkaisu
Suomessa on Rikosseuraamuslaitoksen mukaan tällä hetkellä noin 3 000 vankipaikkaa. Vankiloiden yliasutuksen taso on siis tällä hetkellä yli 500 henkeä. Samaan aikaan vankiloissamme on yli 800 ulkomaalaista rikollista. Heidän määränsä tuskin tulee vähenemään, sillä tämä hallitus on kiristänyt Suomen rikoslainsäädäntöä suorastaan ennennäkemättömällä tahdilla.
Hallituksen päätöksillä rakennetaan koko ajan lisää vankipaikkoja yliasutustilanteen helpottamiseksi, mutta on selvää, etteivät rakennustoimet yksin riitä. Onneksi oikeusministeriön johdossa on nyt perussuomalainen ministeri, joka vie aloitteita aktiivisesti eteenpäin.
