Harvard-tohtori: koronakriisi on paljastanut länsimaisen poliittisen eliitin ideologisia sokeita pisteitä – riippuvuus Kiinasta syvästi ongelmallinen

Riippuvuus Kiinasta, sinisilmäinen suvaitsevaisuus ja lyhytjänteisyys ovat heikentäneet länsimaiden kykyä reagoida koronaan ajoissa.

Yhteiskuntakriittisistä puheenvuoroistaan tunnettu Harvard-tohtori Eric Weinstein vieraili hiljattain Joe Roganin podcast-keskusteluohjelmassa, joka on tullut tunnetuksi mielenkiintoisista vieraistaan. Aikaisemmin ohjelmassa ovat vierailleet mm. Edward Snowden, Elon Musk ja Jordan Peterson. Analysoidessaan globaalia koronakriisiä Weinstein meni heti pintaa syvemmälle ja veti lankoja yhteen yhteiskunnallisesta ja historiallisesta näkökulmasta.

Kriisi on herätellyt myös päivittämään käsityksiä maailmanpolitiikasta, sen strategisista jännitteistä ja erityisesti länsimaiden ongelmallisesta riippuvuudesta Kiinaan.

Laaja-alaisesta ja omaperäisestä ajattelustaan tunnetun Weinsteinin näkemykset ovat vaihtelua valtamedioiden journalistien analyyseille: poliittinen korrektius aiheuttaa ideologisia sokeita pisteitä, ja lyhytjänteinen yhtenäiskulttuuri on ollut kyvytön kasvattamaan poikkeuksellisia kriisiajan johtajia. Koronakriisin myötä näistä ongelmista maksetaan nyt kovaa ihmishengissä mitattavaa hintaa. Kriisi on herätellyt myös päivittämään käsityksiä maailmanpolitiikasta, sen strategisista jännitteistä ja erityisesti länsimaiden ongelmallisesta riippuvuudesta Kiinaan.

Riippuvuus Kiinasta on heikentänyt länsimaista johtajuutta

Instituutiot kuten Maailman terveysorganisaatio WHO heijastelevat suurvaltojen strategista kilpailua ja voivat toimia jopa sen näyttämönä. Weinstein ja Rogan nostivat esille juuri WHO:n tapauksen.

(Juttu jatkuu videoruudun alapuolella)

Eric Weinstein Joe Roganin vieraana. Youtube.

24 miljoonan asukkaan Taiwan on yksi maailman harvoja maita, joka on onnistunut kaukonäköisillä toimenpiteillään torjumaan pandemian ilman ankaria maan sisäisiä sulkutoimenpiteitä. Tästä huolimatta Taiwania ei ole hyväksytty WHO:n jäseneksi, eikä sitä ole päästetty mukaan kansainvälisiin hätäkokouksiin mm. pandemian torjunnassa. WHO:n jäsenyyden ehtona on joko YK:n jäsenyys tai hyväksyvä päätös WHO:n yleiskokouksessa. Kiinan roolia pidetään tässä merkittävänä.

Maaliskuun lopussa hongkongilaisen uutiskanava RTHK:n toimittaja Yvonne Tong haastatteli WHO:n apulaisjohtaja Bruce Aylwardia etäyhteydellä ja kysyi organisaation kantaa Taiwanin jäsenyyteen WHO:ssa. Aylward ei vastannut kysymykseen, vaan esitti kuin ei olisi kuullutkaan kysymystä. Kun toimittaja toisti kysymystä, Aylward pyysi jo siirtymään seuraavaan kysymykseen ja lopulta löi luurin korvaan. Kokonaan toisella soittokerralla Aylward väisti kysymyksen uudelleen. Aylwardin reaktion nähdään viestivän Taiwanin ja WHO:n välisiä jännitteitä sekä erityisesti Kiinan ulkopoliittiseen tahtoon taipumista.

Sinisilmäinen suvaitsevaisuus

Weinstein laittoi merkille, että pandemian alkuvaiheessa yltiösuvaitsevainen ideologinen poliittinen korrektius rajoitti poliittisen eliitin kykyä hyväksyä epidemian vakavuutta. Vastaavasti itsenäiseen ja vastavirtaiseen ajatteluun tottuneilla poliittisesti marginaalisilla henkilöillä on ollut parempi kyky muodostaa tilannekuva jo hyvissä ajoin:

“Tämä on oikeastaan ongelman ydin: ei ole voitu sanoa ääneen, että olemme olleet liian riippuvaisia strategisesta kilpailijastamme (Kiinasta). Ja tämä nähtiin pandemian alussa. Tiedätkö, mitä kaikki pelkäsivät eniten? Ei haluttu näyttää rasisteilta. Ei haluttu näyttää pelkureilta.

“Marginaaliset oudot tyypit olivat niitä, jotka ymmärsivät tilanteen todellisen luonteen parhaiten. Kaikki arvostetut henkilöt, esimerkiksi Nancy Pelosi, yllyttivät vain ihmisiä menemään Chinatowniin juhlistamaan kiinalaista uuttavuotta, unohtamaan pelon virustartunnasta, liittymään väkijoukkoon ja nauttimaan elämästä.”

Nykyisen COVID-19-viruksen leviämisestä oli saatavilla hälyttävää informaatiota hyvissä ajoin ennen epidemian muuttumista pandemiaksi ja globaaliksi kriisiksi. Weinsteinin mukaan ongelmat ilmiselvän tiedon ymmärtämisessä juontavat leimautumisen pelon lisäksi kapeaan ja lyhytjänteiseen mentaliteettiin: johtajat kehottivat ihmisiä viimeiseen asti jatkamaan normaalia elämäänsä ja pitämään talouden pyörät pyörimässä:

“Marginaaliset oudot tyypit olivat niitä, jotka ymmärsivät tilanteen todellisen luonteen parhaiten. Kaikki arvostetut henkilöt, esimerkiksi Nancy Pelosi, yllyttivät vain ihmisiä menemään Chinatowniin juhlistamaan kiinalaista uuttavuotta, unohtamaan pelon virustartunnasta, liittymään väkijoukkoon ja nauttimaan elämästä. Tällaisten ihmisten pitäisi erota tehtävistään. Ei enää riitä vedota siihen, etteikö olisi ollut riittävästi informaatiota käytettävissä.”

Kamppailu tarinankerronnasta

Weinsteinin mukaan poliittisen eliitin puheista välittyy hyvin lyhytjänteinen ajattelu taloudesta, vaikka kauaskantoisemmat vaikutukset ja johtopäätökset ovat paljon monimutkaisempia ja alttiita suunnattomille epävarmuuksille. Vaarana on, että poliittinen eliitti tuudittautuu kaikukammioonsa, ja heidän herättelynsä todellisuuteen jää aktiivisten ja tarkkanäköisten kansalaisten varaan:

“Tarkoitan nyt tappavaa järjettömyyttä. Jos kaltaisemme ihmiset eivät nyt korota ääntään ja käytä mahdollisia kanaviaan, julkinen keskustelu jää seisomaan paikalleen järjettömine käsityksineen.”

Vaikka käsityksiin koronaviruksesta ja sen leviämisestä on liittynyt suurta epävarmuutta, ja monet terveysviranomaisten ennusteet ovat olleet pahasti harhaisia ja päivitetty viiveellä, auktoriteeteilla on silti ollut halu johtaa keskustelua jopa varovaisuusperiaatteen kustannuksella ja mikromanageroimalla. Weinstein nosti esille Twitterin ilmoituksen kunnianhimoisesta pyrkimyksestään poistaa twiittejä, jotka sisältävät terveysviranomaisten (alati vaihtuvista) julkilausumista poikkeavaa tietoa käsillä olevasta epidemiasta.

Twitter poisti veteraanipoliitikko Rudy Giulianin päivityksen ja jäädytti käyttäjätilin tilapäisesti, koska viestin nähtiin sisältävän koronavirukseen liittyvää väärää tietoa. Päivityksessä Giuliani oli lainannut salaliittoteoreetikkoa ja konservatiiviaktivisti Charlie Kirkiä, joka väitti malarialääke hydroksiklorokiinin auttavan koronaa vastaan.

Yhdysvaltain tartuntatautivirasto CDC:n tietojen mukaan ainetta suositellaan useissa maissa COVID-19-potilaiden sairaalahoidossa. Suositusten takana on toistaiseksi vasta laboratorio-olosuhteissa hankittua, yleistämiseen riittämätöntä dataa, ja hydroksiklorokiinistä tehdään parhaillaan täydentävää kliinistä tutkimusta.

Tammikuussa Twitter sulki kertarysäyksellä erittäin suositun talousasioihin keskittyneen Zero Hedge -verkkopalvelun Twitter-tilin, koska sivustolla julkaistun tekstin mukaan Kiina oli mahdollisesti osallinen koronaviruksen leviämiseen. Kului vain muutama kuukausi, ja samaa asiaa arvioidaan kaikkialla mediassa, suomalaisessakin.

MTV3:n toimittaja Helena Petäjistö puolestaan nosti kirjoituksessaan myös esiin WHO:n suhteen Kiinaan.

– Yhdysvaltain välinpitämättömyys maailmanjärjestöä kohtaan ja lännen kahtiajakautuneisuus ovat ajaneet YK:n alajärjestöineen yhä enemmän Kiinan syliin. WHO:ssa se toteutuu räikeimmällä tavalla, Petäjistä toteaa.

Johtajuudesta tuli tasalaatuinen massatuote

Riippuvuus Kiinasta, sinisilmäinen suvaitsevaisuus ja lyhytjänteisyys ovat heikentäneet länsimaiden kykyä reagoida koronaan ajoissa riittävällä vakavuudella. Weinsteinin mukaan instituutiot ja johtavassa asemassa olevien yksilöiden mentaliteetti on yhdenmukaistunut, eikä yhtenäiskulttuuri ole kyennyt kasvattamaan ja hyödyntämään kriisiajan johtajuutta kriittisellä hetkellä:

“Taloudellinen kehitys teki meistä riippumattomia. Sitten meistä tuli vähemmän omaperäisiä, ja innovatiivisuus kuihtui. Ihmiset, jotka osasivat näyttää keskisormea ja ottaa tarpeen tullen ohjat käsiinsä, sen tyyppiset ihmiset poistettiin. Kuvittele esimerkiksi, mitä Winston Churchillin kaltainen henkilö tekisi ilman toista maailmansotaa voitettavanaan. Elämä olisi hankalaa. Ehkä hän sitten avaisi pesulan. En tiedä.”

“On olemassa tietyn tyyppisiä ihmisiä, jotka loistavat vain kriisien aikana.”

Weinsteinin mukaan on olemassa tietyn tyyppisiä ihmisiä, jotka loistavat vain kriisien aikana. He eivät ole samoja henkilöitä, jotka paistattelevat mediassa hyvinä aikoina ja kertovat ihmisille mukavia asioita, joita he haluavat kuulla. Hän esitti retorisen kysymyksen, ketkä ovat nyt yhteiskunnassamme niitä kriisijohtajia ja -asiantuntijoita, jotka ottaisivat tilanteen hallintaan vaikeassa paikassa, ja joiden valmiuteen kansa voi tuudittautua myös hyvinä aikoina.

Viimeisten 35-50 vuoden aikana länsimaisissa organisaatioissa ihmisten ajattelutapa on Weinsteinin mukaan kaventunut. Korkeaan asemaan päätyi toinen toistaan jäljitteleviä ihmisiä. Yhdeksi tärkeimmistä taidoista on muodostunut kyky pitää kieli keskellä suuta – tietämys siitä, minkä asioiden lausumista ääneen tulisi pelätä, ja kenen suututtamista pitäisi varoa. Rogan ja Weinstein pitivät tätä länsimaisen eliitin kulttuuria yhtenä ilmeisimmistä syistä sille, miksi ihmiset olivat lopulta valmiita äänestämään Donald Trumpin kaltaista “vastavoimaa” lähes ylivoimaiseksi koetulle vallinneelle järjestykselle.