LEHTIKUVA

Euroopassa yhteisvastuullisten koronatukien vaateet sen kuin kasvavat

21.04.2020 |14:52

Lukuisat eurooppalaiset päättäjät vaativat yhä suurempia yhteisvastuullisia tukia koronaviruksen riehuessa. Rahaa tarvitaan niin talouskriisin pehmentämiseen kuin talouden jälleenrakentamiseenkin pandemian taituttua. Yhteisen eurooppalaisen velan sijaan puheet ovat kääntyneet suoriin avustuksiin.

Pandemian kourissa kärvistelevä Eurooppa sai euromaiden valtiovarainministerien kokouksessa sovittua noin puolen biljoonan euron tukipaketista, jonka tarkoituksena on loiventaa eristystoimista johtuvia taloudellisia kolhuja. Torstaina EU-maiden johtajien olisi tarkoitus saada tukitoimille siunaus.

Kokouksen alla euroryhmän hyväksymä noin 500 miljardin euron paketti on saanut lukuisia nokituksia.

Yhteisvelan sijaan tilisiirtoja

Euromaiden yhteinen velka on pahasti vastatuulessa. Siksi eteläisissä euromaissa mietitään euromaiden takaamaa raskaasti vivutettua luottorahaa EU-budjetin yhteyteen. Paisutetusta budjetista jaettaisiin rahaa jäsenmaille.

Espanjan pääministeri Pedro Sánchez lähtee torstain kokoukseen järeillä kanuunoilla. Hän ehdottaa muhkeaa 1 500 miljardin euron kertaluontoista tukipottia EU-maille. Ajatuksena on, ettei näitä tukirahoja ole tarkoituskaan maksaa koskaan takaisin.

EU maksaisi tukipaketin rahoittajille pelkkiä korkoja. Korkomenoihin rahat voisi kerätä Sánchezin mukaan esimerkiksi erilaisilla EU-tason saasteveroilla.

Euroopan vakausmekanismi EVM:n johtaja Klaus Regling kertoo, että toipumiseen tarvitaan vähintään toinen puolen biljoonan euron potti. EU:n talouskomissaari Paolo Gentiloni puolestaan arvioi lisätuen tarpeeksi biljoona euroa.

Lukujen suuri kirjo kielii siitä, ettei tukitarpeen lopullista määrää vielä tiedetä tai sitä ei ainakaan tohdita lausua ääneen.

Merkel avoin EU-budjetin lihottamiseen

Saksan liittokansleri Angela Merkel käänsi peukalonsa ylös EU:n budjetin paisuttamiselle. Merkel korosti, ettei pandemia ole yhdenkään EU-maan leväperäisen talouden hoidon syytä.

Suomen viime vuoden loppupuolella laatima EU-budjettiesitys torpattiin liian tiukkana. Suomi oli tuolloin EU-puheenjohtajamaa. Budjettiehdotus oli toki luotu ennen pandemiaa, joten se on auttamatta vanhentunut. Suomen saattaa olla vaikeaa vastustaa jättimäisiä yhteisvastuuseen tähtääviä esityksiä.

EU-budjetista jaettavalle rahalle on ongelmansa. Ensiksi budjetista pitäisi päästä ylipäätään sopuun. Monivuotista budjettia seuraaville vuosille on hiottu jo noin puolentoista vuoden ajan.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyen toivookin, että EU-maat saavat pandemiatuet sovittua. Hän toivoo myös, että koronapaketin osalta komissio voisi aloittaa toimet ennakkoon, vaikka muu osa EU-budjetista jäisi vielä riitelyn asteelle.

Henri Alakylä

Artikkeliin liittyvät aiheet

Mitä mieltä?

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Tanska ja Puola jättävät ahneet veroparatiisiyhtiöt nuolemaan näppejään: korona-avustuksia ei tipu

21.04.2020 |10:16

Ronkainen valtion koronatuesta: ”Rahaa kipattu Kankkulan kaivoon”

21.04.2020 |12:38

Harvard-tohtori: koronakriisi on paljastanut länsimaisen poliittisen eliitin ideologisia sokeita pisteitä – riippuvuus Kiinasta syvästi ongelmallinen

18.04.2020 |21:48

EU:ssa suuria näkemyseroja yhteisestä tukipolitiikasta koronakriisin torjuntaan ja jälkihoitoon – Koskenkylä: “On mahdollista, että euro kaatuu tähän kriisiin”

19.04.2020 |09:00

Huhtasaari: Koronakriisi on paljastanut, että Suomi ei ole ollut tilanteen tasalla – ”Siksi jäimme sivuun myös EU:n suojavarusteiden yhteishankinnasta”

20.04.2020 |11:31

Suomen haasteita koronakriisissä: eurojäsenyyden kestävyys ja ruokahuollon turvaaminen

21.04.2020 |11:47

Huhtasaari: EU hajoaa – Suomen valmistauduttava eurosta lähtemiseen

21.04.2020 |14:57

Rahaa painetaan pää märkänä – deflaatiohuolet silti kasvavat

30.04.2020 |09:39

Mäkelä: Suomi siirtää rahaa ja valtaa Eurooppaan “europajatsoa” pelaamalla

13.05.2020 |14:55

Merkel ja Macron ideoivat 500 miljardin euron yhteisellä velalla toimivan lahjoitusautomaatin

18.05.2020 |20:22

Viikon suosituimmat

Elokapinan sisäisellä keskustelupalstalla fantasioidaan massamurhalla: “Pyhää veristä raivoa”, “veristä lihamössöä”, “veriset pylväät, verta valuvat portaat”

Elokapinan sisäiseltä keskustelupalstalta tihkuu erittäin huolestuttavia viestejä.

28.09.2024 |21:00

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin mukaan maahanmuuttajien huonot Pisa-tulokset johtuvat muun muassa sosioekonomisesta asemasta ja tukitoimia tulisi tarkastella paremmin. Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen tyrmää demaripomon väitteet.

01.10.2024 |12:44

Suomalaisilta ärhäkkä vastareaktio Elokapinan käsittämättömään veriläyträykseen: järjestön kieltämistä ajava kansalaisaloite keräsi yli 60 000 nimeä yhdessä päivässä

28.09.2024 |01:19

Elokapinan kieltämistä ajavasta kansalaisaloitteesta tuli megahitti – aloitteen tekijöiden mukaan suursuosio lähettää selkeän viestin: ”Kansa ei enää hyväksy Elokapinan laitonta toimintaa”

Tällä hetkellä Suomen ylivoimaisesti suosituin kansalaisaloite ajaa anarkistiliike Elokapinan kieltämistä. Lainsäädäntöuudistusehdotuksen ja ryhmittymän lakkauttamisen lisäksi aloite samalla lähettää vahvan viestin radikaalisti toimiville ympäristöaktivisteille. - Viesti on selvä. Kansa ei hyväksy Elokapinan laitonta toimintaa. Mielenosoittaminen ja sananvapaus ovat tärkeitä asioita mutta asiat täytyy hoitaa lakien ja asetusten mukaan, aloitteen tekijät kertovat Suomen Uutisille.

28.09.2024 |20:08

Kansallisarkiston ex-pääjohtajalta vakava varoitus Elokapinan radikalisoitumisriskistä – vertaa terroristijärjestö Punaiseen armeijakuntaan

Punainen armeijakunta (RAF) oli Saksan liittotasavallassa 1970-luvulla vaikuttanut äärivasemmistolainen terroristiryhmä, jonka tavoitteena oli kommunistinen kansannousu. Baader-Meinhof-ryhmänä tunnettu RAF vastusti kapitalismia. Se murhasi iskuissaan kymmeniä ihmisiä.

29.09.2024 |20:13

Väestökello näyttää, miten ulkomaalaistaustaisten ihmisten osuus vauhdilla kasvaa Suomessa: Nykytahdilla joka neljäs helsinkiläinen on vieraskielinen jo vuonna 2038

Ajatuspaja Suomen Perustan tänään julkaisema vaestokello.fi-palvelu kuvaa maahanmuuttajataustaisten ihmisten osuutta Suomessa. Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten ihmisten osuus kasvaa kiihtyvää tahtia.

30.09.2024 |16:46