

LEHTIKUVA
Euroopassa yhteisvastuullisten koronatukien vaateet sen kuin kasvavat
Lukuisat eurooppalaiset päättäjät vaativat yhä suurempia yhteisvastuullisia tukia koronaviruksen riehuessa. Rahaa tarvitaan niin talouskriisin pehmentämiseen kuin talouden jälleenrakentamiseenkin pandemian taituttua. Yhteisen eurooppalaisen velan sijaan puheet ovat kääntyneet suoriin avustuksiin.
Pandemian kourissa kärvistelevä Eurooppa sai euromaiden valtiovarainministerien kokouksessa sovittua noin puolen biljoonan euron tukipaketista, jonka tarkoituksena on loiventaa eristystoimista johtuvia taloudellisia kolhuja. Torstaina EU-maiden johtajien olisi tarkoitus saada tukitoimille siunaus.
Kokouksen alla euroryhmän hyväksymä noin 500 miljardin euron paketti on saanut lukuisia nokituksia.
Yhteisvelan sijaan tilisiirtoja
Euromaiden yhteinen velka on pahasti vastatuulessa. Siksi eteläisissä euromaissa mietitään euromaiden takaamaa raskaasti vivutettua luottorahaa EU-budjetin yhteyteen. Paisutetusta budjetista jaettaisiin rahaa jäsenmaille.
Espanjan pääministeri Pedro Sánchez lähtee torstain kokoukseen järeillä kanuunoilla. Hän ehdottaa muhkeaa 1 500 miljardin euron kertaluontoista tukipottia EU-maille. Ajatuksena on, ettei näitä tukirahoja ole tarkoituskaan maksaa koskaan takaisin.
EU maksaisi tukipaketin rahoittajille pelkkiä korkoja. Korkomenoihin rahat voisi kerätä Sánchezin mukaan esimerkiksi erilaisilla EU-tason saasteveroilla.
Euroopan vakausmekanismi EVM:n johtaja Klaus Regling kertoo, että toipumiseen tarvitaan vähintään toinen puolen biljoonan euron potti. EU:n talouskomissaari Paolo Gentiloni puolestaan arvioi lisätuen tarpeeksi biljoona euroa.
Lukujen suuri kirjo kielii siitä, ettei tukitarpeen lopullista määrää vielä tiedetä tai sitä ei ainakaan tohdita lausua ääneen.
Merkel avoin EU-budjetin lihottamiseen
Saksan liittokansleri Angela Merkel käänsi peukalonsa ylös EU:n budjetin paisuttamiselle. Merkel korosti, ettei pandemia ole yhdenkään EU-maan leväperäisen talouden hoidon syytä.
Suomen viime vuoden loppupuolella laatima EU-budjettiesitys torpattiin liian tiukkana. Suomi oli tuolloin EU-puheenjohtajamaa. Budjettiehdotus oli toki luotu ennen pandemiaa, joten se on auttamatta vanhentunut. Suomen saattaa olla vaikeaa vastustaa jättimäisiä yhteisvastuuseen tähtääviä esityksiä.
EU-budjetista jaettavalle rahalle on ongelmansa. Ensiksi budjetista pitäisi päästä ylipäätään sopuun. Monivuotista budjettia seuraaville vuosille on hiottu jo noin puolentoista vuoden ajan.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyen toivookin, että EU-maat saavat pandemiatuet sovittua. Hän toivoo myös, että koronapaketin osalta komissio voisi aloittaa toimet ennakkoon, vaikka muu osa EU-budjetista jäisi vielä riitelyn asteelle.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Koronabondit Paolo Gentiloni Ursula von der Leyen Pedro Sánchez Klaus Regling EU-budjetti Angela Merkel EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ronkainen valtion koronatuesta: ”Rahaa kipattu Kankkulan kaivoon”

Harvard-tohtori: koronakriisi on paljastanut länsimaisen poliittisen eliitin ideologisia sokeita pisteitä – riippuvuus Kiinasta syvästi ongelmallinen

EU:ssa suuria näkemyseroja yhteisestä tukipolitiikasta koronakriisin torjuntaan ja jälkihoitoon – Koskenkylä: “On mahdollista, että euro kaatuu tähän kriisiin”

Huhtasaari: Koronakriisi on paljastanut, että Suomi ei ole ollut tilanteen tasalla – ”Siksi jäimme sivuun myös EU:n suojavarusteiden yhteishankinnasta”

Suomen haasteita koronakriisissä: eurojäsenyyden kestävyys ja ruokahuollon turvaaminen

Huhtasaari: EU hajoaa – Suomen valmistauduttava eurosta lähtemiseen

Rahaa painetaan pää märkänä – deflaatiohuolet silti kasvavat

Mäkelä: Suomi siirtää rahaa ja valtaa Eurooppaan “europajatsoa” pelaamalla

Merkel ja Macron ideoivat 500 miljardin euron yhteisellä velalla toimivan lahjoitusautomaatin
Viikon suosituimmat

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.