

LEHTIKUVA
Tuoko korona tehtaat Kiinasta takaisin? EU-komissaari: Euroopasta on tultava itsenäisempi
Koronakriisi on kipeällä tavalla osoittanut Euroopan riippuvuuden Kiinassa tai Intiassa teetetyistä tuotteista. Nyt monet poliitikot vaativat, että jo kolme vuosikymmentä jatkuneen globalisaatiokehityksen suunta on käännettävä tuomalla teollisuustuotanto takaisin Eurooppaan.
Brysselissä, Pariisissa ja Berliinissä poliitikot yrittävät kääntää globalisaation suunnan, kirjoittaa Welt-lehti artikkelissaan. Poliitikot vaativat, että yritysten on tuotava tehtaansa takaisin Kiinasta ja alettavaa tuottaa enemmän Euroopassa.
– Koronaviruskriisi on tehnyt selväksi, että Eurooppa on liian riippuvainen muista, sanoo Welt-lehden haastattelema EU:n teollisuuskomissaarin Thierry Breton. Euroopasta on tultava itsenäisempi, ei vain lääketuotannossa vaan myös avainteknologioissa.
Koronapandemia sai EU-maat taistelemaan keskenään hengityssuojaimista ja lääkkeistä, tuoden kipeästi esille sen, miten riippuvainen Eurooppa on Kiinassa tai Intiassa teetetyistä tuotteista. Tämä on saanut monet eurooppalaiset poliitikot heräämään. Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump on käynyt Kiinan kanssa kauppasotaa tullien avulla jo vuodesta 2018.
Palkkataso noussut Kiinassakin
Ranskassa valtionvarainministeri Bruno Le Maire on vaatinut, että Renault ja muut valtion tukea haluavat ranskalaiset autonvalmistajat siirtäisivät tuotantoaan takaisin Ranskaan vastineeksi saamastaan taloudellisesta tuesta. Suomessa perussuomalaisten linja on jo pitkään ollut se, että suomalainen tehtaanpiippu on ympäristöteko.
Welt-lehti kirjoittaa, että monet yritykset ovat jo muutama vuosi sitten alkaneet siirtää tuotantoaan pois Kiinasta, mutta kannustimena eivät ole olleet poliitikkojen vaatimukset, vaan Kiinan nouseva palkkataso, joka alkaa joillakin alueilla ja aloilla lähennellä eurooppalaista palkkatasoa.
Asiantuntijat arvioivat kuitenkin, että Kiinasta Eurooppaan mahdollisesti palaavat tehtaat eivät tule Saksaan tai Ranskaan. Entisen Jugoslavian alueen maat tai jopa Pohjois-Afrikka voivat olla yrityksille houkuttelevampia sijoituskohteita niiden kotiuttaessa tuotantoaan lähemmäksi Eurooppaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Renault Thierry Breton koronavirus Autoteollisuus tullit Kauppasota Bruno Le Maire Intia Globalisaatio Donald Trump Kiina Yhdysvallat Teollisuus EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kiista koronaviruksen alkuperästä kiristää Yhdysvaltain ja Kiinan suhteita

Harvard-tohtori: koronakriisi on paljastanut länsimaisen poliittisen eliitin ideologisia sokeita pisteitä – riippuvuus Kiinasta syvästi ongelmallinen

Kiina koronan jälkeen: Maailmanvalloitus jatkuu pehmein keinoin

Halla-aho: ”Ensisijainen tavoite ilmastopolitiikassa on saada eniten saastuttavat maat kantamaan vastuunsa”

Koskela: Omavaraisuus ja huoltovarmuus tukevat toisiaan

Tavio ihmettelee, miksi Suomi ei ole pystynyt käynnistämään sairaalatarvikkeiden massatuotantoa nopealla aikataululla – ”Tilanne ollut tiedossa jo aika pitkään”

Globalisaatio on näivettänyt monipuolisia talouksia haavoittuviksi yhden tuotteen talouksiksi

Globalisaatio johtaa tyhjien hyllyjen syndroomaan – meno maailmalla on pian kuin entisessä itäblokissa

EU, globalisaatio ja öykkäröivä Kiina muodostavat huonon yhtälön
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.