Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio katsoo, että koronakriisin aikana valtiojohdosta on puuttunut operatiivista johtamista, jota tulisi tehostaa. – Tarvittaisiin myös alueelliset johtokeskukset, jotta olisi olemassa selkeät komentoketjut. Tällä hetkellä viiden hallituspuolueen puheenjohtajat ovat tehneet päätöksiä kriisitilanteessa, jolloin käy helposti niin, että toiminta politisoituu.

Kansanedustajat Ville Tavio, Emma Kari (vihr.) ja Kai Mykkänen (kok.) keskustelivat eilen Ylen A-talk-ohjelmassa koronakriisin johtamisesta Suomessa ja johtamiseen liittyvistä ongelmista.

Tavio sanoi, että perussuomalaiset haluaa tarjota hallitukselle työrauhan, vaikkakin hallituksen ja opposition tilannekuva ei ole täysin yhtenäinen.

– Perussuomalaisilla on alusta saakka ollut hieman varautuneempi kanta taudin leviämiseen. Tämän toteaminen ei ole politikointia. Kyse on vain siitä, että oppositiossa ollaan aivan yhtä huolestuneita suomalaisten terveydestä kuin hallituksessakin. Suomalaisten terveyshän tässä menee kaiken edelle.

Opposition tehtävä on kirittää hallitusta, mutta samaan aikaan esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja.

– Esimerkiksi hengityssuojaimien käytöstä on tullut oppositiosta hyvää keskustelua, jota perussuomalaisetkin on pitänyt hyvin esillä. Näissä asioissa pyrimme yhteistyöhän. Ei sitä pidä ottaa aina kielteisenä, jos joku sanoo, että hallituksen tulisi tehdä toisin, Tavio sanoi.

Helsinki-Vantaalla ei toimittu oikein

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ehdotti pääministeri Sanna Marinille nyrkkiryhmän perustamista, jonka Marin ensin torjui.

Mykkänen nosti esille toimeenpanon haasteet, esimerkkinä Helsinki-Vantaan lentokentän aiempi tilanne, jossa kotimaahan palaavia suomalaisia ei aluksi ohjattu karanteeniin. Kyseessä oli virhe, jonka pääministeri Marin on itsekin myöntänyt.

Tavio katsookin, että valtiojohdossa on osin puuttunut operatiivista johtamista, jota tulisi tehostaa.

– Alun alkaen, kun kaikille oli selvää, mistä tässä kriisissä on kyse, täytyy myöntää että siinä tilanteessa jopa odotin presidentti Niinistöltä sen tyylistä ulostuloa, että hän tarjoutuisi eräänlaiseksi operatiiviseksi johtajaksi. Vaikka näin ei tapahtunut, se ei tarkoita sitä, etteikö vieläkin parempaa organisointia tarvittaisi.

Suomesta on puuttunut johtokeskus

Tavio sanoi, että selkeä johtokeskus on toistaiseksi puuttunut.

– Tarvittaisiin myös alueelliset johtokeskukset, jotta olisi olemassa selkeät komentoketjut. Tällä hetkellä ollaan toimittu niin, että viiden hallituspuolueen puheenjohtajat ovat tehneet päätöksiä kriisitilanteessa. Tällaisessa tilanteessa käy helposti niin, että toiminta politisoituu: jokainen ottaa sieltä oman ”lillukanvarren” ja silloin keskitytään epäolennaiseen.

– Vaikka päätöksenteko säilyisi valtioneuvostolla, niin operatiivinen toimija, nyrkki, antaisi toimintalinjasuosituksen. Silloin tilanne olisi selkeä. Koska tätä ei ole ollut, niin olemme saaneet huomata, että esiin on astunut suuri joukko erilaisia asiantuntijoita, päällimmäisenä THL:n asiantuntijat, ja he ovat sitten vieneet sen johtamisen. Selkeämpää olisi ollut, jos THL olisi ollut vain yksi neuvoa-antava ryhmä ”nyrkille.”

Mykkänen toi esille, että kiireellisintä olisi juuri nyt varmistaa, että terveydenhuollon ammattihenkilöille riittää suojavarusteita ja tarvikkeita jatkossakin sairaaloissa ja muissa terveydenhuollon ja hoivan yksiköissä käytettäväksi.

– Tähän nyrkin pitäisi puuttua heti, Mykkänen sanoi.

Mikä on asiantuntijuuden rooli?

Tavio ihmetteli, miksi Suomi ei ole itse pystynyt käynnistämään suojavälineiden massatuotantoa nopealla aikataululla, vaikka edellytykset siihen olisivat olemassa.

– Tilanne on ollut tiedossa jo aika pitkään. Tässä päästään myös siihen keskusteluun, mikä asiantuntijuuden rooli Suomessa on. Hallitukselta haluaisin vielä kysyä, kuinka paljon on otettu oppia niiltä mailta, jotka ovat parhaiten estäneet viruksen tartunnat.

– Hong Kongissa on seitsemän miljoonaa asukasta, sikäli se on Suomeen verrannollinen. Äskettäin CNN-kanavalla eräs paikallinen infektioasiantuntija totesi, että Hong Kongissa kaikkein merkittävin toimenpide on ollut ihmisten hengityssuojaimien käyttö. Suomessa THL on ollut eri linjoilla jopa WHO:n kanssa. Ihmisille ei ehkä kuitenkaan mene järkeen, että jos hengityssuojaimet suojaavat terveydenhuollon henkilökuntaa tartunnoilta, niin miksi hengityssuojaimet eivät suojaisi meitä kaikkia, Tavio sanoi.

Olisi pitänyt ottaa oppia muilta

Hallitus on aiemmin nojannut lähes kaikessa koronaan liittyvässä toiminnassaan THL:n suosituksiin ja ohjeisiin. THL on kuitenkin saanut moitteita epätarkoista ja osin virheellisistä lausunnoistaan. Myös Tavio antoi kritiikkiä THL:lle.

– Olen aiemmin kuullut kaikki THL:n lausunnot ja nähnyt, miten pääministeri on niitä noudattanut. Silloin, jos asiantuntijaorganisaatio jatkuvasti epäonnistuu ja tekee vääriä ennustuksia, tulee jo katsoa muita asiantuntijalausuntoja, kyllä niitä on Suomessakin saatavilla. Hallituksen tehtävä kuitenkin on päättää, mikä strategia valitaan.

– Ymmärtääkseni hallituksen strategia on ollut, että viruksen annetaan levitä vapaasti, vaikkakin sitä hidastaen. Silloin kun alun alkaen epidemia-alueelta lensi ihmisiä Suomeen, niin heille annettiin vain lappu, eikä heitä siinä vaiheessa eristetty. Nyt näyttää siltä, että mitä vakavampi tilanne Suomessa on, sitä enemmän otetaan käyttöön eristystoimia.

Tavion mukaan Suomen kannattaisi ottaa oppia Aasiasta.

– Kun kyse on hengestä ja terveydestä, silloin pitäisi noudattaa sitä tietoa, mikä on todettu parhaaksi. Esimerkiksi Singapore, Etelä-Korea ja Taiwan ovat osanneet toimia oikein. Siellä viruksen leviäminen on onnistuttu pysäyttämään. Heillähän on kokemusta myös muun muassa SARS-epidemiasta.

SUOMEN UUTISET