THL:n arviot koronaviruksen vaarallisuudesta herättävät kummastusta – laitos käyttää lukuja, jotka vastaavat vanhaa influenssapandemian varautumissuunnitelmaa – WHO ohjeistaa aivan toisin

Suomen terveysviranomaisten arviot koronaviruksen vaarallisuudesta poikkeavat nyt merkittävästi kansainvälisten asiantuntijoiden arvioista. THL ei ole suostunut avaamaan laskentamallejaan julkisiksi, mutta valmiuslain säätämisen yhteydessä esitetyt ennusteet koronaviruksen käyttäytymisestä näyttävät erehdyttävästi samalta kuin HUS-alueen influenssavarautumissuunnitelmassa esitetyt luvut seitsemän vuoden takaa.

Suomi on varautunut hyvin pandemiaan, viranomaiset vakuuttavat. Mutta millaiseen pandemiaan?

Kun valtioneuvosto maanantaina 16.3 teki päätöksen siitä, että Suomessa vallitsee poikkeusolot koronaviruksen etenemisen vuoksi ja että valmiuslaki tulisi ottaa käyttöön, oli päätöksen liitteenä valtioneuvoston kanslian muistio, joka sisälsi tilannekuvan viruksen etenemisestä sekä THL:n laatiman ennusteen koronavirusepidemian vaikutuksista Suomessa.

KUVA 1: THL:n ennuste koronavirusepidemian vaikutuksista Suomessa: tartuntojen määrät, sairaalahoitojaksot %, tehohoitojaksot %, kuolemantapaukset %, Valtioneuvoston kanslian muistio, 16.3.2020

KUVA 2: Arvioita sairaala- ja tehohoitoa tarvitsevien potilaiden sekä kuolemantapausten lukumääristä influenssapandemian aikana, HUS-alueen influenssapandemiaan varautumissuunnitelma, 2013, päivitetty 21.1.2016

Ennusteessa on arvioitu sitä, kuinka moni suomalainen voisi epidemian aikana saada tartunnan, kuinka moni heistä tarvitsisi sairaala- tai tehohoitoa, ja kuinka moni saattaisi kuolla koronaviruksen aiheuttamaan COVID-19 -tautiin.

“THL yhteistyössä Turun ja Tampereen yliopistojen kanssa on laatinut epidemian kulusta ennustemallin, jonka perusteella eri skenaarioissa voidaan olettaa hyvin merkittävän osan väestöstä saavan tartunnan, mutta kuitenkin kohtuullisen pienen osan sairastuvan vakavasti”, muistiossa kerrotaan.

Ennusteessa huomiota kiinnitti erityisesti THL:n suhteellisen optimistinen arvio siitä, kuinka moni viruksen saanut tarvitsisi sairaalahoitoa ja kuinka moni voisi siihen kuolla. Esimerkiksi viruksen aiheuttamaksi kuolleisuudeksi on arvioitu THL:n ennusteessa vain 0,05 – 0,1 % tautitapauksista, kun taas monissa kansainvälisissä ennusteissa vastaava luku on saattanut olla jopa kymmeniä kertoja suurempi.

Mutta mistä erot ennusteissa johtuvat? Asiaa on yritetty selvittää THL:lta, mutta vastaukset herättävät vain uusia kysymyksiä. Näyttäisi siltä, että THL varautuu koronavirukseen edelleen siitä lähtökohdasta, että sen kohdalla voitaisiin käyttää riskiarviointiin samanlaisia lukuja kuin influenssapandemian kohdalla.

THL on osittain kiistänyt tämän, vedoten siihen että laskelmissa on käytetty myös Kiinan Wuhanista saatua dataa. Tämäkään selitys ei kuitenkaan vaikuta nyt erityisen uskottavalta.

THL:n koronaluvut vastaavat hyvin tarkasti vanhaa influenssapandemian varautumissuunnitelmaa – Maailman terveysjärjestö WHO ohjeistaa aivan toisin

THL:n käsitys koronaviruksen riskeistä muistuttaa huomattavan paljon influenssapandemiaa. Asia käy ilmi, kun verrataan valtioneuvoston muistiossa esitettyjä THL:n lukuja aikaisempien influenssapandemian varautumissuunnitelmien lukuihin.

Esimerkiksi HUS:in alueen vuonna 2013 valmistuneen influenssapandemian varautumissuunnitelman luvut ovat lähes identtisiä THL:n maanantaina esitettyjen lukujen kanssa. Sekä sairaalahoidon tarve, tehohoidon tarve että kuolemantapaukset asettuvat THL:n arviossa vuoden 2013 influenssapandemiasuunnitelman arvioihin huomattavalla osumatarkkuudella:

KUVA 3: HUS:in alueen 2013 valmistuneen influenssapandemian varautumissuunnitelma.

Influenssapandemiasuunnitelman tarkemmat tiedot täällä.

THL:sta niin ikään katsotaan, että koronavirusepidemiaa ei voida pysäyttää, että laajoista testauksista ei olisi hyötyä, ja että tapauskuolleisuus pysyisi epidemiatilanteessakin verrattain matalana. THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen on ollut viime päivinä esilllä jopa kansainvälisessä mediassa vastustaessaan Maailman terveysjärjestö WHO:n ohjeistuksia laajan koronavirustestauksen tärkeydestä. Kaikki tämä viittaa siihen, että THL varautuu influenssapandemian kaltaiseen tilanteeseen.

Sekä WHO että monet kotimaiset ja kansainväliset asiantuntijat ovat THL:n kanssa täysin eri linjoilla. “Tämä virus ei ole SARS, se ei ole MERS, se ei ole influenssa”, totesi Maailman terveysjärjestö WHO:n johtaja Tedros Ghebreyesus lehdistötilaisuudessa kuun alussa. WHO:sta on korostettu, että uutta koronavirusta ei pidä verrata influenssaan mm. siksi, että koronaviruksen aiheuttama tauti on vaarallisempi ja toisaalta myös siksi, että WHO:ssa on uskottu siihen, että koronavirusepidemian leviäminen on mahdollista vielä pysäyttää. Tämä ei välttämättä tarkoittaisi kaikkien tautitapausten estämistä, mutta kylläkin sitä, että viruksen ei anneta levitä laajasti väestöön.

Suomalaisista asiantuntijoista aiheeseen on ottanut myös kantaa mm. THL:lla pitkän uran tehnyt ja myös riskinarviointiin erikoistunut emeritusprofessori Matti Jantunen. Hän on nyt sitä mieltä, että THL on nyt johtamassa hallitusta “hirvittävän pahasti harhaan”.

”Jos WHO on arvioinut riskit oikein, hidastettunakin leviävä koronaepidemia luhistaa Suomen sairaanhoitojärjestelmän”, Jantunen kommentoi.

Myös esimerkiksi Lontoon Imperial Collegen tutkijat ovat arvioineet koronaviruksen kuolleisuuden kymmenkertaiseksi THL:n arvioon nähden. Tarkkaa kuolleisuuslukua ei kuitenkaan epidemian tässä vaiheessa vielä tiedetä.

THL käyttää myös Wuhanin lukuja

Suomen sairastumisennusteita laskemassa ollut Turun yliopiston professori Kari Auranen kertoo Ylelle antamassaan haastattelussa, että valtioneuvostolle annetussa ennusteessa on käytetty vertailulukuja myös Kiinan Wuhanista:

“Sairastavuus- ja kuolevuusprosentit on laskettu Kiinan Wuhanin lukemista aluksi ikäositettua väestöä kohden, ja sen jälkeen arvioitu, mitä tämä tarkoittaa ’per tartunta’ laskettuna. Tältä osin pohjana ei siis ole influenssapandemiaskenaario.”

Koronavirusepidemia käynnistyi Wuhanin alueella noin vuoden vaihteessa ja levisi sieltä muualle maailmaan. Herää kuitenkin kysymys siitä, millä tavoin Wuhanin sairastavuusluvut antaisivat oikean suunnan tai edes kokoluokan Suomen tilanteelle, erityisesti ottaen huomioon sen, että aluetta pidettiin yli 50 päivän ajan täydessä karanteenissa.

Wuhanin alueella vallitsi esimerkiksi poliisin valvoma ulkonaliikkumiskielto, armeija oli mobilisoituna taudin pysäyttämiseksi ja yhteiskunta oli käytännössä kokonaan pysäytetty. Jos Suomessa ei aiota tehdä Wuhanin kaltaisia toimenpiteitä, miksi Suomen prosentit muistuttaisivat Wuhanissa nähtyjä prosentteja? THL ei ole ainakaan julkisuudessa perustellut asiaa lainkaan.

Miksi ennusteilla on niin paljon väliä?

Toistaiseksi THL ei ole ollut erityisen läpinäkyvä siinä, mihin se ennusteensa nyt perustaa. Ennusteilla on merkitystä paitsi koronaviruksen riskien ymmärtämisessä, myös esimerkiksi terveydenhuoltojärjestelmän kapasiteetin mitoittamisessa. THL:n arvioita kuuntelevat paitsi hallitus ja eduskunta, myös esimerkiksi sairaanhoitopiirit ja tavalliset kansalaiset sekä yritykset jotka yrittävät ennakoida koronaviruksen vaikutuksia omaan toimintaansa.

Nyt nähtyjen lukujen perusteella herää jopa kysymys siitä, onko THL pikemminkin mitoittanut ennusteensa käytettävissä oleviin resursseihin, kun pitäisi tehdä toisinpäin.

On tietenkin mahdollista sekin, että THL:n asiantuntijat ovat oikeassa ja muut asiantuntijat väärässä. Tämä olisi tietenkin Suomen ja suomalaisten kannalta erittäin hyvä uutinen – erityisesti kun esimerkiksi Italiassa paikallinen terveydenhuoltojärjestelmä on jo romahduksen partaalla koronaviruksen paineen alla. Kuitenkin, jos THL:n nyt esittämää ennustemallia ei olekaan laadittu huomioiden riittävästi uuden viruksen influenssasta poikkeavat ominaisuudet Suomen olosuhteissa, voi lopputulos olla esimerkiksi myös se, että tehohoitokapasiteetti sairaaloista loppuukin kesken ja potilaita alkaa kuolla, kuten Italiassa on jo käynyt.

Koska panokset ovat nyt valtavan suuret, olisi hyvin perusteltua että THL edelleen avaisi laskentamallejaan myös muiden asiantuntijoiden tarkasteltavaksi. Tällä hetkellä avoimia kysymyksiä on paljon.