Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra on osallistunut useasti epidemian aikana suojausvälineiden käyttöä ja määrää käsittelevään keskusteluun. Suojausvälineet koskevat erityisesti hoitohenkilökuntaa, mutta myös muita lähikontaktia vaativia aloja, kuten kotihoitoa ja poliisia. Ne puhuttavat yhä enemmän myös tavallisia kansalaisia.

Riikka Purra toi maanantaina eduskunnan täysistunnossa esille, että kaikki poliisit eivät Uudenmaan rajoilla olevilla tarkastuspisteillä käytä suojausvälineitä.

Asiaa perustellaan poliisin verkkosivulla näin: ”Poliisilla on mukana suojavarusteita ja niitä käytetään tapauskohtaisesti ja tarvittaessa. Poliisin täytyy kuitenkin myös välttää tarpeetonta suojavälineiden käyttöä. Vuorokauden ympäri ylläpidettävissä tarkastuspisteissä kertakäyttöisiä eli jatkuvasti vaihdettavia suojavarusteita kuluisi satojen poliisien osalta erittäin suuri määrä.”

– Tietääkö poliisi siis etukäteen, mitä autoa ajaa mahdollisesti infektion kantaja tai tartuttaja? Tuskin. Viesti kertoo yksinkertaisesti siitä, että välineitä ei ole tarpeeksi. Suojausvälineitä pitää säännöstellä, jopa työntekijöiden oman turvallisuuden kustannuksella, Purra sanoo.

– Aivan samaa kuulee tavallista kenttätyötä tekevien poliisien parista. Kertakäyttöisiä hengityssuojia saattaa olla yksi työvuoroa kohti.

Italiassa kuollut hoitohenkilökuntaa

Viime torstain kyselytunnilla sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen vastasi Purralle, että tilanne on hallinnassa: varmuusvarastot on avattu ja välineitä on siirtynyt sairaaloihin ja muualle tarvitsijoille. Tästä huolimatta huolestuneet viestit kentältä eivät ole loppuneet.

– Onko varmuusvarastojen avaamisesta huolimatta suojavälineiden saatavuus niin heikkoa, että niitä ei kuitenkaan voida asianmukaisesti käyttää? Purra kysyy.

Italiassa on kuollut useita hoitohenkilökuntaan kuuluvia henkilöitä. Huoli suojavälineiden loppumisesta ei ole mikään pikkuasia. Purra muistuttaa, että aina ei tarvitse sairastuakaan – ongelma syntyy jo siitä, että altistuneet hoitohenkilökunnan ja poliisin työntekijät joutuvat karanteeniin ja ovat siis pois työntekijävahvuudesta.

Purra ihmetteleekin, miksi THL alusta alkaen valitsi linjan, jossa hengityssuojien merkitystä yleisesti vähäteltiin.

– Paitsi että suojista on merkittävää konkreettista hyötyä, on niillä myös psykologinen vaikutus, joka vähentää lähikontakteja. Suojainten hyödystä on tieteellistä näyttöä niin kausi-influenssan kuin sikainfluenssan torjunnassa, Purra muistuttaa.

Hengityssuojaimet torjuvat tartuntoja

Vuonna 2019 julkaistun mallinnuksen mukaan kausi-influenssat voitaisiin jopa torjua, jos 80 prosenttia ihmisistä käyttäisi suojaimia.

– Koronaviruksesta ei tietenkään vielä ole vastaavia tutkimuksia.

Purran mukaan on itsestään selvää, että suojainten hyöty edellyttää suojien oikeinkäyttöä.

– Niinhän käsienpesun hyötykin edellyttää. Pelkkä huljautus vedessä ja sen jälkeen kuivaaminen likaiseen pyyhkeeseen ei tietenkään ole lainkaan hyödyllistä, Purra vertaa.

– Hengityssuojien suhteen Aasian maat valitsivat toisin. Kuten vuosien varrella olemme nähneet, hengityssuojaimien käyttö etenkin epidemia-aikana on osa aasialaista kulttuuria.
Kiinan tartuntatautiviraston pääjohtaja pitää hengityssuojaimen käyttöä keskeisenä pandemian torjuntakeinona. Hänen mukaansa paha virhe Yhdysvalloissa ja Euroopassa on ollut se, etteivät ihmiset käytä suojia.

THL:n tarjottava suomalaisille avoimuutta

Miksi Suomi ja THL ovat sitten väheksyneet hengityssuojien käyttöä? Purran mukaan on kaksi vaihtoehtoa.

– Ensimmäinen on se, että THL ei tunne tutkimuksia hengityssuojien antamista hyödyistä. En lainkaan usko tähän vaihtoehtoon. Toinen vaihtoehto on se, että THL on väheksynyt suojien merkitystä, koska niitä on niin vähän. Tämä näyttää valitettavasti uskottavammalta selitykseltä, Purra sanoo.

– Vaikka ymmärrän logiikan viestin takana, toivoisin edelleen, kuten olen toivonut koko epidemian ajan, että THL tarjoaisi suomalaisille avoimuutta. Viruksesta, sen käyttäytymisestä, ja siltä suojautumisesta tulee viestiä avoimesti ja rehellisesti. Strateginen viestintä ei toimi. Hengityssuojien merkityksen väheksyminen ei auta mitään eikä ketään. Sen sijaan se kolhii ihmisten luottamusta viranomaisiin, Purra muistuttaa.

SUOMEN UUTISET