

Jussi Halla-aho. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Halla-aho: ”Ensisijainen tavoite ilmastopolitiikassa on saada eniten saastuttavat maat kantamaan vastuunsa”
Kesärannassa keskusteltiin tiistaina pääministeri Juha Sipilän (kesk) kutsumana ilmastopolitiikasta. Pyöreän pöydän ilmastolounaalle oli kutsuttu kaikki eduskuntapuolueiden puheenjohtajat. Tavoitteena on vielä tämän vuoden aikana saada laadittua puolueiden yhteinen näkemys ilmastopolitiikan tavoitteista ja keinoista. Puheenjohtaja Jussi Halla-ahon (ps.) mukaan ilmastopolitiikan ensisijainen tavoite tulevalla EU:n puheenjohtajuuskaudella on saada eniten saastuttavat maat kantamaan vastuunsa. Hiilivuodon torjunnan on oltava keskiössä.
– On selvää, että kaikki tunnustavat ongelman ja joitakin mahdollisuuksia sen korjaamiseen, mutta muuten konsensusta saattaa olla vaikea löytää, arvioi perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.
– Mielestämme ensisijainen tavoite ilmastopolitiikassa tulevalla EU:n puheenjohtajuuskaudellamme on saada eniten saastuttavat maat kantamaan vastuunsa, vaikka sitten korvamerkitsemällä näiden maiden saamia tukimiljardeja päästötavoitteiden toteuttamiseen. Nurinkurista taakanjakoa on välttämätöntä korjata, Halla-aho sanoo.
”Olemme koko ajan korostaneet, että suomalainen tehtaanpiippu on ympäristöteko.”
– Olemme koko ajan korostaneet, että suomalainen tehtaanpiippu on ympäristöteko. Hiilivuodon torjunnan on oltava ilmastopolitiikan keskiössä. Suomen liian kunnianhimoinen ilmastopolitiikka aiheuttaa sen, että Kiina rakentaa piipun ja tekee sen huomattavasti saastuttavammin kuin Suomi. Olemme ehdottaneet ilmastoveroa erityisen saastuttavien maiden tuontituotteille. Näin voimme huolehtia Suomen kilpailukyvystä ja työpaikoista, Halla-aho sanoo.
Perussuomalaiset on aina ollut ydinvoimamyönteinen puolue. Ilmastopolitiikassa ydinvoiman merkitys vain korostuu.
– Ydinvoima on täysin välttämätön energiantuotantomuoto, mikäli haluamme saada aikaan ilmastoystävällistä ja järkevää energiaa. Ydinvoima on turvallista ja tuottaa sähköä tasaisesti, toisin kuin tuuli- ja aurinkovoima. Kannatamme myös satsauksia pienydinvoimaan liittyvään tutkimukseen ja kehitykseen, jotta tulevaisuuden kaupunkien kaukolämpö voitaisiin tuottaa entistä päästöttömämmin, Halla-aho kertoo.
Perussuomalaisten mielestä ilmastopolitiikassa on kohtalokasta edetä liian kunnianhimoiset tavoitteet edellä, esimerkiksi lyömällä lukkoon päästövähennykset tiettyyn vuoteen mennessä.
– Realistista ilmastopolitiikkaa on edetä konkreettiset keinot edellä. Tällainen politiikka ottaa huomioon teknologian kehittymisen ja on myös markkinalogiikan kannalta ongelmattomampi. Esimerkiksi Saksassa on nähtävissä, mitä saa aikaan kiistassa nuijittu typerä päätös luopua ydinvoimasta – päästöt kasvavat, kun hiiltä on pakko käyttää enemmän, toteaa ilmastolounaalle osallistunut perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra.
Myöskään tiettyihin energiamuotoihin ei kannata tarrautua itseisarvoisesti. Purran mukaan monille ilmastokeskusteluun osallistuville näyttää olevan epäselvää myös se, että uusiutuvuus ei automaattisesti tarkoita ilmastoystävällistä.
– Oleellisinta on tarkastella todellisia nettopäästöjä eli vaikkapa sähköautojen sähkön tuottamisesta syntyviä välillisiä päästöjä. Vaikka puupelletit ja puuhake saattavat joistakin kuulostaa todella hyvältä ja vihreältä, ei niistä ole Suomen tai Helsingin ratkaisuksi, edes kosmeettisesti, Purra huomauttaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- EU:n puheenjohtajuus Sähköautot Hiilivuoto Päästökauppa Riikka Purra Ydinvoima Kiina ilmastopolitiikka Juha Sipilä Jussi Halla-aho
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset lähtevät yhteisistä ilmastoneuvotteluista: ”Tavoitteet ovat utopistisia eikä kukaan puhu maksajista”

Hiilivoimaa ahkerasti rakentavan Kiinan mielestä kehittyneet maat eivät tee tarpeeksi ilmastonsuojelun eteen

Tuoko korona tehtaat Kiinasta takaisin? EU-komissaari: Euroopasta on tultava itsenäisempi
Viikon suosituimmat

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.
Uusimmat

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää









