3. luetuin
Yleisradion johdon palkkiot jäädytettiin vuosina 2024 ja 2025 osana Ylen säästöpakettia. Ylen hallituksen päätöksellä palkitsemispolitiikkaan palaaminen kuohuttaa kansaa sekä myös Ylen henkilökuntaa, koska Ylessä toteutetaan edelleen eduskunnan linjaamia säästöjä. Säästöjen seurauksena muutosneuvotteluissa moni yleläinen on myös joutunut jättämään työnsä.
Yleisradio aikoo palata käytäntöön alkaa maksaa rahallisia palkkioita yhtiön johdolle. Ylen hallituksen puheenjohtaja Matti Apunen kertoo asiasta Iltalehdelle.
Tulospalkkiot tulevat Yle-pomojen jo entisestään hulppeiden palkkojen päälle. Esimerkiksi uuden toimitusjohtajan Marit af Björkestenin kuukausipalkka on peräti 26 000 euroa. Ylen toimitusjohtajan osalta vuosittaisen tulospalkkion maksimi on enintään 15 % toimitusjohtajan kiinteästä vuosipalkasta.
Ylen muun johtoryhmän palkitsemisessa noudatetaan samoja periaatteita kuin toimitusjohtajan kohdalla.
Johtajien palkitsemisella on Ylessä pitkät perinteet. Muutamia vuosia sitten Ylen edelliselle toimitusjohtajalle Merja Ylä-Anttilalle myönnettiin 40 500 euron tulospalkkio, jonka perusteeksi Yle kertoi ”vastuullisuuteen, monimuotoisuuteen sekä henkilöstötyytyväisyyteen liittyvien tavoitteiden edistymisen”.
Vuonna 2020 Ylä-Anttilan palkka erilaisine etuineen oli 321 000 euroa.
Yleisradion johto joutui luopumaan palkkioistaan vuosilta 2024 ja 2025 osana Ylen säästöpakettia. Palkitsemispolitiikkaan palaaminen kuohuttaa kansaa sekä myös Ylen henkilökuntaa, koska säästöjen seurauksena Ylen alkuvuoden muutosneuvotteluissa 309 henkilöä joutui jättämään työnsä.
Kesäkuun alun muutosneuvotteluissa Yle ilmoitti 14 henkilön irtisanomisista. Johtajien helliminen siis talossa jatkuu säästöistä huolimatta.
Johdon palkitseminen vaikuttaa huonosti harkitulta myös siksi, että verorahoitteinen Yle ei varsinaisesti edes toimi kilpailullisilla markkinoilla.
Ylen hallituksen puheenjohtajan Matti Apusen mukaan säästösuunnitelma on toteutunut ”asiallisesti”, joten rahallisen palkitsemisen palauttaminen kahden vuoden tauon jälkeen on yhtiön ”alkuperäisen säästösuunnitelman mukainen”.
Tulospalkkiopolitiikkaan palaaminen herättää jälleen kritiikkiä Ylen hallitusta kohtaan, sillä rahallisen palkitsemisen palauttaminen vuodesta 2026 alkaen on Ylen hallituksen tekemä päätös.
Apusen lisäksi Ylen hallitukseen kuuluvat HR-asiantuntija Hannakaisa Länsisalmi, muusikko Mikko Alatalo, kulttuuri- ja museoalan johtaja Kaarina Gould, senior advisor Tuomas Harpf, hallitusammattilainen Elina Piispanen ja ex-ministeri Stefan Wallin. Lisäksi henkilöstön edustajalla Juha Blombergilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa hallituksen kokouksissa.
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja kuvaa Ylen hallituksen päätöksen olevan ”irvokas, häpeällinen ja täysin odotettu”.
Kansanedustaja, perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius katsoo, että Ylen hallituksen tulisi peruuttaa päätös bonusten palauttamisesta etenkin siksi, että Ylellä toteutetaan yhä eduskunnan linjaamia säästöjä.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä kuvaa Ylen johtajien palkitsemista jo sikailuksi.
Edelleen haluaisin muistuttaa, että vain PS oli valmis leikkaamaan syöttöporsas-YLEä. Sikailu sen kun jatkuu muiden hallituspuolueiden ja koko opposition luvalla. https://t.co/vAenbLZPHE
— Jani Mäkelä (@JaniMakelaFi) November 9, 2025
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Yle esitti uutisissaan viime syksynä, että Saksaan vuonna 2015 tulleista syyrialaispakolaisista 90% on työllistynyt. Tämä ei pidä paikkaansa, sanoo kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen. Kyseessä oli käännösvirhe.
Suomessa asuvat vieraskieliset luottavat Ylen uutisointiin ja luottamus on ilmeisen molemminpuolista. Kansalaisista jopa 40 prosenttia pitää Ylen uutistajontaa vasemmalle kallistuvana ja toisaalta vasemmisto on vieraskielisten ylivoimainen valinta äänestyskopissa.
Uutisia tuottavat ja välittävät (ainakin toistaiseksi) ihmiset ja maailman tapahtumat ovat siten aina tavalla tai toisella suodattuneita. Luontevaa kuitenkin olisi, jos verorahoilla jyvitetty uutistoiminta pyrkisi ponnekkaan aidosti monipuoliseen, eri näkökantoja esiin tuovaan raportointiin. Maailma muuttuu ja toivottavasti Yle sen mukana.
Viikon suosituimmat
Yle esitti uutisissaan viime syksynä, että Saksaan vuonna 2015 tulleista syyrialaispakolaisista 90% on työllistynyt. Tämä ei pidä paikkaansa, sanoo kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen. Kyseessä oli käännösvirhe.
Valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila syventyi tällä viikolla Sanna Marinin uuteen muistelmakirjaan, ja havaitsi lukevansa pinnallista teosta, josta ei omintakeisia ajatuksia juuri löydä. - Kirja sisältää päiväkirjamaista tarinaa itseensä läpikotaisin ihastuneesta ihmisestä, joka kokee ihan kaiken itsensä kautta, Turkkila arvioi.
Yleisradion johdon palkkiot jäädytettiin vuosina 2024 ja 2025 osana Ylen säästöpakettia. Ylen hallituksen päätöksellä palkitsemispolitiikkaan palaaminen kuohuttaa kansaa sekä myös Ylen henkilökuntaa, koska Ylessä toteutetaan edelleen eduskunnan linjaamia säästöjä. Säästöjen seurauksena muutosneuvotteluissa moni yleläinen on myös joutunut jättämään työnsä.
Iltalehti uutisoi (4.11.) Vasemmistonuorten pamfletista, jossa sanotaan suoraan, kuinka ”ainoa mahdollisuus on käydä taisteluun tuotantosuhteiden muuttamiseksi” eli kehotetaan suoraan työväkeä ”taisteluun”. Sen lopputuloksena pamfletissa halutaan työväen valtio. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan vasemmiston taistelukehotukset ovat suoraa jatkumoa kommunistisille opeille.
Perussuomalainen Nuoriso pitää hälyttävänä viime päiväisiä uutisista Jyväskylässä toimivasta 14-19-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten nuorten jengistä, joka on viikon mittaan ryöstellyt kadulla useita ihmisiä.
Pakolais-, siirtolais-, maahanmuutto-, monikulttuuri- ja kotouttamistoiminta takaa järjestöille vuositasolla suhteellisen helposti satojen tuhansien, jopa miljoonien eurojen avustustulot veronmaksajien rahoista. Yksi näistä toimijoista on Suomen Pakolaisapu ry, jonka henkilöstöä toimii myös Suomen ulkopuolella.
Jos hyvin käy, datakeskusinvestoinnit täydentävät Suomen elinkeinorakennetta. Maamme on vakautensa ja viileän ilmastonsa ansiosta edullinen alusta datakeskuksille. Pessimistisemmissä skenaarioissa puolestaan datakeskusten lisäarvo jää isäntämaalle varsin rajalliseksi.
Helsingin Sanomat on pyrkinyt hämärtämään Perussuomalaisen Nuorison esille nostamaa tapausta oululaisen lukion yhteiskuntaopin opetuksen politisoitumisesta. Suomen Uutisten tavoittama oululaisen lukion oppilas vahvistaa nyt itse yhteiskuntaopin tunnin opetustilanteen sisältäneen poliittista ohjausta.
Tänä aamuna SDP:n kansanedustaja Pia Hiltunen yllätti puolueensa rivit julkaisemalla Facebookissa kirjoituksen, jossa hän puolusti hallituksen lakiesitystä, jonka mukaan henkilöön liittyvässä irtisanomisessa riittäisi jatkossa perusteeksi asiallinen syy nykyisen asiallisen ja painavan syyn sijasta.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela vaatii Israelin kanssa sovitun Daavidin linko -kaupan purkamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbomin mielestä tämä on vaarallista puhetta.
Lue lisää
Lue lisää
