Maahanmuuttovirasto päätti toukokuussa, että se lakkauttaa parikymmentä aikuisten ja perheiden vastaanottokeskusta pääosin marraskuun loppuun mennessä. Nyt keskuksia tyhjennetään kovaa vauhtia lahjoitustavarasta.
Yksi lopettavista keskuksista on Viittakivi Oy:n Heinolan vastaanottokeskus. Nimettömänä pysyttelevä mies on huolestunut keskukseen lahjoitetun tavaran kohtalosta.
– Olen nähnyt miten pakolaiskeskuksesta on viety 5-6 ääriään myöten täynnä olevaa vaihtolavallista tavaraa murskattavaksi ja tuhottavaksi jätteenpolttolaitokseen, mies kertoo.
”Surullista, että siellä oli myös aivan ehjiä lasten syöttötuoleja, lasten polkupyöriä ja säkkikaupalla käyttökelpoisia vaatteita.”
Mies ei halua nimeään julkisuuteen, koska hän pelkää saavansa rasistin leiman otsaansa. Hän kertoo seuranneensa tarkkaan Heinolan vastaanottokeskuksen tilojen tyhjentämistä.
– Lavoilla oli huonekaluja, sänkyjä, patjoja, tyynyjä, pöytiä, monenlaisia tuoleja, kaappeja ja laatikostoja. Surullista, että siellä oli myös aivan ehjiä lasten syöttötuoleja, lasten polkupyöriä ja säkkikaupalla käyttökelpoisia vaatteita, mies harmittelee.
Keskuksen pihalla kävi kuhina
Turvapaikkakriisi räjähti käsiin, kun Suomesta tuli viime vuonna yksi turvapaikanhakijoiden suosikkimaa. Viime vuoden lopussa Suomesta oli hakenut turvapaikkaa lähes 32 500 ihmistä.
Järjestöt ja yksittäiset kansalaiset käynnistivät turvapaikanhakijoille lukuisia vaate- ja tavarakeräyksiä eri puolilla Suomea.
Lahjoituksia kerättiin myös Heinolassa. Siellä entisen opettajankoulutuslaitoksen eli Opekon tiloihin perustetussa vastaanottokeskuksessa oli vuosi sitten 250 turvapaikanhakijaa.
– Vapaaehtoiset kalustivat pitkänaikaa paikkoja näille yötäpäivää. Keskuksen pihalla oli monien kalustetoimittajien autoja ja erilaisten keräysten kuljetuksia, joissa oli vaatteita, taloustarvikkeita ja vapaa-ajantarvikkeita, nimettömänä pysyttelevä mies kuvailee.
Tuhansia tunteja vapaaehtoistyötä
Nyt Viittakivi Oy:n keskuksessa on enää noin 20 Suomeen saapunutta nuorta miesturvapaikanhakijaa.
– Enää ei ole näkynyt niitä toimittajia, jotka tekivät aikaisemmin mitä uskomattomampia haastatteluja näistä pakolaisista, jotka olivat juttujen mukaan ”huippuosaajia”. Yksikään valtamedian toimittaja ei ole ollut tekemässä juttua siitä, miten tavarapaljoudet lähtivät täysillä roskalavoilla hävitykseen, mies kummastelee.
”Keskusten pyörittäjät ovat saaneet valtavan rahallisen hyödyn vapaaehtoisten työstä ja tavarosita korvauksetta käyttöönsä.”
Miestä harmittaa, jos vapaaehtoisten työskentely valuu hukkaan.
– Ei varmasti ole laskettu koskaan niitä kymmeniä tuhansia työtunteja, joita vapaaehtoiset tekivät omalla kustannuksellaan. Keskusten pyörittäjät ovat saaneet valtavan rahallisen hyödyn vapaaehtoisten työstä ja tavaroista korvauksetta käyttöönsä, mies arvelee.
Tavaroiden tuhlaus kiistetään
Viittakivi Oy:n Heinolan vastaanottokeskuksen yksikönjohtaja Juha-Pekka Liljander kiistää väitteet lahjoitustavaran hukkaan heittämisestä.
– Meillä on ollut pihalla avolavoja remontin vuoksi. Ainoastaan rikkoutuneita tavaroita on laitettu lavoille. Samaan aikaan osa tavaroista on siirretty toisiin vastaanottokeskuksiin ja se on saattanut aiheuttaa sivullisissa hämmennystä, Liljander sanoo.
Liljanderin mukaan Maahanmuuttovirasto on antanut selkeät ohjeet vastaanottokeskuksen lopettamistoimista.
– Yli sadan euron hankinnat luetteloidaan ja Maahanmuuttovirasto kontrolloi sitä. Muu tavara on ohjeistettu käytettäväksi muissa vastaanottokeskuksissa. Mikäli jotain tavaraa ei tarvita vastaanottokeskuksessa, niin se kierrätetään.
”Emme ole voittoa tuottava yritys”
Viittakivi Oy kuuluu Setlementtiliiton konserniin. Viittakivi huolehtii käytännössä Setlementtiliiton organisoimasta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskustoiminnasta.
– Maahanmuuttovirasto on rahoittanut toteutuneita kuluja ja hallintokuluja. Emme ole voittoa tuottava firma. Mikäli viivan alle jää rahaa, niin se käytetään jossain muussa yleishyödyllisessä auttamistoiminnassa, Liljander kertoo.
Henkilökohtaiset tavarat mukaan
Myös SPR kiistää heittävänsä lahjoitustavaraa roskakoriin, vaikka esimerkiksi Kirkkonummen Evitskogin vastaanottokeskuksen pihalla nähtiin viime syksynä röykkiöittäin poltettavia vaatekasoja. SPR:n mukaan poltetut tavarat kuuluivat rakennuksen entisille asukkaille.
– Vastaanottokeskukseen lahjoitetut ja edelleen hyväkuntoiset huonekalut ja tavarat toimitetaan ensisijaisesti muihin SPR:n vastaanottoyksiköihin. Turvapaikanhakijoiden käyttämiä vaatteita ja muita henkilökohtaisia tavaroita ei kierrätetä, vaan asukkaat ottavat ne mukaansa.
– Jos lähistöllä olevissa vastaanottoyksiköissä ei ole tarvetta vastaanottokeskuksesta ylijääville tavaroille, tavarat voidaan varastoida osana varautumista vastaanottotoiminnan tarpeisiin, käyttää Punaisen Ristin avustustoiminnassa muulla tavalla tai jakaa myös kuntiin siirtyville pakolaisille, SPR:stä kommentoidaan.
Lahjoituksia ei saa hukata
Perussuomalaisten hollolalainen kansanedustaja Jari Ronkainen ymmärtää kansalaisten huolen ja peräänkuuluttaa lahjoitustavaroiden kierrättämistä.
”Kaikille lahjoituksille ei ole kuitenkaan löytynyt käyttöä tai ne eivät ole kelvanneet turvapaikanhakijoille.”
Paheksun ja pidän harmillisena, jos lahjoitustavarat menevät hukkaan. Silloin kun turvapaikkakriisi alkoi, niin ihmiset lahjoittivat tavaraa. Kaikille lahjoituksille ei ole kuitenkaan löytynyt käyttöä tai ne eivät ole kelvanneet turvapaikanhakijoille, Ronkainen sanoo.
Ronkainen muistuttaa, että vastaanottokeskuksiin lahjoituksina kerättyjä vaatteita ja tavaroita voidaan hyödyntää esimerkiksi kotimaan huono-osaisten auttamisessa.
– Lahjoitustavaroille pitää löytyä oikeanlaista käyttöä, sillä ihmiset ovat niitä hyvää hyvyyttään lahjoittaneet. Jos vaatteille ja tavaroille ei ole varastotiloja, niin silloin lahjoituksille pitää osata sanoa ei kiitos.
Kuvassa: Kierrätettyjä tekstiilejä lajittelua odottamassa Suomen Punaisen Ristin Kontti-kierrätystavaratalossa Espoossa. Kuvituskuva.
MIKA RINNE