Vuonna 2024 viranomaisten tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrä kasvoi. Raiskausrikoksissa ulkomaalaistaustaisten osuus oli 32 prosenttia, selviää Helsingin yliopiston Rikollisuustilanne 2024 -katsauksesta.
Raiskausrikosten kasvua selittää osaltaan vuoden 2023 alussa voimaan tullut seksuaalirikoslainsäädännön uudistus, joka laajensi rikosten määritelmiä ja kiristi rangaistuksia.
Katsauksen mukaan raiskausrikoksia kirjattiin vuosina 2022–2024 yhteensä 9 608. Katsauksessa seksuaalirikoksia tarkastellaan taustamaiden mukaan suhteuttamalla epäiltyjen määrät väestöön 10 000 henkilöä kohti.
Tarkasteluun on otettu niin sanottu ”rikosaktiivisempi aikuisväestö” eli 18–29-vuotiaat miehet.
Korkeimmat luvut havaitaan Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla.
Purra: Yliedustus ollut merkittävää jo pitkään
Valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi tilastoja viestipalvelu X:ssä todeten, että maahanmuuttajien yliedustus seksuaalirikoksissa on hänen mukaansa ollut merkittävää jo pitkään. Hän liitti ilmiön maahanmuuttoon kulttuureista, joissa suhtautuminen naisiin poikkeaa suomalaisesta.
Keskusteluun osallistui myös Helsingin yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen. Hän viittasi julkisessa kommentissaan muun muassa raiskaustilastoihin, lapsiavioliittoihin ja kunniaväkivaltaan sekä pohti uskonnollisten ja kulttuuristen tekijöiden mahdollista yhteyttä ilmiöihin.
Kanniainen on käsitellyt maahanmuuton vaikutuksia myös teoksessaan Julkisen talouden vaje: pelastaako maahanmuutto?, joka julkaistiin viime vuoden lopussa. Kirjassa tarkastellaan Länsi-Euroopassa tehtyjä tutkimuksia maahanmuuton kustannuksista ja hyödyistä.
