Hoitajamitoituksen puutteita ei korvata hoiva-avustajia lisäämällä

Vaalien alla suureksi teemaksi noussut 0,7:n henkilöstömitoitus kirjataan vanhuspalvelulakiin ja tulee voimaan 1.8.2020, mikäli sosiaali- ja terveysministeriön esitys hyväksytään. Laissa on useamman vuoden siirtymäaika, joka päättyy 1.4.2023.

Ennen siirtymäajan päättymistä vähimmäismitoitus on 0,5, mikäli hoidon taso on riittävän hyvä.

– Siirtymäaika päättyy sopivasti juuri vaalikauden lopussa, joten hallituksen ei tarvitse ottaa mitään vastuuta lupauksistaan ennen seuraavia vaaleja. Käytännössä kaikki jätetään seuravan hallituksen harteille. Ministeri Kiurun lupaama tunnin työ vaihtui neljän vuoden työksi, perussuomalaisten Sanna Antikainen huomauttaa.

Monenkirjava henkilömitoitus

Sosiaali- ja terveysministeriön esityksen mukaan henkilöstömitoitukseen laskettaisiin mukaan välittömään asiakastyöhön osallistuvat työntekijät, joita ovat sairaan- ja terveydenhoitajat, geronomit, fysio- ja toimintaterapeutit, kuntoutuksen ohjaajat, lähi- ja perushoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat, sosionomi AMK:t, kotiavustajat ja kodinhoitajat, hoiva-avustajat, hoitoapulaiset, viriketoiminnan ohjaajat ja muut vastaavat asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoon osallistuvat työntekijät sekä toimintayksiköiden vastuuhenkilöt, kuten osastonhoitajat ja yksiköiden johtajat.

Hallitus vesitti hoitajamitoituksen

Lisäksi sosiaalidemokraattien vaalien alla vaatima hoitajamitoitus muuttui henkilöstömitoitukseksi, jolloin mukaan henkilöstömitoitukseen voidaan laskea myös esimiehet ja johtajat. Työryhmän arvion mukaan 0,7:n mitoituksen toteuttaminen vaatii 4 400 uuden hoitajan rekrytointia, minkä kustannusarvio on 230 miljoonaa euroa.

– Ongelmaksi muodostuu se, etteivät esimerkiksi osastonhoitajat ja yksiköiden johtajat eivät pysty osallistumaan suoraan hoitotyöhön. He huolehtivat henkilöstöhallinon tehtävistä, eivät suoranaisesta hoitotyöstä. Tällä kirjauksella hallitus vesitti hoitajamitoituksen, Antikainen toteaa.

Koulutustaso ja palkkaus laskevat

Alalle pyritään saamaan uutta työvoimaa muun muassa hyödyntämällä työperäistä maahanmuuttoa, kehittämällä hoiva-avustajien koulutusta sekä houkuttelemalla alaa vaihtaneita hoitajia palaamaan takaisin.

Hoiva-avustajien koulutus kestää keskimäärin 8 kuukautta ja sisältää osia lähihoitajan tutkinnosta. Koulutus ei kuitenkaan johda tutkintoon eikä hoiva-avustaja saa olla työvuorossa yksin tai työskennellä lääkehoitoon liittyvissä tehtävissä. Hoiva-avustajan palkkaus on myös huonompi kuin lähihoitajan.

– Käytännössä sosiaali- ja terveysministeriön esitys tarkoittaa sitä, että vanhustenhuollossa työskentelevien henkilöiden yleinen koulutustaso ja palkkaus laskevat. Maahanmuuttajien haaliminen alalle luo uusia ongelmia kielimuurin muodossa. Hoitajamitoitus olisi pitänyt hoitaa kuntoon palkkaamalla lisää tutkinnon suorittaneita hoitajia, ei osatutkinnon suorittaneita tai kieltä osaamattomia henkilöitä, Antikainen kritisoi.