Artikkeli kuva

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) järjesti Opiskelurauhaa! -mielenosoituksen Eduskuntatalon edustalla Helsingissä 25. syyskuuta 2024. / LEHTIKUVA

HYY-vaalit: Opiskelijat kallellaan vasemmalle – tuore konservatiivien opiskelijaliike tarjoaa vaihtoehtoa

Yliopisto-opiskelijat suosivat vasemmistoliberaalia ja vihreää ajattelua, vaikka eivät olisi perinteisiin puolueisiin sitoutuneita. Näin voisi päätellä muun muassa tuoreimmista Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan, HYY:n, edustajistovaalien tuloksista. Eniten ääniä sai ”Maailmanpyörä”-liittouma ja sitoutumaton vasemmisto.

Äänestysprosentti tosin jäi matalaksi. Äänioikeutettuja ylioppilaskunnan jäseniä on lähes 30 000, uurnille vaivautui noin kolmannes.

Mutta siitä, että kyseessä on yliopiston opiskelijajärjestö ja siitäkin vain osa aktiivisia äänestäjiä, ei pidä päätellä, että sen vaaleilla tai sen johtajien näkemyksillä ei olisi merkitystä muualla kuin kampuksella.

Tosiasia on se, että Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalla on huomattava, läpi koko yhteiskunnan ulottuva poliittinen ja taloudellinen vaikutusvalta, joka on sekä suoraa ja konkreettista että epäsuoraa ja vaikeammin havaittavaa.

Ensinnäkin Helsingin yliopiston ylioppilaskunta – eli yliopiston opiskelijat – omistaa Suomen arvokkaimmat kiinteistöt ja ennen kaikkea tonttineliöt, jotka löytyvät muun muassa Stockmannin, Kaivotalon ja uuden ylioppilastalon alta.

– Jos kävelee Rautatieasemalta Kaivopihan läpi kohti Stockmannia, kulkee käytännössä opiskelijoiden omistamalla maalla, kuvaili HS taannoin eräässä artikkelissaan.

Maailman rikkain ylioppilaskunta

HYY itsessään on voittoa tavoittelematon järjestö, joka käyttää varallisuuttaan opiskelijoitten hyvinvointiin ja tukemiseen. Liiketoimintaansa varten HYY:llä on erillinen organisaatio. Jotain kertonee se, että takavuosina HYY oli Helsingin kaupungin suurin kiinteistöveron maksaja.

HYY on todennäköisesti maailman rikkain ylioppilaskunta. Sen vauraus perustuu Suomen suuriruhtinaskunnan aikoihin, kun Keisarillinen senaatti antoi edullisella vaihtokaupalla ylioppilaskunnalle ”lähes arvotonta joutomaata” – siis nykyistä keskustaa. 1800-luvun puolivälissä Helsingin keskusta sijaitsi lähempänä Senaatintoria, ja opiskelijoille osoitettiin näin paikka, jossa nämä saivat ”riehua” muita häiritsemättä, kuten historiankirjat kertovat.

Raha eli vuokratulot ei kuitenkaan selitä kaikkea. Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe kuvailee, miten HYY:n edustajiston nimiluetteloista on jo lähes kahden vuosisadan ajan voinut päätellä, ketkä tulevaisuudessa nousevat ministerinpesteihin, kaupunginvaltuustoihin, virkamiehistön johtopaikoille ja kansainvälisiin huipputehtäviin. Tämä yhteys ei ole aikojen saatossa muuttunut miksikään, sanoo Kolbe.

Suomessa jokaisella yliopistolla on oma ylioppilaskuntansa, mutta HYY:llä on muihin verrattuna kaksi lyömätöntä valttikorttia: ensinnäkin se on pääkaupunkiseudulla, ja toiseksi sen yhteiskunnallinen asema rakentui vankaksi monin tavoin jo Venäjän keisarin suosiollisuuden tukemana. Maakuntien korkeakouluissa voidaan vain haaveilla vastaavasta kulttuurisesta ja historiallisesta ponnahduslaudasta.

Konservatiiveille edustajistopaikka ensimmäistä kertaa

Vaikka edustajistovaali oli vasemmiston, liberaalien ja niin kutsuttujen ainejärjestöjen juhlaa, saattaa vuoden 2024 vaalituloksessa nähdä pienen liikahduksen toiseenkin suuntaan.

Konservatiivinen opiskelijaliike Murros onnistui saamaan yhden edustajistopaikan, vaikka liike on perustettu vasta tämän vuoden kevättalvella. Murros ry on puoluepoliittisesti sitoutumaton, ja sen tavoitteena on edistää akateemisen maailman sananvapautta vastapainona woke-ideologialle.

– Olemme iloisia jo tästä yhdestä paikasta, jonka saimme siitä huolimatta, että järjestö ei ole ollut toiminnassakaan kuin runsaat puoli vuotta. Meillä oli vaaleissa nollabudjetti, ja silti olemme nyt tässä. Järjestömme on valtakunnallinen, ja uskomme, että muissakin Suomen yliopistoissa meistä kiinnostutaan, kertovat Niina Saaranen ja Hannes Ihalainen Murroksesta. Niina Saaranen valittiin HYY-edustajiston jäseneksi ja Ihalainen tämän varajäseneksi.

– Yhä useampi opiskelija niin oikealta kuin vasemmalta kokee, että tieteen vapaus on vaarantunut ja keskusteluilmapiiri kaventunut voimakkaan vasemmistoliberaalin hegemonian puristuksessa, jatkavat Saaranen ja Ihalainen.

Murroksella on myös kansainvälisiä yhteyksiä konservatiivisiin opiskelija- ja tutkijajärjestöihin, ja tarkoitus on osallistua aktiivisesti muualla maailmassa järjestettäviin konferensseihin ja tapahtumiin.

Kaikkea pitää voida kyseenalaistaa

Murros haluaa nostaa esiin suomalaisuutta, länsimaista ajattelutapaa ja akateemisia traditioita. Nämä resonoivat hyvin kristillisen ajattelutavan kanssa, huomauttaa Saaranen.

– Jäseniltämme ei kuitenkaan edellytetä kristillisyyttä. Joukossamme on myös ateisteja ja uskonnottomia, kertoo vuorostaan Teemu Lahtinen.

– Tärkeintä on akateemisen vapauden vaaliminen – kaikkea pitää voida kysyä, kyseenalaistaa ja tutkia.

Lahtinen ja Saaranen arvelevat, että Murrokselle oli sosiaalinen tilaus. He kokevat saaneensa pieninä signaaleina hiljaisia tuen osoituksia myös yliopiston henkilökunnalta ja tutkijoilta.

Kaikkia konservatiivinen opiskelijaliike ei tietenkään miellytä: myös kampuksella, sivistyksen kehdossa, osataan repiä vastapuolen vaalijulisteita.

Tällä kertaa kyytiä saivat paikoin juuri Murroksen mainokset.

Mai Allo


Artikkeliin liittyvät aiheet


Mitä mieltä?

Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Viikon suosituimmat

4.
Suomen uutiset logo

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

01.11.2024 |19:00
6.
Suomen uutiset logo

Museovirasto sulki suositut museokohteet reaktiona hallituksen leikkauspäätökseen – Louhisaaren kartanon omistaja Taito Ylhäinen: ”Pelkkää vedätystä”

05.11.2024 |11:34

Uusimmat

Perussuomalainen 1/2024

Mainos kuva

Lue lisää