Liittokansleri Olaf Scholzin (sd.) liberaaleilla täydennetty punavihreä hallitus sai eurovaaleissa kuitin, mikä ei lupaa sille hyvää syyskuussa pidettävissä Sachsenin, Thüringenin ja Brandenburgin osavaltiovaaleissa. / LEHTIKUVA
Saksalaiset antoivat eurovaaleissa kuitin Saksan hallitukselle – massasiirtolaisuuden haitat ja sisäpolitiikka painoivat ilmastoa enemmän
Eurovaalien tulos oli katastrofi Saksan demareille ja vihreille. Voittajia olivat kristillisdemokraatit ja Vaihtoehto Saksalle -puolue. Hyvin menestyi myös uusi vasemmistopuolue. Tulos osoitti, että saksalaiset ovat enemmän huolissaan turvallisuudestaan ja massasiirtolaisuuden haitoista kuin ilmastosta. Kampanjat oikeistoa vastaan eivät purreet.
Saksan hallituspuolueiden sosiaalidemokraattien, vihreiden ja liberaalien kannatus romahti samaan aikaan kun oppositiossa istuvista kristillisdemokraattisista, Vaihtoehto Saksalle -puolueesta ja uudesta vasemmistopuolueesta tuli entistäkin suositumpia.
Vaikka nyt äänestettiin EU-parlamentista, niin käytännössä valintoihin vaikuttivat enemmän kansalliset asiat, kuten massasiirtolaisuuden haitat veitsi-iskuineen.
Suurmielenosoitukset eivät auttaneet hallitusta
Liittokansleri Olaf Scholzin (sd.) liberaaleilla täydennetty punavihreä hallitus sai eurovaaleissa kuitin, mikä ei lupaa sille hyvää syyskuussa pidettävissä Sachsenin, Thüringenin ja Brandenburgin osavaltiovaaleissa.
Saksan toiseksi suurimman oppositiopuolueen AfD:n eurovaalisuosiota eivät kyenneet vesittämään edes sitä vastaan vielä vaalipäivää edeltävänä iltana monissa kaupungeissa organisoidut suurmielenosoitukset.
Niiden järjestäjinä olivat muun muassa Saksan ammattiliittojen keskusjärjestö, Saksan evankelinen kirkko, Greenpeace, Maailman luonnonsäätiö, lukuisia vasemmistolaisia ja vihreitä järjestöjä, Antifa ja muita vasemmistoradikaaleja ryhmiä sekä monia valtion tukemia kansalaisliikkeitä.
Pelkästään Berliinissä oikeiston eli käytännössä AfD:n vastaiseen mielenosoitukseen osallistui vaalipäivän aattona kymmeniä tuhansia ihmisiä.
Nuoret hylkäsivät vihreät
Mielenosoittajilla oli tukenaan Saksan korkeimman valtiojohdon liittopresidentin ja liittokanslerin kevään mittaan moneen kertaan etenkin nuorille kohdistamat vetoomukset olla äänestämättä AfD:tä.
Tavoite ei toteutunut, sillä 16-24-vuotiaista saksalaisista 17 prosenttia antoi äänensä kristillisdemokraateille ja 16 prosenttia AfD:lle. Edellisiin eurovaaleihin verrattuna kristillisdemokraattien osuus nousi tässä ikäryhmässä viidellä ja AfD:n yhdellätoista prosenttiyksiköllä.
Vihreitä kannatti nuorista yksitoista (vähennystä 23 prosenttiyksikköä), demareita yhdeksän, liberaaleja seitsemän ja molempia vasemmistopuolueita kuusi prosenttia kumpaistakin.
Kommunistit ja uusnatsit eivät vetäneet
Lähes nollille jäi katuihin ja taideteoksiin liimautumisella julkisuutta saaneiden ilmastoaktivistinuorten ”Viimeinen sukupolvi” -liike, jota äänesti 0,3 prosenttia, muslimien Dava-puolue (0,4 prosenttia) ja äärioikeistolainen Heimat-puolue (0,1 prosenttia).
Ainoatakaan ääntä eivät saaneet Saksan kommunistinen puolue DKP ja marxilais-leninistinen MLPD-puolue.
Saksan evankelinen kirkko lisäsi ennen vaaleja osaltaan oikeiston vastaista henkeä erottamalla luottamustehtävistä kirkkoneuvoston jäsenen sillä perusteella, että tämä on AfD-puolueen jäsen.
Kotimaantiedustelu vaalivaikuttajana
Vaihtoehtopuolueen suosion kasvua ei hillinnyt myöskään se, että Saksan sisäministeriön alainen kotimaantiedustelu, perustuslakipoliisi, luokitteli sen äärioikeistolaiseksi.
Luokittelu tarkoittaa, että kotimaantiedustelulla on oikeus vakoilla AfD:tä kaikilla salaisen palvelun menetelmillä, kuten ujuttamalla sen organisaatioon omia agenttejaan.
Tiedusteluviranomaiset saavat kuunnella puolueen toimihenkilöiden puheluita, seurata heidän keskustelujaan, lukea heidän viestejään sekä värvätä puoleen sisältä henkilöitä tiedonantajikseen.
Puoleen luokittelemisella äärioikeistolaiseksi tai vain sellaisesta epäillyksi on sen jäsenille töiden saannin ja urakehityksen kannalta haitallisia seurauksia.
Uusi vasemmistopuolue yllätti
Yllätys oli myös Saksan vasemmistopuolue Linken entisen ryhmäjohtajan Sahra Wagenknechtin tammikuussa perustaman uuden vasemmistokonservatiivisen ”Bündnis Sahra Wagenknecht” -puolueen runsaan kuuden prosentin menestys.
Seuraavissa liittopäivävaaleissa liittokanslerin virkaa tavoitteleva CDU:n puheenjohtaja Friedrich Merz leimaa Sahra Wagenknechtin samalla kertaa sekä oikeisto- että vasemmistoradikaaliksi.
Merz vannoo, että CDU ei tule tekemään Wagenknecht-puolueen eikä AfD:n kanssa yhteistyötä.
Äärillä on paljon yhteistä
Vaikka AfD ja Wagenknecht-puolue sijoittuvat poliittisen värikartan vastakkaisille laidoille, niin kaikissa asioissa ne eivät ole etäällä toisistaan. Eräs yhteinen nimittäjä on niiden suhtautuminen Ukrainan sotaan, jossa molemmat uskovat tavoittaneensa eurovaalien tuloksen perusteella saksalaisten syvien rivien tuntoja.
Kumpikin tuomitsee Venäjän hyökkäyksen mutta vastustaa samaan aikaan Ukrainalle annettavaa aseellista apua. Molemmat vaativat rauhanneuvottelujen aloittamista.
Ukrainalle vaatimuksia
AfD:n puheenjohtaja Alice Weidel kuvaa Ukrainan sotaa ”sijaissodaksi”, jossa Venäjää vastaan sotii todellisuudessa USA muiden länsimaiden avustuksella. Molemmat ääripuolueet vastustavat Ukrainan ottamista EU:n jäseneksi sekä kaikkia muitakin EU:n laajentumissuunnitelmia.
Wagenknecht-puolue vaatii Saksan hallitusta edellyttämään Ukrainalta, että se aloittaa korruption ja oligarkkien vastaisen taistelun.
Lisäksi uusi vasemmistopuolue haluaa, että Saksa vaatii Ukrainaa hyväksymään oppositiopuolueet, poistamaan uskonnonvapauteen liittyvät rajoitukset sekä lopettamaan ammattiliittojen toiminnan vaikeuttamisen ja venäläisen vähemmistön syrjinnän.
Massasiirtolaisuuden vastustaminen yhdistää
Pitkälle samoilla linjoilla olivat eurovaalikampanjoissaan Wagenknecht-puolue ja AfD myös pakolaisista, maahanmuutosta, massasiirtolaisuudesta ja rajavalvonnasta.
Siirtolaisuus ei ole niiden mielestä ratkaisu maailman köyhyyteen, vaan ihmisille olisi tarjottava taloudellista perspektiiviä heidän omissa kotimaissaan. Oman maan rajoja on vartioitava laittoman maahantulon estämiseksi.
Aidoille pakolaisille molemmat ovat valmiita tarjoamaan turvapaikan siksi aikaa kun suojelun tarve on olemassa.
Sekä Wagenknecht-puolue että AfD ilmoittivat kannattavansa suvereenia Eurooppaa, AfD ”isänmaiden Eurooppaa” ja Wagenknecht-puolue ”demokratioiden Eurooppaa”.
Scholzin eroa vaaditaan
Demareille katastrofaalisen heikon vaalituloksen jälkeen Saksassa ovat lisääntyneet vaatimukset hallituksen erosta ja uusista vaaleista. Baijerin kristillissosiaalisen unionin CSU:n puheenjohtaja ja Baijerin osavaltion pääministeri Markus Söder vaatii liittokansleria eroamaan.
Tyytymättömyys Scholzia kohtaan on voimistumassa myös demarien keskuudessa. Poliittisten tarkkailijoiden mukaan ei ole enää lainkaan varmaa, selviäisikö hän voittajana luottamusta mittaavassa äänestyksessä.
Yhä useammat demareista kaipaavat puolueen kannatuksen syöksykierteen katkaisemiseksi liittokanslerikseen samanlaista karismaattista henkilöä kuin oli aikoinaan Helmut Schmidt, joka oli johtajana rohkea ja kommunikatiivinen päinvastoin kuin vaitonainen, varovainen ja vetäytyvä Scholz.
Vahvojen persoonallisuuksien puutteessa kanslerin virkaa sovitellaan demarien spekulaatioissa nykyiselle puolustusministerille ja entiselle Ala-Saksin pääministerille Boris Pistouriukselle.
Demarit menettämässä työläiset
Tappio eurovaaleissa pakottaa Saksan demarit arvioimaan tulevaisuuttaan myös perinteisen äänestäjäkuntansa kautta.
– Demaripuolueen on myönnettävä tosiasia, että Saksan työväenpuolue on nykyään AfD, sanoo politiikantutkija Werner Patzelt Focus-lehdessä.
Demarien ja myös vihreiden tappion syyksi tutkija arvioi myös molempien puolueiden edustamaa linjaa, että siirtolaisuus on Saksalle hyvä asia. Vaalien tulos kuitenkin osoitti, että kansalaisten enemmistö on toista mieltä.
SPD:n olisi muututtava Patzeltin mukaan identiteettipolitiikan keihäänkärjestä takaisin puolueeksi, joka ymmärtää tavallisia ihmisiä.
Demarien kannattajista siirtyi eurovaaleissa Infratest dimap -tutkimuslaitoksen mukaan lähes puolitoista miljoonaa kannattamaan kristillisdemokraatteja, yli puoli miljoonaa kannattamaan AfD:tä ja yhtä monta uutta vasemmistopuoluetta. Yli kaksi ja puoli miljoonaa ennen demareita äänestänyttä jätti tällä kertaa kokonaan äänestämättä.
Ilmasto ei kiinnostanut
AfD-puolue sai näissä vaaleissa yli 600 000 uutta ääntä kristillisdemokraateilta sekä lähes yhtä paljon ennen demareita äänestäneiltä. Liberaaleista siirtyi AfD:n kannattajiksi Saksan yleisradion mukaan 470 000, vasemmistopuolue Linkestä 160 000 ja vihreistä 50 000 äänestäjää.
Yli 360 000 ennen AfD:tä äänestänyttä ei käynyt tällä kertaa lainkaan äänestämässä.
Saksalaiset antoivat vihreille eurovaaleissa kuitin kansalaisille kalliiksi tulleesta ja monien toimeentuloa uhkaavasta energia- ja talouspolitiikastaan. Vihreiden ykkösteemakseen nostamaa ilmastopolitiikkaa piti tärkeimpänä eurovaalikriteerinä vain 14 prosenttia äänestäjistä. Edelle nousivat rauha ja massasiirtolaisuuden hillitseminen.
Tyytymättömyys hallitukseen ennätyskorkealla
Huonosta vero- ja finanssipolitiikasta, yrittäjien huolien unohtamista sekä vihreiden ja demarien pillin mukaan tanssimisesta syytetyt liberaalit onnistuivat säilyttämään juuri ja juuri paikkalukunsa EU-parlamentissa, vaikka kannatus romahtikin liittopäivävaaleihin verrattuna.
Liberaaleja pitää enää vain joka kolmas äänestäjä selkeänä markkinatalouden edustajana.
Tyytymättömyys Saksan hallitukseen ei ole ollut yhteentoista vuoteen yhtä suurta kuin tällä hetkellä eurovaalien jälkeen. Tyytyväisiä on enää 22 prosenttia saksalaisista. Tyytyväisimpiä ovat vihreiden ja tyytymättömimpiä AfD:n kannattajat.
Saksan yleisradion vaalipäivänä teettämän kyselyn mukaan kolme neljäsosaa saksalaisista pelkää, että rikollisuus kasvaa massiivisesti, jos politiikan suuntaa ei muuteta. Yhtä useampi pelkää myös islamin vaikutuksen vahvistumista Saksassa ja koko Euroopassa.
Eurovaalin tulos Saksassa
Saksalla on EU-parlamentissa 96 paikkaa. Ehdokkaita eurovaaleihin asetti 35 puoluetta. Vaaleissa ei äänestetty henkilöä vaan puoluetta, joka oli listannut ehdokkaat päättämäänsä järjestykseen.
64 prosentin äänestysvilkkaus oli historian korkein. Äänestysikäraja oli näissä vaaleissa 16 vuotta, kun se on muissa vaaleissa 18 vuotta. Eurovaaleissa ei ollut viiden prosentin äänikynnystä kuten muissa vaaleissa.
Kristillisdemokraatit (CDU/CSU) sai 30 % äänistä ja 29 paikkaa. Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD) sai 15,9 % äänistä ja 15 paikkaa (lisää edelliseen kuusi paikkaa). Sosiaalidemokraatit (SPD) sai 13,9 % äänistä ja 14 paikkaa (vähennystä edelliseen kaksi paikkaa). Vihreät sai 11,9 % äänistä ja 12 paikkaa (vähennystä edelliseen 9 paikkaa).
Uusi vasemmistopuolue ”Bündnis Sahra Wagenknecht” sai äänistä 6,2 % ja kuusi paikkaa, liberaalit (FDP) äänistä 5,2 % ja viisi paikkaa, vapaat valitsijat (FW) 2,7 % ja kolme paikkaa (lisäystä yksi paikka), vasemmistopuolue Linke 2,7 % ja kolme paikkaa (vähennystä edelliseen kaksi paikkaa) ja Euroopan yhdistymistä ajava sosiaaliliberaali Volt-puolue sai äänistä 2,6 % ja kolme paikkaa (lisäystä edelliseen kaksi paikkaa).
Hupipuolue Die Partei sai äänistä 1,9 % ja kaksi paikkaa (lisäystä edelliseen yksi paikka), eläinsuojelupuolue 1,4 % ja yhden paikan, perheasioihin keskittynyt Familie-puolue 0,6 % ja yhden paikan, ekologinen ÖDP-puolue 0,6 % ja yhden paikan sekä suoraa demokratiaa ja kansanäänestyksiä ajava vasemmistoliberaali PDF-puolue 0,6 % ja yhden paikan.
Pertti Rönkkö, Berliini
Lue myös
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Werner Patzelt Boris Pistourius Eurovaalit 2024 Friedrich Mertz Helmut Schmidt Sahra Wagenknecht sisäpolitiikka massasiirtolaisuus Alice Weidel oikeisto Markus Söder Olaf Scholz Ilmasto Turvallisuus AfD Saksa
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Sosiaalietuuksien siirtäminen maksukortille Saksassa sai osan turvapaikanhakijoista hakeutumaan muualle – osa tuloista lähetetään kaukaiseen kotimaahan
Poliittisesta väkivallasta epäilty italialainen vasemmistoaktivisti valittiin europarlamenttiin äänivyöryllä
Taas hyökkäys Saksassa: Afgaani puukotti ukrainalaisnaista – Taleban lupaa ottaa karkotettavat vastaan
Laittoman maahanmuuton kasvu näkyy Saksan rikostilastoissa – yhä useampi tekijä on ulkomaalainen
Saksassa lisää puukotuksia – Suomen media ei kerro epäiltyjen taustoja
Nuori palkkamurhaaja ampui äidin läpi osuen tyttäreen – jengin kosto osui viattomaan perheeseen Tukholmassa
Saksan kotimaantiedustelu ei ole huolissaan vaatimuksesta muuttaa maa islamilaiseksi valtioksi – ”Kalifaatti on valtiomuoto siinä missä monarkiakin”
Monet islamia arvostelevat voivat elää Saksassa vain jatkuvassa poliisien suojeluksessa
Maahanmuuttokriittinen Kansallinen rintama sai kolmanneksen äänistä Ranskan vaaleissa – lopullinen ratkaisu jäi toisen kierroksen varaan
Viikon suosituimmat
Hamasin kuolleen terroristijohtaja Sinwarin bunkkerista löytyi miljoonia euroja käteistä sekä siviilien avustuspaketteja
Israelin armeija IDF julkaisi turvaluokiteltuja videoita tapetun Hamasin terroristijohtaja Yahya Sinwarin bunkkerista. Sinwar sai surmansa Gazassa Rafahin kaupungin Tel al-Sultanin pakolaisleirillä sijaitsevassa rakennuksessa.
Elokapinan salaisella palstalla ohjeistetaan: poliisiviha ei taktisista syistä saa näkyä
Päätoimittajalta: Elokapina on radikalisoituneen median ikioma luomus
Elämme kummallisia aikoja. Ennen synkeämielisille lapsille suositeltiin ulkoliikuntaa, nykyään Elokapinaa. Kun median fanittaman sekopääkultin riehuminen on mennyt siihen pisteeseen, että Eduskuntatalon seinät värjätään veri-iskulla ja järjestön sisäisillä keskustelupalstoilla fantasioidaan poliitikkoihin kohdistetuilla joukkomurhilla, on varmaan syytä istahtaa hetkeksi alas ja pohtia, kuka tätä kaaosta oikein rakentaa ja miksi.
EU:n käsi kurottaa nyt kohti suomalaisten eläkevaroja – Jani Mäkelä varoittaa vakavasti: “Torjuttava suoralta kädeltä”
EU:n käsi hamuaa nyt kohti Pohjoismaiden ja Hollannin eläkevaroja. Eläkevarallisuutta rahastoiva Suomi on tulilinjalla. Talousasiantuntija JuhanI Huopainen (ps.) avaa Draghin viattomalta kuulostavan avauksen merkitystä ja taustaa.
Psykologiliitto määräsi Jordan Petersonin uudelleenkoulutukseen – kouluttajaa ei vain tunnu löytyvän
Ontarion psykologiliiton valituslautakunta määräsi Jordan Petersonin "uudelleenkoulutukseen" tämän sosiaalisessa mediassa kirjoittamien viestien vuoksi. Nyt ongelmaksi on muodostunut se, että pätevää ja halukasta uudelleenkouluttajaa ei tunnu löytyvän. Ilmeisesti kukaan ei uskalla lähteä väittelemään Petersonin kanssa suorassa lähetyksessä.
Se hetki, kun Pekka Aittakumpu astui yleisön eteen- näin jännittävä tiedotustilaisuus eteni (video)
Kansanedustaja Pekka Aittakumpu ilmoittaa hakevansa perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäseneksi. Hänen ilmoituksensa tuli yllätyksenä paikallaolijoille. Katso ylläolevalta videolta tiedotustilausuuden kulku.
DEI-kouluttaja Sara Salmani teki rikosilmoituksen iranilaisista mielenosoittajista Oulun yliopistolla – syytteitä ei nostettu
Suomen Uutiset kertoi helmikuussa 2023, kuinka opiskelijat ihmettelivät, miten yliopisto voi kutsua DEI-kouluttajakseen henkilön, jonka veli toimii Iranin suurlähetystön rahoittaman moskeijan imaamina ja isä on toiminut IRGC-joukkojen palveluksessa 1980-luvulla. IRGC on listattu terroristijärjestöksi esimerkiksi Ruotsissa, Kanadassa ja USA:ssa. IRGC-joukot toimivat suoraan korkeimman johtajan Ali Khamenein alaisuudessa.
Kymmenvuotiaasta brittilapsesta löydettiin 71 vammaa – kidutusjälkiä peiteltiin hijabilla
Isossa-Britanniassa alkoi kymmenvuotiaan tytön murhan oikeudenkäynti. Tuomioistuimen mukaan Sara Sharif puettiin koulussa hijabiin, jotta hänen vammansa eivät näkyisi. Hänet otettiin kotiopetukseen kuukausia ennen hänen kuolemaansa.
Keskustan kansanedustaja Pekka Aittakumpu hakee perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäseneksi
600 jengipomoa 57 eri maassa pyörittää järjestäytynyttä rikollisuutta Ruotsissa – Silmukka roistojen ympärillä kiristyy
Huumekauppaa ja väkivallantekoja ohjaillaan paljolti muualta kuin Ruotsista. Massiivisen maahanmuuton ja siirtolaisuuden myötä kasvanut jengien ja klaanien globaali yhteistyö pakottaa viranomaiset kansainväliseen yhteistyöhön.