

LEHTIKUVA
Itäraja pysyy kiinni
Hallitus on uusinut päätöksensä itärajan rajanylityspaikkojen kiinni pitämisestä. Valtioneuvosto päätti jatkaa rajanylityspaikkojen kiinni pitämistä sekä kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämistä. Päätös on voimassa toistaiseksi.
Suomen ja Venäjän maarajan rajanylityspaikat ovat olleet suljettuja 15.12.2023 alkaen valtioneuvoston päätöksillä, joista viimeisin tuli voimaan 15.4.2024.
Kansainvälisen suojelun hakeminen on keskitetty Suomen ulkorajoilla avoinna oleville lentoliikenteen ja vesiliikenteen rajanylityspaikoille.
Välineellistetty maahantulo keskeytynyt
Päätöksillä ja rajaturvallisuuslain säätämisellä on saavutettu niillä tavoiteltu vaikutus, eli marraskuussa 2023 alkanut välineellistetty maahantulo Suomen itärajalla on toistaiseksi keskeytynyt. Välineellistetty maahantulo on yksi Venäjän keinoista painostaa Suomea ja Euroopan unionia.
– Suomen viranomaisten tietojen perusteella uhka ilmiön uudelleen käynnistymisestä ja laajentumisesta aiemmin koetulla tavalla on edelleen todennäköinen. Ilmiön jatkuessa se uhkaisi vakavasti Suomen kansallista turvallisuutta sekä yleistä järjestystä Suomessa, sisäministeriö tiedottaa.
Tilannetta arvioidaan yhteistyössä Rajavartiolaitoksen ja muiden viranomaisten kanssa. Päätös kumotaan tai sitä muutetaan, jos se ei ole enää välttämätön kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle aiheutuvan vakavan uhan torjumiseksi

Sisäministeri Mari Rantanen sanoo, että itäraja on pidettävä kiinni niin kauan kuin suomalaisten turvallisuus sitä vaatii.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Rajaturvallisuuslain jatkaminen lähti lausunnoille – Rantanen: Välineellistetyn maahantulon uhka itärajalla edelleen korkea
Sisäministeriö on lähettänyt lausunnoille hallituksen esityksen väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain (ns. rajaturvallisuuslaki) voimassaolon jatkamisesta 31.12.2026 asti. Lain tarkoituksena on torjua maahantulijoita välineellistämällä toteutettavaa Suomen painostamista. Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen kertoo välineellistetyn maahantulon uhan itärajalla olevan edelleen korkea.

Antikainen: Itärajan kautta tulleita turvapaikanhakijoita syyllistynyt vakaviin rikoksiin – vihervasemmisto haluaa pitää heitä hätääkärsivinä, kutsuu Suomeen lisää ja vastustaa edelleen rajalakia
Elokuusta 2023 alkaen itärajan kautta Suomeen tuli noin 1 300 kolmansien maiden kansalaista ennen kuin hallitus sulki rajan. Keskusrikospoliisi (KRP) on kertonut tulijoista uusia tietoja. Sen mukaan poliisi on kirjannut noin viisikymmentä rikosilmoitusta, joissa turvapaikanhakija on Suomessa epäiltynä rikokseen syyllistymisestä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ei ole yllättynyt, mutta muistuttaa, kuinka jälleen kerran vihervasemmiston propaganda turvapaikanhakijoiden viattomuudesta ja hädästä on osoittautunut vääräksi.

Sisäministeri Rantanen: Itäraja pysyy kiinni niin kauan kuin suomalaisten turvallisuus sitä vaatii
Suomen itäraja on ollut suljettuna jo noin vuoden. Sisäministeri Mari Rantanen muistuttaa, että rajasulku perustuu kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvan uhan torjumiseen ja toimet perustuvat viranomaisarviointiin. - Meidän on oltava tyytyväisiä siihen, että toimet ovat olleet tehokkaita. Rajan tilanne on tällä hetkellä vakaa ja siltä osin Suomen turvallisuustilanne on hyvä, Rantanen sanoo.

Iltalehden kolumnisti pitää vain Suomen uutta käännytyslakia vaarallisena itärajalla – Antikainen: Kenen asiaa media ajaa?
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ottaa kantaa Iltalehden kolumniin, joka julkaistiin tällä viikolla. Antikaisen mukaan Iltalehti toistelee Kremlin mantroja toimittaja Mikael Shepelenkon kautta aikana, jolloin Venäjä käy aggressiivista hyökkäyssotaa pienempää naapuriaan vastaan, uhkailee naapureitaan ja rakentaa Suomelle pahan valtion roolia propagandansa kautta.

Rajaturvallisuuslaki saamassa jatkoa – sisäministeri Rantanen: ”Laki on toiminut juuri kuten toivoimmekin eli ennalta ehkäisevästi”
Sisäministeriö lähetti jo helmikuussa lausunnoille hallituksen esityksen rajaturvallisuuslain voimassaolon jatkamisesta vuoden 2026 loppuun saakka. Tällä hetkellä laki on voimassa tämän vuoden heinäkuuhun saakka. MTV:n uutisextrassa vieraillut sisäministeri Mari Rantanen toteaa, etteivät Venäjän uhka ja Suomen pitkäaikainen turvallisuusympäristön muutos ole toistaiseksi väistymässä.

Sisäministeri Rantanen rajaturvallisuuslaista: Kansallinen turvallisuus, torjuntatoimet ja ihmisoikeudet tasapainossa
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

AKT-pamppu Ismo Kokon mielestä bussiliikenne pysähtyisi ilman maahanmuuttajia – PS:n Grönroosilta tyly kuitti: ”AKT:n kaverilla kysynnän ja tarjonnan perusasiat hukassa”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.

Tukala helle jatkuu – Ministeri Kaisa Juuso: ”Viilennyksestä on nyt huolehdittava erityisesti vanhusten asumisyksiköissä”
Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksiköissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.