

KUVAKAAPPAUS/YLE
Sisäministeri Rantanen: Itäraja pysyy kiinni niin kauan kuin suomalaisten turvallisuus sitä vaatii
Suomen itäraja on ollut suljettuna jo noin vuoden. Sisäministeri Mari Rantanen muistuttaa, että rajasulku perustuu kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvan uhan torjumiseen ja toimet perustuvat viranomaisarviointiin. - Meidän on oltava tyytyväisiä siihen, että toimet ovat olleet tehokkaita. Rajan tilanne on tällä hetkellä vakaa ja siltä osin Suomen turvallisuustilanne on hyvä, Rantanen sanoo.
Viime viikolla julkisuuteen nousivat SDP:n kansanedustajan Kimmo Kiljusen aiemmat spekuloinnit itärajan avaamisesta. Kiljunen menetti puheidensa vuoksi äkkiä luottamuksen toimia eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana, ja niinpä Kiljunen pyysi itse eroa tehtävästä.
Sisäministeri Mari Rantasen mukaan itärajan pysymiselle kiinni ovat edelleen voimassa samat perusteet kuin aiemminkin.
– Laki toteaa, että meidän tulee torjua kansallisen turvallisuuden uhat. Vaikka tällä hetkellä tilanne on vakaa, ei voida sanoa, että varsinaisesti turvallisuusuhan osalta mikään olisi muuttunut. Näin ollen raja on edelleen kiinni, Rantanen sanoo.
Hän oli eilen Ylen A-studiossa keskustelemassa rajan tilanteesta.
Ylen juontaja tivasi uskomusväitteestä
Ylen juontaja Annika Damström tivasi sisäministeriltä, ”mihin perustuu uskomusväite”, että turvallisuustilanne ei ole muuttunut, minkä vuoksi raja on edelleen pidettävä kiinni.
Rantanen korjasi Ylen juontajaa ja huomautti, että uskomuksista ei suinkaan ole kyse.
– Nyt puhutaan niistä arvioista, mitä turvallisuusviranomaiset antavat meille päättäjille. Arviot eivät siis perustu uskomuksille, vaan viranomaistietoon.
– Mikä se tieto sitten on? Damström tivasi.
– Rajaa ei voida avata sen vuoksi, että on olemassa suuri riski siitä, että välineellistetty maahantulo jatkuisi, Rantanen vastasi.
”Me emme siis keksi näitä päästämme”
Rantanen korostaa, että sekä valtioneuvosto että turvallisuusviranomaiset arvioivat tilannetta koko ajan.
– Käymme keskustelua siitä, voidaanko sulkua jatkaa vai pitäisikö rajoja avata. Meidän on oltava tyytyväisiä siihen, että toimet ovat olleet tehokkaita: rajan tilanne on tällä hetkellä vakaa, ja siltä osin Suomen turvallisuustilanne on hyvä.
– Sisäministerinä huolehdin suomalaisten turvallisuudesta. Valtioneuvoston toiminta perustuu turvallisuusviranomaisten arvioon. Me emme siis keksi näitä päästämme.
Demarien pyörittely jatkuu
SDP:n kansanedustajan Tytti Tuppuraisen mukaan rajan avaamiseen tulisi mahdollisuuksien mukaan silti pyrkiä, vaikka Suomella onkin oikeus puolustautua Venäjän painostukselta.
– Samalla olemme sitä mieltä, että turvallisuustilanteen salliessa, jos rajavartiolaitoksen tilannekuva sen mahdollistaa, tulisi pyrkiä eroon tästä kestämättömästä tilanteesta, Tuppurainen sanoo.
Ylen juontaja kysyi uudelleen Rantaselta, kuinka pitkään raja voi olla kiinni.
– Raja on pidettävä kiinni niin kauan kuin suomalaisten turvallisuus sitä vaatii. Rajan kiinni pitäminen tai avaaminen ei ole itseisarvo, vaan koska olemme sotaa käyvän maan naapurivaltio, meidän on katsottava tarkasti rajan osalta tulevia vaikutuksia.
– Rajan osalta arvio on, että raja pysyy toistaiseksi kiinni, kunnes turvallisuusviranomaisten arvio uhan vähenemisestä tai poistumisesta tulee tietoon, Rantanen painotti.
Raja pidetään niin kauan kiinni, kun se suomalaisten turvallisuuden kannalta on tarpeellista. pic.twitter.com/Z0RT3NHI4E
— PS:n eduskuntaryhmä (@PS_ekryhma) December 4, 2024
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kansallinen turvallisuus turvallisuusviranomaiset itäraja Kimmo Kiljunen Tytti Tuppurainen Mari Rantanen Venäjä
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Presidentti vahvisti poikkeuslain – itäraja pysyy toistaiseksi kiinni

Turvapaikkajärjestelmästä on tullut elintasosiirtolaisuuden kanava – ”Vanhentuneita sopimuksia ja kansainvälistä lainsäädäntöä pakko uudistaa radikaalisti”

Tomi Immonen Venäjän vaikutuksesta Suomen turvallisuuteen: ”Venäjä ei ole koskaan niin heikko tai niin voimakas kuin se antaa ymmärtää”
Ensimmäisen kauden kansanedustaja Tomi Immonen kiersi kuluneena lauantaina pohjoista Keski-Suomea yhdessä Perussuomalaisten Keski-Suomen piirijärjestön kanssa. Immonen kävi kiertueen aikana keskusteluja keskisuomalaisten kanssa muun muassa Suomen turvallisuustilanteesta.

Entinen hovioikeudenneuvos, emeritusprofessori Jukka Kemppinen: ”Aikaisempaan oikeuskäytäntöön perustuen Kimmo Kiljunen olisi pantava syytteeseen maanpetoksesta”
Emeritusprofessori ja eläkkeellä oleva hovioikeudenneuvos Jukka Kemppinen kirjoittaa blogissaan kansanedustaja Kimmo Kiljusesta, joka on pyytänyt eroa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan tehtävästä.

PS-Nuoriso: SDP:n kytkökset Venäjään selvitettävä
Perussuomalainen Nuoriso vaatii entisten itäblokkimaiden tapaista lustraatiota SDP:n Venäjä-kytkösten selvittämiseksi perinpohjin.
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.