

LEHTIKUVA
Europarlamentaarikko Tynkkynen: Koko ECR-ryhmä hakee Suomeen EU-rahaa itärajan esteaidan jatkamiseksi
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo, että Suomeen haetaan EU-rahoitusta itärajan aitahankkeen jatkamiselle. Tynkkysen edustama ECR-ryhmä Euroopan parlamentissa on jättänyt asiasta aloitteen Euroopan komissiolle.
– Meidän Euroopan perussuomalaisten ryhmässä, eli ECR:ssä, alettiin ensin kasata aloitetta, että EU rahoittaisi 25 kilometriä raja-aitaa Kreikkaan. Kreikka on valtavan EU:hun suuntautuvan siirtolaispaineen kohteena ja kuten Suomikin, myös Kreikka vartioi EU:n ulkorajaa. Tuin ilman muuta aloitetta, Sebastian Tynkkynen kertoo ja jatkaa:
– Ryhmämme pohjoismaisella porukalla ehdotimme tämän lisäksi, että myös Suomeen haettaisiin vastaavaa rahoitusta. Tämä hyväksyttiin, joten nyt komissiolle lähtee koko ECR-ryhmän tasolla ehdotus, että EU rahoittaisi 25 kilometriä lisää raja-aitaa Suomen Venäjän vastaiselle rajalle.
Suomen kuuluu saada nettomaksajana osuutensa
Parhaillaan Suomessa on käynnissä hanke, jossa rajavartiolaitos rakentaa 200 kilometrin mittaista esteaitaa itärajalle. Hanke rahoitetaan Suomen valtion budjetista, mutta Tynkkynen näkee asiassa laajemman ulottuvuuden ja perusteet EU-rahoitukselle.
– Suomi vartioi 1 340 kilometrin pituista itärajaa, joka on samalla koko EU:n ulkoraja. Suomen raja-aitahanke vahvistaa suoraan koko Euroopan turvallisuutta. Tämä näkyy hyvin konkreettisesti, kun olemme päättäväisesti turvanneet rajan Venäjän hybridihyökkäyksen aikana. Siksi myös EU on saatava mukaan näihin talkoisiin turvallisemman Euroopan puolesta.
– Me olemme EU:ssa nettomaksaja, joten tällaisessa koko EU:ta koskevassa hankkeessa, jos jossain, EU-rahaa pitäisi virrata myös meille. Toteutuessaan tämä ehdotus toimisi päänavauksena, jonka jälkeen aitakilometrejä päästäisiin entisestään lisäämään, Tynkkynen toteaa.
Tynkkynen painottaa, että Suomen komissaarin on käytettävä kaikki vaikutusvaltansa, jotta ehdotus saa positiivisen arvion komission päässä. Komissiosta aloite palaa Euroopan parlamentin äänestykseen, joka on odotettavissa tänä syksynä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Presidentti vahvisti poikkeuslain – itäraja pysyy toistaiseksi kiinni

Sisäministeri Rantanen rajaturvallisuuslaista: Kansallinen turvallisuus, torjuntatoimet ja ihmisoikeudet tasapainossa

Turvapaikkajärjestelmästä on tullut elintasosiirtolaisuuden kanava – ”Vanhentuneita sopimuksia ja kansainvälistä lainsäädäntöä pakko uudistaa radikaalisti”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

AKT-pamppu Ismo Kokon mielestä bussiliikenne pysähtyisi ilman maahanmuuttajia – PS:n Grönroosilta tyly kuitti: ”AKT:n kaverilla kysynnän ja tarjonnan perusasiat hukassa”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.

Tukala helle jatkuu – Ministeri Kaisa Juuso: ”Viilennyksestä on nyt huolehdittava erityisesti vanhusten asumisyksiköissä”
Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksiköissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.