Puolustusvoimain lippujuhlan päivä korostaa Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen roolia Suomen itsenäisyyden ja turvallisuuden takaajina. Päivä on myös Suomen tunnetuimman sotilasjohtajan marsalkka Mannerheimin syntymäpäivä.
– Puolustusvoimien merkitys korostuu koulutetussa reservissä, modernissa kalustossa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Historiansa kautta Puolustusvoimat on osoittanut kykynsä sopeutua muuttuviin uhkiin. Muusta Euroopasta poiketen Suomi on varustautunut hyvin mahdollisiin konflikteihin, kertoo Jaana Strandman.
Vahva raja takaa turvallisen Suomen
Samaisena Puolustusvoiman lippujuhlan päivänä äänestetään rajalain poikkeustilan jatkamisesta. Rajalaki on ollut tehokas keino venäläisen hybridisodankäynnin ehkäisemisessä. Vahva raja takaa meille turvallisen elinympäristön muuttuvassa geopoliittisessa tilanteessa.
– Itä-Suomen merkitys rajalain ja Suomen puolustamisen kannalta on tärkeää myös tuoda esiin. Itä-Suomen laaja asuttaminen on strategisesti tärkeää turvallisuuden ylläpitämiseksi. Alueen harva väestö ja pitkä itäraja edellyttävät aktiivista väestöpolitiikkaa Suomen puolustuksen ja huoltovarmuuden varmistamiseksi. Itä-Suomi on geopoliittinen etulinja, ja sen elinvoimaisuus tukee kansallista kriisivalmiutta.
– Rajalain lisäksi hallitus on myös päättänyt nostaa Suomen puolustusmenot vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta (BKT) vuoteen 2029 mennessä. Tämä tarkoittaa puolustusmenojen kasvua 0,6 miljardilla eurolla vuonna 2028 ja 3,0 miljardilla eurolla vuonna 2029 verrattuna aiempaan. Lisäksi maanpuolustuksen kannalta historialliseen Mikkeliin sijoitettiin Naton maavoimien alaesikunta. Tämä on Etelä-Savon ja itäisen Suomen kannalta elintärkeä asia, Strandman painottaa.