PS ARKISTO
Suomi tarvitsee samoja johtamisen periaatteita kuin parhaissa organisaatioissa: selkeät strategiset tavoitteet, pitkäjänteisyyttä yli hallituskausien ja rohkeutta lopettaa toimimattomia hankkeita, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.
Mikä on perustehtävämme? Mihin pyritään ja mikä on tavoitteemme ja onko suunta toimenpiteineen selvä? Kun perustehtävä ja ydintehtävä hämärtyvät, tuottava työ hajaantuu, resurssit kuluvat sivupoluille ja tulokset jäävät laihoiksi, kirjoittaa Jaana Strandman ja jatkaa:
– Olemme mestareita vastuunkannon sijaan perustamaan erilaisia työryhmiä ja tekemään selvityksiä selvityksien perään, jolloin usein ketteryys varsinaisesta päätehtävästä katoaa.
Strandman painottaa, että johtajan tulee vastata suunnasta ja keskittymisestä ydintehtäviin.
– Perustehtävä on olemassaolon syy. Ydintehtävät ovat taas ne konkreettiset asiat, joita tehdään joka päivä tämän tarkoituksen toteuttamiseksi. Kun nämä ovat selkeitä ja yhteisesti jaettuja, päätöksenteko helpottuu: kaikki, mikä ei tue ydintehtävää, jätetään tekemättä. Tämä on suoraviivaisuuden ydin.
– Johtajuus edellyttää rohkeutta, vastuunkantoa ja jatkuvaa arviointia suunnan määrittämiseksi. Johtamisella on vaikutus tuottavuuteen, laatuun, kustannustehokkuuteen, prosessien, työnkuvan ja osaamisen kehittämiseen, Strandman toteaa.
Suoraviivaisuus ei ole Strandmanin mielestä kovuutta, vaan selkeyttä. Se on kykyä sanoa “ei” silloin, kun tehtävä ei vie meitä lähemmäs päämäärää. Se on turhan byrokratian karsimista, päätöksenteon nopeuttamista ja resurssien keskittämistä siihen, mikä tuottaa tulosta.
– Suomen nousu ei synny kymmenistä hajanaisista projekteista ja hankkeista, jotka kestävät tietyn ajan ja loppuvat siihen, vaan selkeistä strategisista päämääristä. Tarvitsemme kansallisella tasolla samat johtamisen periaatteet kuin parhaissa organisaatioissa: selkeät strategiset tavoitteet, pitkäjänteisyys yli hallituskausien ja rohkeus lopettaa toimimattomat hankkeet. Meillä on maailmanluokan osaamista koulutuksessa, teknologiassa ja kestävässä luonnonvarojen hyödyntämisessä. Suomalaisten etu tulee olla ensin kaikessa toiminnassa.
– On aika johtaa Suomea kuten menestyvää organisaatiota: kirkkaalla perustehtävällä, suoraviivaisella päätöksenteolla ja armottomalla fokuksella siihen, mikä oikeasti vie eteenpäin. Tämä on edellytys sille, että Suomi voi nousta, Strandman painottaa.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
Ylen aamussa vieraillut perussuomalaisten kansanedustaja, puolueen 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius huomautti valtiovarainministerin sopeutusehdotuksia moittineelle kansanedustaja Nasima Razmyarille, että SDP ei ole kertonut omaa vaihtoehtoaan sopeutuksille. - Pelkästään vastustamalla säästöjä ja verotoimia ei ole mahdollista tasapainottaa Suomen taloutta, Vigelius huomautti kollegalleen.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi tänään esittävänsä 100 miljoonan euron lisäleikkausta sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin osana ehdotusta valtion 2026 budjetiksi. Uusia sopeutustoimia budjettiehdotuksessa on kaikkiaan noin 0,9 miljardia euroa, mutta vain toissijaisiin kohteisiin. Valtion ydintehtäviin ei kosketa, eikä verotusta kiristetä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkona tiedotustilaisuudessa pääkohdat ehdotuksestaan valtion budjetiksi vuodelle 2026. Uusia sopeutustoimia on ehdotuksessa ensi vuodelle noin 0,9 miljardia euroa. Veronkorotuksia ei kuitenkaan esitetä, sillä Purran ehdotuksessa kaikki sopeutukset ovat toissijaisiin kohteisiin kohdistuvia menoleikkauksia.
Valtiovarainministerin ehdotus valtion vuoden 2026 budjetiksi hillitsee julkisen talouden velkaantumista hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Tuoreeseen budjettiehdotukseen ei sisälly veronkiristyksiä, vaan sen sijaan ehdotuksessa on mukana toissijaisiin menoihin, kuten esimerkiksi maahanmuuton kuluihin kohdistuvia leikkauksia kaikkiaan 0,9 miljardia euroa.
Valtion vuoden 2026 tulo- ja menoarvion valmistelu on meneillään valtiovarainministeriön sisäisissä budjettineuvotteluissa. Tavoitteena on löytää myös miljardin lisäsäästöt. Neuvotteluja johtava valtiovarainministeri Riikka Purra sanoi aamulla ennen neuvottelujen alkamista, että vielä löytyy leikattavaa, "jota suomalaisen veronmaksajan ei välttämättä tarvitse lainan takaisinmaksun kautta kustantaa".
Viikon suosituimmat
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.
Perussuomalainen Nuoriso on tuohtunut Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää kaupungin rivitalojen asukkaat pois, jotta asuntoihin voidaan asuttaa läheiseen vastaanottokeskukseen saapuvia turvapaikanhakijoita.
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Ruotsi on edelleen luokkayhteiskunta, jossa hyvinvoivat nettoveronmaksajat asuvat omakotitaloissaan vehreillä huvila-alueilla. Sosialidemokraattien mielestä tämä on kestävän kehityksen vastaista ja väestö pitäisi sekoittaa. Muutto veden ääreen äveriäälle alueelle olisi varmasti monen kolmen miljoonan vuokralaisen mieleen ja tämä demareiden kädenojennus muistettaisiin varmasti myös vaaleissa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
