Hallitus on antanut eduskunnalle selonteon aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela korostaa, että aluepolitiikan on keskityttävä käytännöllisiin ratkaisuihin, jotka vahvistavat koko maan elinvoimaa ja turvallisuutta. Koskela katsoo, että alueellisen elinvoiman paras takaaja eivät ole erilaiset tulonsiirrot, vaan tasapainoinen julkinen talous ja toimintaympäristö, joka antaa mahdollisuudet uusille innovaatioille ja yrityksille.
– Yritysten investointeja ja työpaikkoja ei synny ilman sujuvaa luvitusta, ennakoitavaa toimintaympäristöä ja kunnossa pidettyä tieverkkoa. Hallitus on jo panostanut näihin merkittävästi, mutta lisää tarvitaan, Koskela painottaa.
Lupapalvelut yhdelle luukulle
Koskela kannattaa lupajärjestelmän viemistä kohti yhden luukun mallia, jossa asiointi on keskitetty ja digitaalinen. Hänen mukaansa luvituksen sujuvuudesta pitää tehdä Suomelle kilpailuetu, joka mahdollistaa myös puhtaan energian investoinnit. Koskela varoittaa samalla liian tiukoista kansallisista normeista, jotka karkottavat investointeja.
Yritysten rahoituksen saatavuus on Koskelan mukaan noussut kriittiseksi pullonkaulaksi. Vakavaraiset pankit eivät myönnä lainaa, vaikka yritysten riskiprofiili olisi kestävä. Tilanne koskee myös maatalousyrittäjiä.
– Rahoituksen saannin vaikeus on ongelma, joka on välttämätöntä ratkaista. Tämä koskee myös huoltovarmuutemme selkärankaa eli maataloutta, Koskela korostaa.
Tiet kuntoon ja kohtuuhintaista polttoainetta
Liikenteellinen saavutettavuus on Koskelan mielestä ratkaisevaa investointien sijoittumiselle. Tiestöä on hallituskauden aikana laitettu kuntoon ennätyksellisen paljon. Polttoaineverotuksen ja -hintojen kurissa pitäminen on arjen liikkumisen ja vientiteollisuuden kilpailukyvyn kannalta keskeistä.
Koskela huomauttaa, että Nato-jäsenyyden avautuvat mahdollisuudet on hyödynnettävä myös puolustusteollisuuden arvoketjuissa. Kun tieverkkoa, logistiikkaa ja osaamista vahvistetaan, uutta elinvoimaa mukanaan tuovaa teollisuutta sijoittuu eri puolille maata.
Yrityksille edellytyksiä työllistämiseen
Alueelliseen työvoimapulaan Koskela esittää ensisijaisiksi ratkaisuiksi kotimaista koulutusta, täydennyskoulutusta ja kannustavaa työn linjaa. Tavoitteena on katkaista kehitys, jossa nuoria ajautuu liian varhain työkyvyttömyyseläkkeelle, ja varmistaa, että koulutus antaa aidot avaimet työelämään.
– Osaajapula ratkaistaan ensisijaisesti kotimaisin keinoin. Työperäinen maahanmuutto voi parhaimmillaan täydentää, mutta meidän on saatava omat nuoret ja aikuiset kiinni työhön ja koulutukseen. Tietysti samaan aikaan on varmistettava, että yrityksillä on edellytykset näitä työpaikkoja tarjota, Koskela toteaa.