LEHTIKUVA
Suomalaisvankiloissa toimii satoja rikollisverkostoihin kytkeytyneitä vankeja, ja ilmiö näkyy kasvavana painostuksena sekä turvallisuushaasteina arjen toiminnassa.
Rikosseuraamuslaitos (Rise) varoittaa järjestäytyneen rikollisuuden kasvavasta vaikutuksesta Suomen vankiloissa. Tällä hetkellä noin 350 vankia on kytköksissä järjestäytyneeseen tai verkostomaiseen rikollisuuteen, joka muodostaa merkittävän riskin vankilaturvallisuudelle ja viranomaistoiminnalle.
Ilmiö ei rajoitu pelkästään vankien välisiin suhteisiin. Risen mukaan rikollisverkostot pyrkivät aktiivisesti vaikuttamaan myös vankilahenkilökuntaan. Keinoihin kuuluvat painostus, uhkailu, kiristys ja jopa henkilökohtaisten suhteiden luominen virkamiehiin. Tavoitteena voi olla esimerkiksi luvattomien aineiden salakuljetus, tiedonhankinta tai rikollisen toiminnan jatkaminen vankilan sisältä käsin.
Huolta lisää se, että rikollisverkostojen on havaittu pyrkivän soluttautumaan myös itse rikosseuraamusalalle hakeutumalla koulutukseen tai virkoihin. Turvallisuusviranomaiset, kuten suojelupoliisi, ovat varoittaneet ilmiön leviämisestä myös laajemmin yhteiskuntaan.
Riskejä pyritään minimoimaan myös tilaratkaisuilla. Rise perusti vuonna 2022 Riihimäen, Sukevan ja Turun vankiloihin tehostetun valvonnan osastot järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytköksissä oleville vangeille. Ratkaisu on onnistunut vähentämään muihin vankeihin kohdistuvaa painostusta, vaikka ei olekaan sitä täysin poistanut.
Näiden lisäksi on suurempi määrä tapauksia, joissa epäammatilliset suhteet eivät suoraan liity järjestäytyneeseen rikollisuuteen, mutta ovat sellaisia, jotka vaarantavat turvallisuutta ja voivat johtaa tiiviimpiin suhteisiin järjestäytyneeseen rikollisuuteen.
Risen mukaan tietoon tulleisiin tapauksiin on viime vuosina puututtu aiempaa jämäkämmin.
– Jos virkamies tekee yhteistyötä järjestäytyneen rikollisuuden kanssa, tapahtuipa se hänen omasta halustaan tai painostuksen seurauksena, hän muodostaa aina turvallisuusuhan sekä kollegoilleen että koko viranomaisorganisaatiolle, vaikka kyse ei olisi varsinaisista rikoksista, kertoo operatiivisen vastuualueen johtaja Riitta Kari.
Risessä panostetaan rikoksista irtautumiseen. Rikollisverkostoista irti pyrkiville tarjotaan tukea yhteistyössä viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Tavoitteena on katkaista rikollinen kierre ja vähentää verkostojen vaikutusvaltaa niin vankiloissa kuin yhteiskunnassa laajemmin.
Hallitus valmistelee parhaillaan toimia järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi vankiloissa. Oikeusministeri Leena Meren johdolla valmisteltu esitys toisi viranomaisille uusia keinoja puuttua rikollisverkostojen toimintaan.
Keskeinen muutos koskee Rikosseuraamuslaitoksen tiedonsaantioikeuksia: jatkossa vankilat voisivat oma-aloitteisesti luovuttaa poliisille tietoja vankien yhteyksistä vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Tavoitteena on nopeuttaa viranomaisten välistä tiedonkulkua, parantaa vankilaturvallisuutta ja estää rikollisverkostojen toiminta myös vankiloiden sisällä.
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suomen vankilat täyttyvät nopeasti, mikä on herättänyt keskustelua järjestelmän kestävyydestä ja resurssien riittävyydestä. Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri korostaa, että hallitus on ottanut tilanteen vakavasti ja varautuu lisäämällä vankipaikkoja. Selvitettävänä on myös, voisiko vankipaikkoja tarvittaessa vuokrata ulkomailta.
Perussuomalaisen oikeusministeri Leena Meren johdolla hallitus valmistelee esitystä, joka tuo konkreettisia työkaluja rikollisuuden torjuntaan Suomessa. Esitys helpottaa viranomaisten välistä tietojenvaihtoa, parantaa vankilaturvallisuutta, estää järjestäytyneen rikollisuuden leviämistä vankiloissa ja tehostaa työperäisen hyväksikäytön sekä ihmiskaupan torjuntaa.
Oikeusministeriö on päättänyt rakentaa uuden suljetun vankilan Lempäälän Hulikankulmaan. Vankilan on tarkoitus valmistua vuosien 2031–2033 aikana. Ensimmäisessä vaiheessa sinne tulee noin sata vankipaikkaa.
Eduskunnan täysistunnossa käydään tänään lähetekeskustelu vankeuslain muutoksista. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew korostaa lakiehdotuksen merkitystä osana hallituksen tavoitetta parantaa turvallisuustilannetta. Tämänkertaiset lakimuutokset koskevat vankilaturvallisuuden parantamista.
Hallitus haluaa tehostaa viranomaisten yhteistyötä ja poistaa tiedonkulun esteitä erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi vankiloissa.
Viikon suosituimmat
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.
Yhdysvallat on peruuttanut useiden Iranin hallintoon kytköksissä olevien iranilaisten oleskeluluvat. Kyseiset henkilöt olivat nauttineet länsimaisesta vapaudesta ja luksustavaroista, mutta silti kannattaneet Iranin islamistihallintoa ja iloinneet hyökkäyksistä amerikkalaisia sotilaita ja tukikohtia vastaan.
Viranomaiset karkottavat Ruotsista laittomasti maassa oleskelevat yhä useammin pakkkokeinoja käyttäen. Vuonna 2025 Rikosseuraamuslaitoksen työntekijät saattoivat 2 300 henkilöä lentokoneeseen tai seurasivat lennolla mukana määräänpäähän. Määrä on kaksinkertaistunut parissa vuodessa.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltusen näkemyksen siitä, että itärajalla tulisi avata ylityspaikkoja turvapaikanhakijoille.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on esittänyt Iltalehden haastattelussa itärajan rajanylityspaikkojen avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevilla turvapaikanhakijoilla olisi mahdollisuus saada turvapaikka Suomesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että itäraja suljettiin Suomessa vuonna 2023 turvallisuussyistä. Jos yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei tässä maailmantilanteessa ole kiinnostunut Suomen kansallisesta turvallisuudesta, olisi Antikaisen mielestä parasta lakkauttaa koko virasto.
Perusuomalaisten Mika Merano jatkaa kanavillaan tuttua sarjaansa rälsseistä, jossa tarkastelussa on kolmannen sektorin poliittisia hillotolppia. Pääsiäispyhien aikaan käsittelyssä oli Kirkkopalvelut ry, joka vastaanottaa miljoonia veronmaksajilta, vaikka pyörittää jo isoa bisnestä omilla tuloillaan. Yhdistyksellä on vahva kytky kokoomukseen.
Tanskan tuore vaalitulos vahvistaa, että sosiaalidemokraatit menettävät otettaan perinteisistä kannattajistaan Pohjoismaissa. Vielä Suomessa SDP sinnittelee toistaiseksi gallup-kärjessä.
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on äimistynyt suomalaisen median tuoreesta rimanalituksesta, jonka mukaan poliittisen kannan voi arvioida hiusvärin perusteella. Tynkkynen katsoo, että media on nyt onnistunut alittamaan riman tavalla, joka tuntuu jo parodialta.
Lue lisää
Lue lisää
