Jätevesiasetus lievenee perussuomalaisten ansiosta – ”Parannuksia mukaan viime hetkellä”

Jätevesiasetus lievenee ennen kaikkea perussuomalaisten ansiosta, ei yksin ympäristöministeriön vuoksi. Tätä mieltä on perussuomalaisten kansanedustaja Martti Mölsä, rakennusalan asiantuntija eduskunnan ympäristövaliokunnassa.

Ympäristöministeriö esittää lievennyksiä jätevesiasetukseen asuinkiinteistöille, jotka on rakennettu ennen vuotta 2004. Jätevesijärjestelmiä ei tarvitse rakentaa, ellei asunto sijaitse pohjavesialueella tai alle 100 metrin päässä vesistöistä. Ministeriön esitys lähtee nyt lausuntokierrokselle.

PS onnistui muuttamaan esitystä

Mölsä kertoo, kuinka perussuomalaiset onnistuivat muuttamaan ympäristöministeriön esitystä ratkaisevasti paremmaksi vielä aivan viime tingassa. Hän muistuttaa myös, ettei kyseessä ole ympäristöministeriön, vaan koko hallituksen hanke.

– Jo hallitusohjelmassa sovittiin, että asia saadaan maaliin. Siltä pohjalta se tuli, Mölsä muistuttaa.

Viime hetken parannuksia

Mölsä oli mukana viime hetken neuvotteluissa, joissa asetusta viimeisteltiin ennen sen saattamista lausuntokierrokselle. Työryhmään kuului lähinnä ympäristöalan valiokuntavastaavia hallituspuolueista eli keskustasta, perussuomalaisista ja kokoomuksesta.

– Me sanoimme, ettei tämä voi mennä näin: lievennyksiä täytyy saada ministeriön esitykseen – ja minä sain ne läpi, Mölsä kertoo.

Ilman merkittäviä muutoksia ei tarvitse tehdä mitään

Tärkeimmässä osassa ovat alkuperäiset vanhat ns. mummonmökit. Uuden version mukaan ennen vuotta 2004 rakennetut mökit vapautetaan velvoitteista, joiden mukaan niihin pitäisi asentaa viemäröinti tiettyyn määräaikaan mennessä.

– Jos taloon ei tehdä merkittäviä muutoksia, ei tarvitse tehdä yhtään mitään, Mölsä kertoo.

Mummonmökkiinkin tarvitaan jätevesijärjestelmä, jos rakennukseen tehdään oleellisia muutoksia. Jos mökkiin esimerkiksi rakennetaan vesikäymälä tai tehdään vesi- ja viemärilaitteistoja koskeva luvanvarainen korjaus tai muutostyö, jossa järjestelmä uudistetaan tai korjataan kokonaisuudessaan.

Järjestelmää vaaditaan myös, jos rakennukseen tehdään uudelleen rakentamiseen verrattavissa oleva, rakennuslupaa edellyttävä korjaus ja muutostyö.

– Eli perusteellinen peruskorjaus, mitä termiä ei lainsäädäntö tunne, Mölsä selventää.

Alkuperäinen teksti oli tiukempi

Lain tekstiin tuli myös olennaisia muutoksia, joilla vältettiin se, että julkisivun muuttaminen tai lämpöeristysremontti olisi pakottanut asentamaan myös viemärijärjestelmät jätevesiasetuksen tiukimpien säädösten mukaisesti.

Alkuperäinen esitys olisi rajoittanut merkittävästi mahdollisuuksia korjata ja parantaa vanhaa taloa, vaikka se ei liittyisikään vesien käsittelyyn.

Myös laajentaminen sallitaan nyt

Uusi teksti antaa paljon laajemmat vapaudet: se sallii jopa rakennuksen laajentamisen.

Aiemmasta poiketen muutoksessa ei olisi kyse esimerkiksi julkisivun olennaisesta muutoksesta, julkisivun materiaalin tai värin muuttamisesta, ikkunoiden uusimisesta tai muusta vastaavasta sinänsä rakennusluvanvaraisesta korjaus- ja muutostyöstä.

Kyseessä ei myöskään olisi esimerkiksi kuistin lasittamisesta tai rakennuksen laajentamisesta tai kerrosalaan laskettavaa tilaa lisäävästä korjaus- ja muutostyöstä.

– Minä ajoin nämä lievennykset läpi – ne huomioitiin ja se on hyvä, sillä nyt se on ilmaistu tekstissä selkeästi, Mölsä sanoo tyytyväisenä.

Hän on alan vahva asiantuntija, sillä hän valmistui rakennusmestariksi vuonna 1977 ja työskenteli yrittäjänä vuodesta 1983 alkaen. Hän sai rakennusvalvojan pätevyyden vuonna 1987 ja toimi rakennustarkastajana vuosina 1987-1990.

Pohjavedet ja rannat suojassa

Mölsän mukaan uuden asetusesityksen viimeiset versiot muokattiin hyvässä hengessä. Sähköpostia siinä vaihdettiin. Mutta miten olisi käynyt, ellei Mölsä olisi puuttunut yksityiskohtiin, sitä hän ei osaa sanoa.

– Mutta vesien suojelusta pidetään huolta uudessakin tekstissä, Mölsä lupaa.

Pohjavesi- ja ranta-alueille tulevat tiukemmat säännökset: jos kiinteistö on lähempänä kuin sadan metrin päässä rannasta, noudatetaan jätevesiasetusta, samoin kuin pohjavesialueilla.

– Oleellista oli myös, ettei kunnille tullut säädöksen mukana lisää velvoitteita. Noin 200 kunnalla on jo ympäristönsuojelumääräyksiä, 100 kunnalla ei. Mutta tämä laki riittää määräyksineen myös näille sadalle kunnalle, Mölsä iloitsee.

Uudet järjestelmät eivät toimi kunnolla

Vuonna 2004 ja sen jälkeen rakennettuja kiinteistöjä jätevesilaki koskee kaikessa ankaruudessaan, koska silloin on jo osattu varautua tuleviin määräyksiin.

– Vaikka eiväthän nämä koneelliset puhdistusjärjestelmät kunnolla toimi. Vanha systeemi eli kolme kaivoa ja imeytyskenttä toimii kaikkein parhaimmin ja se on yhä sallittu muualla paitsi pohjavesialueilla, Mölsä toteaa.