
Riikka Purra toistaa kantansa: En kannata Palestiinan tunnustamista
Yle ja STT väittivät hiljattain, että Riikka Purran ja perussuomalaisten linja Gazan suhteen on jäänyt epäselväksi. Purra oikoo väitteitä X:ssä.
LEHTIKUVA
Kansanedustaja Vilhelm Junnilan mukaan Palestiinan tunnustaminen voidaan nähdä pelikorttina, jota ei kannata pelata liian aikaisessa vaiheessa. - Ei ole järkeä tehdä pelkkää poliittista tunnustusta, vaan sillä on oltava jokin laajempi päämäärä, Junnila sanoo.
Perussuomalaiset ei kannata Palestiinan tunnustamista. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa, että tunnustaminen ei olisi ratkaisu edelleen valitettavasti kärjistyvään tilanteeseen, vaikka moni haluaakin niin uskoa.
Ylen A-studiossa eilen vieraillut kansanedustaja Vilhelm Junnila sanoo, että keskusteluissa tunnustaminen usein kytketään niin sanottuun kahden valtion malliin – ikään kuin se toteutuisi julistuksella.
– Itse näen tilanteen eri tavalla – kuten käsittääkseni myös ulkopoliittinen johto – eli ensin on neuvoteltava akuutti tilanne eli humanitaarinen apu ja tuki sinne, missä on nyt vaikeinta.
– Ennen kuin voidaan sopia mistään muusta, on ratkaistava Hamasin asema siten, että se on hyväksyttävää paitsi Israelille myös ympärysvaltioille. Myöskään Yhdysvaltojen roolia ei voi vähätellä.
Junnilan mukaan Palestiinan tunnustaminen voidaan nähdä pelikorttina, jota ei kannata pelata liian aikaisessa vaiheessa.
– Miksi se (tunnustaminen) pelattaisiin pois käytöstä tilanteessa, jossa sillä ei voitaisi enää vaikuttaa muihin neuvottelutilanteisiin? Kahden valtion mallihan syntyy vasta sitten, kun kaikki osapuolet ovat sen hyväksyneet, ja se sisältää suhteiden normalisoinnin ympärysvaltioihin.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb vihjasi äskettäin, että isot EU-maat, kuten Ranska, saattavat tunnustaa Palestiinan lähiaikoina.
Jos tilanne tulisi ajankohtaiseksi esimerkiksi jo kesällä, Junnilan mukaan tällöin tulee tarkastella, liittyykö mukaan ehdollisuutta.
– Ei ole järkeä tehdä pelkästään poliittisesti reflektoitunutta tunnustusta, vaan sillä on oltava jokin laajempi tarkoitus, päämäärä, kuten esimerkiksi jokin prosessi, johon osapuolet sitoutuvat. Mikä esimerkiksi palestiinalaishallinnon rooli kuviossa olisi? Tällä hetkellähän sillä ei ole Gazassa minkäänlaista roolia.
– Koen vaikeaksi sen, että tunnustus tulisi pelkästään ilmoitusluontoisesti, koska mukaan on saatava muutakin, kuten esimerkiksi painetta Netanjahun hallinnolle. En myöskään usko, että Britannia tai Ranska lähtisivät julistuksenomaiseen tunnustamiseen, ellei mukana ole muita osa-alueita.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Yle ja STT väittivät hiljattain, että Riikka Purran ja perussuomalaisten linja Gazan suhteen on jäänyt epäselväksi. Purra oikoo väitteitä X:ssä.
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.
New Yorkin poliisi (NYPD) teki 5.3. yhdeksän pidätystä Columbian yliopistoon kuuluvassa Barnard Collegessa. Rakennukseen kohdistui samana päivänä myös pommiuhkaus. New Yorkin uutiskanava Fox 5 raportoi, että useita kymmeniä naamioituneita Palestiinaa tukevia mielenosoittajia tunkeutui yliopistoon kuuluvaan Milsteinin opetus- ja oppimiskeskukseen viime keskiviikkona noin kello 13.
ICA-kauppaketjun taatelilaatikoissa lukee "Free Palestine". Pakkaus on kuvitettu palestiinalaislipuilla ja Kalliomoskeijan kuvalla, jonka vieressä olevan kartan tarkoitus on kuvata "joelta merelle" ulottuvaa Palestiinaa, josta Israel on pyyhitty pois.
Tulitaukosopimuksen toinen Punaisen Ristin välittämä vankienvaihto tapahtui 25.1. Terroristijärjestö Hamas vapautti neljä naispanttivankia ja Israel vastineeksi 200 palestiinalaisvankia. Palestiinalaisvankien joukossa oli useita terrorismirikoksista tuomittuja. MTV Uutisten mukaan vapautettavien palestiinalaisvankien joukossa oli nimettömien lähteiden mukaan 120 vankia, jotka oli tuomittu elinkautiseen vankeuteen.
Viikon suosituimmat
Kahdeksan alaikäistä tyttöä on joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Saksan Gelnhausenin ulkouimalassa. Epäiltyinä on neljä syyrialaista miestä. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Saksan uimahallien turvallisuudesta. Samalla Kölnin kaupungin uimahalleihin asennetut seksuaalisesta väkivallasta varoittavat julisteet ovat joutuneet arvostelun kohteeksi, sillä niiden katsotaan esittävän ahdistelijoina sellaisia ryhmiä, jotka tilastojen mukaan syyllistyvät näihin tekoihin kaikkein harvimmin.
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja esittää Yleisradion kutistamista siten, että seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta ohjattaisiinkin riippumattomille ja puolueettomille medioille. - Yle-veron maksajat jatkossa valitkoot itse rahoituskohteita omissa veroilmoituksissaan, Keskisarja linjaa.
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.
Kovan linjan iranilainen islamistijohtaja Abdolmajid Kharaghaani on ilmoittanut sosiaalisessa mediassa varainkeruukampanjasta Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun tappamiseksi. Myös Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n pääjohtaja Rafael Grossin pää on pölkyllä - hänelle vaaditaan teloitusta Iranin valtionmediassa.
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.
Lue lisää
Lue lisää