
Riikka Purra toistaa kantansa: En kannata Palestiinan tunnustamista
Yle ja STT väittivät hiljattain, että Riikka Purran ja perussuomalaisten linja Gazan suhteen on jäänyt epäselväksi. Purra oikoo väitteitä X:ssä.
LEHTIKUVA
Kansanedustaja Vilhelm Junnilan mukaan Palestiinan tunnustaminen voidaan nähdä pelikorttina, jota ei kannata pelata liian aikaisessa vaiheessa. - Ei ole järkeä tehdä pelkkää poliittista tunnustusta, vaan sillä on oltava jokin laajempi päämäärä, Junnila sanoo.
Perussuomalaiset ei kannata Palestiinan tunnustamista. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa, että tunnustaminen ei olisi ratkaisu edelleen valitettavasti kärjistyvään tilanteeseen, vaikka moni haluaakin niin uskoa.
Ylen A-studiossa eilen vieraillut kansanedustaja Vilhelm Junnila sanoo, että keskusteluissa tunnustaminen usein kytketään niin sanottuun kahden valtion malliin – ikään kuin se toteutuisi julistuksella.
– Itse näen tilanteen eri tavalla – kuten käsittääkseni myös ulkopoliittinen johto – eli ensin on neuvoteltava akuutti tilanne eli humanitaarinen apu ja tuki sinne, missä on nyt vaikeinta.
– Ennen kuin voidaan sopia mistään muusta, on ratkaistava Hamasin asema siten, että se on hyväksyttävää paitsi Israelille myös ympärysvaltioille. Myöskään Yhdysvaltojen roolia ei voi vähätellä.
Junnilan mukaan Palestiinan tunnustaminen voidaan nähdä pelikorttina, jota ei kannata pelata liian aikaisessa vaiheessa.
– Miksi se (tunnustaminen) pelattaisiin pois käytöstä tilanteessa, jossa sillä ei voitaisi enää vaikuttaa muihin neuvottelutilanteisiin? Kahden valtion mallihan syntyy vasta sitten, kun kaikki osapuolet ovat sen hyväksyneet, ja se sisältää suhteiden normalisoinnin ympärysvaltioihin.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb vihjasi äskettäin, että isot EU-maat, kuten Ranska, saattavat tunnustaa Palestiinan lähiaikoina.
Jos tilanne tulisi ajankohtaiseksi esimerkiksi jo kesällä, Junnilan mukaan tällöin tulee tarkastella, liittyykö mukaan ehdollisuutta.
– Ei ole järkeä tehdä pelkästään poliittisesti reflektoitunutta tunnustusta, vaan sillä on oltava jokin laajempi tarkoitus, päämäärä, kuten esimerkiksi jokin prosessi, johon osapuolet sitoutuvat. Mikä esimerkiksi palestiinalaishallinnon rooli kuviossa olisi? Tällä hetkellähän sillä ei ole Gazassa minkäänlaista roolia.
– Koen vaikeaksi sen, että tunnustus tulisi pelkästään ilmoitusluontoisesti, koska mukaan on saatava muutakin, kuten esimerkiksi painetta Netanjahun hallinnolle. En myöskään usko, että Britannia tai Ranska lähtisivät julistuksenomaiseen tunnustamiseen, ellei mukana ole muita osa-alueita.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Yle ja STT väittivät hiljattain, että Riikka Purran ja perussuomalaisten linja Gazan suhteen on jäänyt epäselväksi. Purra oikoo väitteitä X:ssä.
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.
New Yorkin poliisi (NYPD) teki 5.3. yhdeksän pidätystä Columbian yliopistoon kuuluvassa Barnard Collegessa. Rakennukseen kohdistui samana päivänä myös pommiuhkaus. New Yorkin uutiskanava Fox 5 raportoi, että useita kymmeniä naamioituneita Palestiinaa tukevia mielenosoittajia tunkeutui yliopistoon kuuluvaan Milsteinin opetus- ja oppimiskeskukseen viime keskiviikkona noin kello 13.
ICA-kauppaketjun taatelilaatikoissa lukee "Free Palestine". Pakkaus on kuvitettu palestiinalaislipuilla ja Kalliomoskeijan kuvalla, jonka vieressä olevan kartan tarkoitus on kuvata "joelta merelle" ulottuvaa Palestiinaa, josta Israel on pyyhitty pois.
Tulitaukosopimuksen toinen Punaisen Ristin välittämä vankienvaihto tapahtui 25.1. Terroristijärjestö Hamas vapautti neljä naispanttivankia ja Israel vastineeksi 200 palestiinalaisvankia. Palestiinalaisvankien joukossa oli useita terrorismirikoksista tuomittuja. MTV Uutisten mukaan vapautettavien palestiinalaisvankien joukossa oli nimettömien lähteiden mukaan 120 vankia, jotka oli tuomittu elinkautiseen vankeuteen.
Viikon suosituimmat
Etelä-Afrikassa valkoisiin maanviljelijöihin kohdistuvat väkivaltaiset hyökkäykset ja murhat ovat karua todellisuutta, mutta Suomessa media vaikenee niistä. Afrikaanien valta-asema päättyi 1990-luvulla, kun Nelson Mandelan johtama ANC-puolue nousi valtaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on huolissaan siitä, että maanviljelijöiden turvallisuustilanne on kehittynyt yhä synkempään suuntaan.
Muutama päivä sitten Suomen Uutiset kirjoitti hallituksen uudistavan toimeentulotuen, joka nykymuodossaan ei ole työhön kannustava ja pahimmillaan tekee työnteosta kannattamatonta. Perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra kiinnittää viestipalvelu X:n päivityksessään huomiota siihen, miten hurjia avustuksia esimerkiksi monilapsiset maahanmuuttajaperheet voivat saada.
Presidentti Ramaphosa kävi Valkoisessa talossa keskustelemassa presidentti Trumpin kanssa Yhdysvaltain antaman kehitysavun jatkamisesta ja tulleista. Trump otti kuitenkin lehdistötilaisuudessa esille valkoisiin kohdistuvan vainoamisen ja väkivallan. Mitkään todisteet vihanlietsonnasta ja murhatuista valkoisista maanviljelijöistä eivät kuitenkaan riittäneet vakuuttamaan valtamedian toimittajia siitä, että valkoiset ovat vaarassa Etelä-Afrikassa. Myöskään presidentti Ramaphosa ei nauttinut Trumpin hänelle esittämistä videoista.
2020-luvulla vasemmisto asemoi arvopolitiikkaansa ja aatemaailmaansa asentoon, jossa yksityisen omistamisen kunnioittaminen on käytännössä työnnetty luiskaan itsekeskeisen ”minäminä” -asenteen edessä.
Suomen Uutiset Show’n uudessa jaksossa palataan lähihistoriaan ja tarkastellaan sodanjälkeisiä vuosikymmeniä, joita leimasi suomettumisen aika ja monen suomalaispäättäjän läheiset yhteydet itänaapurin vaikuttajiin. Keskustelussa sivutaan myös heijastumia tämän päivän politiikkaan.
Yle ja STT väittivät hiljattain, että Riikka Purran ja perussuomalaisten linja Gazan suhteen on jäänyt epäselväksi. Purra oikoo väitteitä X:ssä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen esittää, että Suomeen on säädettävä laki, joka kieltää kasvojen peittämisen julkisilla paikoilla. Koposen tavoite on kieltää kasvoja peittävien huntujen, kuten burkan ja niqabin, käyttö.
Kuluneella viikolla eduskunnassa keskusteltiin Malmin lentokenttään liittyvästä lakialoitteesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kertoi allekirjoittaneensa kyseisen aloitteen, jossa vaaditaan Sipoonkorven kansallispuiston alueen laajentamista lentokentän sekä sen niittyjen ja ympäristön alueisiin.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ottaa uusimmassa blogikirjoituksessaan esille opposition velkapuheen ja siihen perustuvan välikysymyksen. Purran mukaan opposition velkapuhe on röyhkeää.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius muistuttaa, ettei kannatus perussuomalaisten ajamille asioille ole muuttunut miksikään - gallupeista huolimatta.