Ihmiset ajattelevat maahanmuuttokysymyksiä liian lyhyellä aikajänteellä. Turvapaikkajärjestelmää ei ole tarkoitettu massasiirtolaisuuden kanavaksi, mutta siihen sitä tänä päivänä käytetään. Näin siitä huolimatta, että pakolaisuuden pitäisi olla ilmiönä tilapäistä, Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi lauantaina Yle Ykkösaamussa.
Ykkösaamun toimittaja Jari Korkki muistutti Halla-ahoa käsitteestä Eurooppa-linnoitus, Fortress Europe. Pitäisikö tätä linnoitusta puolustaa?
– Kyllä meidän pitäisi. Ihmiset ajattelevat hyvin lyhyellä aikajänteellä siirtolaispainetta, joka kohdistuu Afrikasta ja Lähi-idästä Eurooppaan, Halla-aho vastasi.
Halla-ahon mukaan nyt on kyse kumuloituvasta eli vähittäin kasaantuvasta ilmiöstä.
– Meille tulee jatkuvasti lisää ihmisiä, mutta toisaalta täältä ei poistu juuri ketään – ja Eurooppa muuten kärsii väestön vähenemisestä. Eli lopputuloksenahan on merkittävä demografinen, väestöllinen muutos, koska tulijapaine ei tule katoamaan mihinkään.
Olisi Halla-ahon mukaan täysin eri asia, jos puhuttaisiin esimerkiksi Syyrian sisällissodan aiheuttamasta tilapisestä kriisistä, ja tilapäisestä suojelusta, jota näille ihmisille voitaisiin tarjota.
– Mutta tällä hetkellä enemmistö Libyaan tulevista ja Eurooppaan pyrkivistä ihmisistä tulee Saharan eteläpuolisesta Afrikasta – maista jotka ovat ainakin afrikkalaisilla standardeilla kohtuullisen stabiileja, ja joissa ei ole sotaa, Halla-aho sanoi.
– Ihmiset etsivät yksinkertaisesti parempaa elämää.
Halla-ahon mielestä turvapaikkajärjestelmä on erittäin avokätinen ja perustuu hyvin sinisilmäiseen ajatteluun.
– Sitä on helppo käyttää hyväksi. Tämä on se, mitä Euroopassa tapahtuu erittäin laajassa mittakaavassa tällä hetkellä.
Turvapaikkajärjestelmää ei ole tarkoitettu massasiirtolaisuuden kanavaksi, mutta tämä on se, mihin sitä tänä päivänä käytetään, Halla-aho kritisoi.
Pakolaisuuden pitäisi Halla-ahon mukaan olla ilmiönä tilapäistä: ihmisille annetaan suojelua mahdollisimman lähellä kotimaataan, kunnes tilanne lähtömaassa on palautunut sellaiseksi, että henkilö voi mennä sinne takaisin.
– Mutta eihän tällaista tapahdu käytännössä tänä päivänä lainkaan, vaan kun henkilö saa kansainvälistä suojelua, niin eihän hän poistu koskaan, vaikka olosuhteet muuttuisivat lähtömaassa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.
Perussuomalainen Nuoriso on tuohtunut Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää kaupungin rivitalojen asukkaat pois, jotta asuntoihin voidaan asuttaa läheiseen vastaanottokeskukseen saapuvia turvapaikanhakijoita.
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Ruotsi on edelleen luokkayhteiskunta, jossa hyvinvoivat nettoveronmaksajat asuvat omakotitaloissaan vehreillä huvila-alueilla. Sosialidemokraattien mielestä tämä on kestävän kehityksen vastaista ja väestö pitäisi sekoittaa. Muutto veden ääreen äveriäälle alueelle olisi varmasti monen kolmen miljoonan vuokralaisen mieleen ja tämä demareiden kädenojennus muistettaisiin varmasti myös vaaleissa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
