Juuso: Perustuslaki voi turvata Länsi-Pohjan päivystyssairaalan säilymisen

Vuosien mittaan useat Suomen kunnat ovat ulkoistaneet sosiaali- ja terveyspalvelujaan yksityisille sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajille. Hallituksen antama sote-lakiluonnos sisältää tavoitteen mitätöidä ja lakkauttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamissopimukset.

– Kemi-Tornion alueen osalta maakunnalle siirtyvä julkinen palvelutuotanto sisältää riskin, että keskittämisen myötä alue menettäisi oman päivystyssairaalan. Juuri ympärivuorokautisen päivystyssairaalan säilyttääkseen alueen kunnat tekivät ulkoistamissopimuksen Mehiläisen kanssa muutama vuosi sitten, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso.

Länsi-Pohjan alueella on ulkoistettu neljän kunnan perusterveydenhuolto ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin järjestämä erikoissairaanhoito kuntien ja yksityisen palveluntuottajan yhteisyritykselle. Hallituksen tavoite ennen ulkoistamissopimuksen tekemistä oli keskittää alueen erikoissairaanhoito Rovaniemelle.

– Siinä tilanteessa Länsi-Pohjaan olisi jäänyt ainoastaan terveyskeskuksen tasoinen yksikkö. Nyt hallituspuolueiden tavoittelema ulkoistamissopimusten mitätöinti palauttaa jälleen tilanteen Länsi-Pohjan osalta takaisin lähtöruutuun, Juuso taustoittaa tilannetta.

Suuronnettomuuden vaara olemassa

Juuso muistuttaa, että Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri on suurteollisuuden keskittymässä ja alueella on lukuisia suuria teollisuuslaitoksia, varastoja ja paljon kemikaalikuljetuksia. Kemi-Tornio -seutu on valtakunnallisesti merkittävä teräs- ja puunjalostusteollisuuden, kaivostoiminnan, liikenteen ja satamatoimintojen alue. Suuronnettomuuden vaara alueella on korkeampi kuin muualla.

– Seutua halkova Valtatie 29 ja 4-tieTorniosta Ouluun ovat myös valtakunnallisesti merkittävä vaarallisten aineiden kuljetusreitti. Vaarallisia aineita kuljetetaan paikallisen teollisuuden tarpeisiin, ja niitä kuljetetaan myös läpi alueen Ruotsista Etelä-Suomeen. Lapin lisääntyvä kaivosteollisuus vaatii myös vaarallisten aineiden kuljetuksia alueen läpi maantiellä ja rautatiellä. Valtaosa vaarallisten aineiden kuljetuksista koostuu palavista nesteistä, mutta mukana on mm. erilaisia myrkyllisiä kaasuja.

– Suuronnettomuustapauksissa, joissa on paljon loukkaantuneita, ei koko Lapista löydy riittävästi kapasiteettia kuljettaa loukkaantuneita kauemmaksi. Onnettomuuspaikalle on lisäksi saatava nopeasti lääkintäjohtaja ja luokittelu-, hoito-, ja kuljetusryhmät. Lapin keskussairaalaan Rovaniemelle on etäisyyttä 125 kilometriä. Kahdensuuntainen matka ambulanssilla sisältäen potilaan valmistelun, muut potilastoimenpiteet ja auton puhdistuksen vie useita tunteja. Kyllä potilaat pitää stabiloida ja pystyä hoitamaan alueella, ja se vaatii päivystyssairaalaa, päivystävää röntgeniä ja teho-osastoa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä, sanoo Juuso.

Palveluiden oltava saatavilla

Neljä perustuslakiasiantuntijaa on antanut hallituksen sote-lakiluonnokseen lausuntonsa maakunnan omasta sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannosta sekä palvelujen hankkimisesta yksityisiltä palveluntuottajilta. He ovat arvioineet ulkoistamissopimuksia perustuslain näkökulmasta.

Asiantuntijoiden mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon sopimusten voimassaoloa voidaan rajoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyvien uudistusten yhteydessä. Tämä vahvistaa sitä arviota, että hallitus pyrkii tavoitteensa mukaisesti purkamaan tehdyt ulkoistamissopimukset. Koko lakipaketti on tulossa eduskuntakäsittelyyn syksyllä.

– Asiantuntijalausunnoissa korostuu hyvin painokkaasti perustuslain 19,3 pykälän vaatimus riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen koko maassa. Lainkohta merkitsee siten vaatimusta
palvelujen riittävästä tarjonnasta maan eri osissa asuville. Se merkitsee viime kädessä yksilökohtaista arviointia palvelujen riittävyydestä myös suuronnettomuuden vaara-alueilla. Oikeus riittäviin terveyspalveluihin myös turvaa vakavimmissa tilanteissa perustuslain 7 §:ssä perusoikeutena turvattua oikeutta elämään, Juuso korostaa.

Ulkoistamisessa konkurssivaara

Hallituksen valtiosääntöasiantuntijat perustelevat yksityisen palvelutuotannon perustuslainvastaisuutta sillä, että jos yksityinen yritys ajautuisi maksukyvyttömyyden tai konkurssin tilaan, sosiaali- ja terveyspalveluja ei olisi enää siinä tilanteessa riittävästi saatavilla. Palvelut pitäisi hakea silloin kauempaa.

– Asiantuntijoiden mukaan palvelujen ulkoistaminen on perustuslain 19,3 pykälän vastaista, koska tämä perustuslainkohta takaa riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut myös poikkeustilanteessa. Perustuslakiasiantuntijoiden lausunnoissa toistuva vaatimus palvelujen riittävyydestä ulottuu koskemaan myös muita poikkeustilanteita kuin palveluntuottajan ajautumista maksukyvyttömyyteen, Juuso muistuttaa.

– Aivan samoin kuin palvelutuotannon ulkoistaminen on perustuslain 19,3 pykälän vastaista palvelutuottajan konkurssimahdollisuuden vuoksi, niin Kemi-Tornion kaltaisen suurteollisuuspaikkakunnan jättäminen ilman päivystyssairaalaa on saman lainkohdan vastaista korostuneen suuronnettomuusvaaran vuoksi.

Huoltovarmuus turvattava

Yksityisen palveluntuottajan mahdollinen ajautuminen maksukyvyttömyyteen tai konkurssiin ei myöskään ole kestävä perustelu ulkoistamissopimuksen purkamiseksi.

– Jos Länsi-Pohja Mehiläinen ajautuisi konkurssiin, olisi helppoa siirtää toiminta julkiselle palveluntuottajalle eli maakunnalle. Sairaalakiinteistö ja -laitteet ovat tällä hetkellä sairaanhoitopiirin omistuksessa ja henkilöstön siirtäminen sote-maakunnan palvelukseen ei siinä tilanteessa tuottaisi ongelmia.

– Myös huoltovarmuuden kannalta on perusteltua säilyttää hyvin toimiva Länsi-Pohjan keskussairaala. Nykyisen kaltaisen pandemian uusiutumisriski tulevaisuudessa on kasvanut ja siinä tilanteessa voi palvelujen tarvitsijoiden määrä hetkellisesti ylittää moninkertaisesti Rovaniemellä sijaitsevan Lapin keskussairaalan kantokyvyn. Myös lisääntyvä matkailu ja sen mukanaan tuomat haasteet terveydenhuollolle on huomioitava ja niihin varauduttava, Juuso sanoo.

Asukkaille jäämässä pelkkä rahoittajan rooli

Länsi-Pohjan alueella asuu neljä prosenttia Suomen väestöstä, ja alue tuottaa kahdeksan prosenttia koko valtakunnan viennistä. Oman päivystyssairaalan säilyminen on suurteollisuusalueelle aivan välttämätön asia.

– Hallitus näyttää suunnittelevan Kemi-Tornion alueen asukkaille pelkästään palvelujen maksajan ja rahoittajan roolia. Tulen tekemään kaikkeni, jotta tämän teollisuusalueen asukkaiden perustuslaissa turvattu oikeus yhdenvertaisiin terveyspalveluihin ja päivystyssairaalaan säilyy, painottaa Juuso.