
Juuso vaatii hallitukselta toimia Enontekiön lentokentän tulevaisuuden varmistamiseksi
Finavian tilaston mukaan lentomatkustajien määrä Enontekiön lentokentällä on jatkuvassa ja voimakkaassa kasvussa. Lentoliikenteen kasvu on ollut keskimäärin 19 % vuodessa. Enontekiön lentokentän kansainvälinen liikenne on myös merkittävää, se on 8 % koko Lapin lentoasemien kansainvälisestä liikenteestä. Tällä hetkellä 98 prosenttia Enontekiölle saapuvista lentomatkustajista tulee charterlennoilla.
Lentoliikenteen aluetaloudelliset vaikutukset Enontekiöllä ovat 4,2 miljoonaa euroa vuosittain. Taloudellisten vaikutusaskelmien mukaan lentoliikenteeseen tehdyt investoinnit palautuvat moninkertaisina takaisin kansantalouteen.
– Tutkimuksen mukaan 10 % lisäys lentomatkustuksessa kasvattaa bruttokansantuotetta keskimäärin 0,5 prosenttiyksiköllä. Alueella on kehittymässä uutta liiketoimintaa. Useat yritykset olisivat valmiita investoimaan Enontekiön lentoaseman vaikutusalueella, jos niillä on varmuus lentoaseman toiminnan jatkuvuudesta, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso.
Lentokenttä kaipaa korjaamista
Juuson mukaan Enontekiö on revontulitodennäköisyydeltään ja lumivarmuudeltaan maailman parhaita talvimatkailun osalta saavutettavissa olevia alueita. Lentoasema palvelee koko laajaa saamelaisaluetta.
Enontekiön lentoasema on valmistunut vuonna 1980. Iso käytännön ongelma on erityisesti lentokentän pinta sekä kentän oheisrakennukset, jotka vaativat korjaamista.
– Valitettavasti Enontekiön lentokentän kehittämiseen ei ole varattu rahaa Finavian suunnitelmissa. Lentoaseman tulevaisuudennäkymien epävarmuudesta seuraa se, että yrittäjillä ei myöskään ole varmuutta investoida alueelle, Juuso harmittelee.
Matkustajamäärät kasvaneet voimakkaasti
Lapin matkustajamäärät ovat kasvaneet voimakkaasti. Finavia onkin viime vuosina tehnyt Rovaniemen, Kittilän ja Ivalon lentoasemille yhteensä 55 miljoonan euron investoinnilla laajennuksia, ja lisännyt palveluita vastaamaan Lapin kasvavaa matkustajaliikennettä. Investointipäätös ei kuitenkaan kohdistunut Enontekiön lentoaseman korjaamiseen ja kehittämiseen.
– Nykyisen hallitusohjelman mukaan ”Finavia huolehtii kenttäinfran osalta kolmen tunnin saavutettavuustavoitteen toteutumisesta niillä alueilla, joilla raideliikenne ei turvaa tavoiteta. Selvitetään tehokkain tapa toteuttaa julkisesti tuettu lentoliikenne näille alueille.” Enontekiön lentokentän toiminnan jatkuminen edellyttää sen kiitotien ja oheisrakennusten kunnostamista, Juuso painottaa.
– Lentoasemat omistava ja niitä ylläpitävä Finavia on kokonaan valtion omistama yhtiö ja valtion omistajaohjauksen piirissä. Olen jättänyt kirjallisen kysymyksen hallituksen omistajaohjausministerille Enontekiön lentoaseman korjaamistarpeesta
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Antikainen: Polttoainekiintiöt näivettävät maaseudun

Perussuomalaiset eivät luota hallituksen kykyyn turvata maaseudun elinmahdollisuuksia
Viikon suosituimmat

Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.

MTV Uutiset otti selvää, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan – Halla-aho: “Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista”
"Jos luulit, että suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan eniten esimerkiksi Saksasta tai Britanniasta, niin metsään meni", kirjoittaa MTV Uutiset artikkelissaan, jossa se on selvittänyt, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan. - Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista, toteaa eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho Facebook-kirjoituksessaan.

Ulosottovelallisten tilanne paranee – Ari Koponen: ”Aito mahdollisuus päästä pois veloista”
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Purra myllyttää hyväuskoisia poliitikkoja: “Voisi kysyä, että miten mitään näin päätöntä voi edes keksiä”

Purra: “Suomalaisen veronmaksajan ei pidä kustantaa sitäkin lystiä, että joku roudaa jopa bisneksenä porukkaa tänne”

SDP sulki perussuomalaiset ulos pormestarineuvotteluista – Vigelius: Nurmisen puheet yhteistyön tärkeydestä ovat ristiriidassa tekojen kanssa
Tampereen pormestariksi todennäköisesti nouseva Ilmari Nurminen (sd.) kertoi torstaina, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit on jätetty pois neuvotteluista Tampereen pormestariohjelmasta vuosille 2025–2029.

Hallitus uusii YEL-työtulon – Marinin hallituksen kohtuuton ja typerä järjestely johtaisi katastrofiin
Yrittäjien eläkejärjestelyistä on ollut paljon puhetta nykyisen hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Voimassa oleva lainsäädäntö on Marinin hallituksen politiikan seurausta, ja erityisavustaja Asmo Maanselän (ps.) mukaan se johtaisi katastrofiin vuonna 2029.

Manner-Espanjan sähköjärjestelmä romahti – yhteiskunta meni täysin sekaisin
Sähköt katkesivat tänään Espanjassa sekä Portugalissa ja kaaos iski välittömästi. Lähes kaikki modernin yhteiskunnan toiminnot ovat riippuvaisia toimivasta sähköverkosta, mikä tuli jälleen todistetuksi. Espanjan kansallinen kyberturvallisuusinstituutti tutkiikin, onko sähköverkon romahtamisen syynä kyberhyökkäys. Todennäköisin syy liittyy kuitenkin säätilaan.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.