Itsenäisyyspäivänä Lapissa tapahtui jälleen kuolemaan johtanut sotilastapaturma. Edellinen tapahtui vuosi sitten Raaseporissa, jossa menehtyi kolme varusmiestä.

– Varusmiehet ovat tällä hetkellä täysin tuuliajolla lisävakuutusturvansa kanssa. Sitä ei ole heillä ollenkaan. Onko varusmiehen henki Suomen valtiolle täysin arvoton? kysyy perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen.

– Tilanne on katastrofaalinen ja koska hallitus ei siihen näytä haluavan puuttua, on presidentti Sauli Niinistön jyrähdettävä.

Samalle viivalle rauhanturvaajien kanssa

Rauhanturvaajien vakuutusturva parani 1.1. 2017, jonka jälkeen rauhanturvaajat tai heidän edunsaajansa ovat voineet saada loukkaantumisen, vammautumisen tai kuoleman tapauksen vuoksi korvauksia enimmillään 210 000 euroa.

– Varusmiehille tällaista vastaavaa turvaa ei silloin annettu. Suomen hallitus asetti silloin vapaaehtoisesti rauhanturvaajaksi lähtevät ja lakisääteistä asevelvollisuutta suorittavat nuoret miehet täysin eri arvoiseen asemaan.

– Rauhanturvaajat ovat turvassa ansainneet, mutta en voi ymmärtää, miten varusmiehet on jätetty alempiarvoiseen asemaan. Tilanne on kerrassaan absurdi. Syyksi näenkin, että rauhanturvaajilla on ollut paremmat lobbausjoukot takanaan. Toinen arveluni on se, että eduskunnassa asiaa ei joko tajuta tai edustajilla ja hallituksen jäsenillä ei ole ollenkaan poikalapsia, varusmiesten oikeusturvaa eduskunnassa jo kaksi vuotta eteenpäin ajanut Juvonen sanoo.

Missä muiden kansanedustajien tuki?

Juvonen on tehnyt aiheesta kaksi lakialoitetta ja vakuutusturvan parantamiseen tähtäävä aloite on edennyt nyt lain tasolle. Hallitus on määritellyt, että laki astuisi voimaan 1.1. 2019.

– Koska lakia aletaan siis soveltaa vasta ensi vuoden alusta, tarkoittaa se sitä, että varusmiespalveluksessa menehtyneet tai heidän edunsaajansa tai vakavasti loukkaantuneet eivät ole tällä hetkellä oikeutettuja lisävakuutukseen tai lisäkorvauksiin.

– Yhden Raaseporin kuolonuhrin isä on ollut minuun yhteydessä ja kertonut, että läheiset ovat saaneet vain hautauskuluja. Tämän epäkohdan oikaisemiseksi, lain soveltamisesta taannehtivasti aikaan 1.1. 2017, tein toisen lakialoitteen, jonka allekirjoitti kylläkin eduskunnan enemmistö. Viime keskiviikkona siitä äänestettäessä sitä kannatti kuitenkin vain 31 kansanedustajaa, Juvonen ihmettelee.

Kuka kantaa vastuun?

Juvonen sanoo, että jos hänen lapsensa olisi nyt armeijassa, hän käskisi lapsensa kotiin ja palauttaisi lapsen takaisin palvelukseen vasta 1.1. 2019, kun lisävakuutusturva on saanut lainvoiman.

– Ennen sitä armeijassa liikutaan kirjaimellisesti harmaalla alueella. Kuka kantaa tästä vastuun? Juvonen kysyy.

SUOMEN UUTISET