Kankaanniemi: Kuntaliiton johtajat on nimitetty poliittisesti – ”Parhaat hakijat eivät edes hae johtopaikkoja, kun ne on etukäteen osoitettu tietyn puolueen jäsenkirjan omaavalle”

Kuntaliiton johtajien valinta herättää toistuvasti keskustelua siitä, onko kyseessä poliittinen nimitys.

Varsinaisesti Kuntaliitto on yhdistys, joten johtajavalinnat eivät ole laissa määriteltyjä virkanimityksiä, vaan tehtäviin valitaan henkilöitä yhdistyksen sääntöjen ja hallituksen päätösten perusteella.

Toukokuussa Kuntaliiton varatoimitusjohtajaksi valittiin Susanna Huovinen, joka on entinen SDP:n kansanedustaja ja liikenneministeri Matti Vanhasen hallituksessa 2005-2007. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu ja aluevaltuutettu Outi Mara arvosteli valintaa tuoreeltaan X-tilillään.

 

Jopa Kuntalehden omassa artikkelissa mainittiin, että valintaprosessi herätti ”jonkin verran julkista kritiikkiä tehtävän poliittisuudesta”. Vaikka yksittäisiä kriitikoita ei mainittu nimeltä, julkisuudessa spekuloitiin, että SDP:n puoluejohto olisi yrittänyt vaikuttaa valintaan. Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kuitenkin kiisti tämän, todeten, että SDP:n johdolta ei tullut vaikuttamisyrityksiä.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Karhunen on kokoomustaustainen ja toinen varatoimitusjohtaja Timo Reina keskustataustainen, ja nyt varatoimitusjohtajaksi nimitetty Huovinen demarina täydentää ”entisten kolmen suuren” edustusta Kuntaliiton johdossa.

Puoluekorruptiosta on luovuttava

Kuntaliiton toimitusjohtajan valitsee Kuntaliiton hallitus, jonka puheenjohtaja, kansanedustaja Lauri Lyly kiisti jo toukokuussa, että kyseessä olisi poliittinen nimitys. Toisaalta Lyly kuitenkin sanoi, että SDP-taustalla on ”merkitystä” tehtävää täytettäessä.

Kuntaliiton hallitukseen kuuluu myös perussuomalaisten Toimi Kankaanniemi. Hän sanoo suoraan, että koko Kuntaliiton johtokolmikko edustaa täydellisesti poliittisia nimityksiä.

– Toisaalta on niin, että kun paikat on jaettu kokoomuksen, kepun ja demarien kesken, kaikista porukoista tietysti löytyy sellaisia hakijoita, jotka pätevyysvaatimukset täyttävät.

Kuntaliiton mukaan Huovisen nimityksessä painoi esihenkilö- ja johtamiskokemus sekä hyvinvointipolitiikan osaaminen.

Kankaanniemi kuitenkin lisää, että Kuntaliiton johdosta yksikään henkilö ei olisi tullut valituksi pestiinsä ilman puoluekirjaa. Kankaanniemen mukaan nimittämiskäytäntö edustaa rämettynyttä puoluepoliittista mandaattijärjestelmää. Koska tilanne tiedetään, moni ei viitsi edes vaivautua mukaan.

– Parhaat ja pätevimmät hakijat eivät edes hae Kuntaliiton johtopaikkoja, kun ne on etukäteen osoitettu tietyn puolueen jäsenkirjan omaavalle. Tällaisesta korruptiosta pitää luopua.

Poliittiset nimitykset jatkuneet vuosikymmeniä

Suomen Kuntaliitto perustettiin 1993, kun sitä edeltävät organisaatiot, Suomen Kaupunkiliitto ja Suomen Kunnallisliitto yhdistettiin.

Kankaanniemen mukaan poliittiset nimitykset ovat jatkuneet Kuntaliitossa jo vuosikymmeniä.

– Ainakin perustamisesta lähtien poliittisia nimityksiä on tehty, tiukasti. Käytäntö on johtanut siihen, että nyt Kuntaliiton johtoon hakemista ajatelleet eivät kaikki ole samalla viivalla.

– Jos henkilö on esimerkiksi virkataustainen, mutta poliittisesti sitoutumaton tai jos hänellä on avoinna olevaan tehtävään hakiessa jonkun muun puolueen jäsenkirja, tässä tapauksessa siis jonkin muun puolueen kuin demarien, niin kyllä heille välittyy viesti, että ei edes kannata hakea.

Poliittiset voimasuhteet näkyvät siis Kuntaliiton johdossa selkeästi. Vielä vuosina 2000-2009 Suomen Kuntaliiton toimitusjohtajana toiminut Risto Parjanne oli demari.

Kokoomus on ollut valtuustopaikoilla laskien Suomen suurin kuntapuolue noin vuodesta 2008 lähtien, ja niinpä myös Kuntaliiton toimitusjohtaja on edustanut kokoomusta vuodesta 2009 alkaen. Minna Karhusen edeltäjänä Kuntaliitossa oli vuosina 2009-2019 kokoomuksen Jari Koskinen.

– Kepulla ja demareilla on sitten ollut toimitusjohtajaa sijaistavien varatoimitusjohtajien paikat. Susanna Huovisen puoluetausta vaikutti nyt varatoimitusjohtajan nimityksessä siten, että muita puolueita edustavat, yhtä pätevät eivät edes hakeneet tehtävään, Kankaanniemi sanoo.

Perussuomalaiset esitti siirtymistä 1+1 -malliin

Kankaanniemi sanoo pitäneensä Kuntaliitossa runsaasti puheenvuoroja siitä, että puoluepoliittisista mandaateista luovuttaisiin.

Perussuomalaiset ovat myös esittäneet Kuntaliiton ylimmän johtajamäärän kaventamista kolmesta kahteen, mutta esitys kaatui keväällä liiton hallituksen äänestyksessä. Kuntaliiton hallitus päätti keväällä kokouksessaan jatkaa kolmen korkeapalkkaisen johtajan mallilla seuraavat seitsemän vuotta.

Perussuomalaiset Kuntaliiton hallituksessa eli Kankaanniemi ja Pia Pentikäinen jättivät päätökseen eriävän mielipiteen, jossa he perustelivat vaatimustaan Kuntaliiton tehtäväkentän, henkilöstön ja budjetin pienenemisellä noin kolmanneksella hyvinvointialueuudistuksen johdosta. Lisäksi he vetosivat erittäin vaikeaan julkisen talouden tilanteeseen.

– Esitimme, että mandaattiajattelusta luovutaan, ja siirrytään 1+1 -malliin, eli Kuntaliitossa olisi toimitusjohtaja sekä varatoimitusjohtaja. Tämä olisi perusteltua, koska jopa kolmannes kuntaliiton tehtävistä, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi on siirtynyt liiton vastuulta pois. Ne ovat siirtyneet pois kuntienkin vastuulta, Kankaanniemi sanoo.

Johtajilla ruhtinaalliset palkat

Kuntaliiton varatoimitusjohtajan palkka on 15 366 euroa kuukaudessa. Tämän summan lisättynä työantajakuluilla Kuntaliitto olisi siis säästänyt joka kuukausi, jos perussuomalaisten esitys olisi hyväksytty. Vuositasolla kokonaissäästö olisi 300 000 euron luokkaa. Kuntaliiton vuosibudjetti on noin 20 miljoonaa euroa.

– Kun kunnissa joudutaan kaikesta säästämään, on kohtuutonta, että kuntien jäsenmaksuilla toimiva Kuntaliitto jatkaa ylimitoitetulla toimitusjohtajakolmikolla. Palkat ovat ruhtinaallisia, mutta näistä poliittisista syistä johtuen herraviroista ei ole Kuntaliitossa luovuttu, Kankaanniemi sanoo.