LEHTIKUVA/ARKISTO
Perussuomalaisten esitys Kuntaliiton ylimmän johtajamäärän kaventamisesta kolmesta kahteen kaatui liiton hallituksen äänestyksessä.
Hallitus päätti kokouksessaan jatkaa kolmen korkeapalkkaisen johtajan mallilla seuraavat seitsemän vuotta. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen äänin 10-2 ja 3 tyhjää. Perussuomalaisia edustava hallituksen jäsen Toimi Kankaanniemi esitti jäsen Pia Pentikäisen kannattamana luopumista toisesta varatoimitusjohtajasta.
Perussuomalaiset jättivät päätökseen eriävän mielipiteen, jossa he perustelivat vaatimustaan Kuntaliiton tehtäväkentän, henkilöstön ja budjetin pienenemisellä noin kolmanneksella hyvinvointialueuudistuksen johdosta. Lisäksi he vetosivat erittäin vaikeaan julkisen talouden tilanteeseen.
– Kun kunnissa joudutaan kaikesta säästämään, on kohtuutonta, että kuntien jäsenmaksuilla toimiva Kuntaliitto jatkaa ylimitoitetulla toimitusjohtajakolmikolla, totesi Toimi Kankaanniemi.
Kymmenet asiantuntijat saivat liitolta lopputilin, mutta ylin johto pysyy ennallaan.
Perussuomalaiset moittivat myös Kuntaliiton kolmen ylimmän johtajan puoluepoliittista mandaattijärjestelmää. Tällainen menettely on moraalitonta ja syrjivää.
– Kuntaliiton johtajiksi tulee valita ansioituneimmat hakijat. Nyt tietyn puolueen jäsenkirja saattaa painaa enemmän kuin hakijan ansiot ja pätevyys, painottaa Pia Pentikäinen. Puolueen jäsenyys ei saa olla valinnan este, mutta ei myöskään edellytys.
Tällä hetkellä toimitusjohtaja on kokoomuslainen ja varatoimitusjohtajista toinen on sosiaalidemokraatti ja toinen keskustalainen. Tämä menettely jatkuu.
Varatoimitusjohtajan palkka on 15 366 euroa kuukaudessa. Tämän summan lisättynä työantajakuluilla Kuntaliitto olisi säästänyt joka kuukausi, jos perussuomalaisten esitys olisi hyväksytty. Vuositasolla kokonaissäästö olisi 300 000 euron luokkaa. Kuntaliiton vuosibudjetti on noin 20 miljoonaa euroa.
Suomen Kuntaliitto on yhdistys, jonka jäseninä ovat kaikki kunnat. Kuntaliitolla on kuntavaalien valtakunnallisen tuloksen mukaisia puolueiden voimasuhteita vastaava valtuuskunta ja hallitus. Liitto toimii kuntien edunvalvojana ja tarjoaa kunnille asiantuntijapalveluja.
Kuntaliitolla on ollut sen perustamisesta 1990-luvun alusta asti toimitusjohtaja ja kaksi varatoimitusjohtajaa. Nykyisen toimitusjohtajan Minna Karhusen toimikausi päättyy ensi vuoden alussa. Varatoimitusjohtaja Hanna Tainio siirtyy eläkkeelle kesäkuun lopussa 2025 ja varatoimitusjohtaja Timo Reinan määräaikainen työsuhde on katkolla samaan aikaan. Vain Tainiolta vapautuva paikka tulee julkiseen hakuun.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Huomattava osa kunnista on taloudellisissa vaikeuksissa mutta valtiota on turha huutaa avuksi, koska ”sokea on todella huono taluttamaan toista sokeaa”. Näin luonnehti maamme nykytilaa valtiovarainministeri Riikka Purra Kuntaliiton puoluejohdon paneelissa.
Perussuomalaisten kansanedustajana vuosina 2015-2023 toiminut veteraanipoliitikko, valtiopäiväneuvos Toimi Kankaanniemi kertoo vakaan harkinnan jälkeen päättäneensä olla käytettävissä ehdokkaana kuntavaaleissa Jyväskylän kaupungissa ja aluevaaleissa Keski-Suomen hyvinvointialueella vuonna 2025. - Arvioin, että laaja kokemus antaa edellytykset yhä hoitaa tärkeitä yhteisiä asioita paikallis- ja aluetasolla, jos äänestäjät niin haluavat, Kankaanniemi sanoo.
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Lue lisää
Lue lisää
