

PS ARKISTO
Valtiopäiväneuvos Toimi Kankaanniemi lähtee ehdolle kunta- ja aluevaaleihin: “Tavoitteeni on rakentava valtuustoyhteistyö yli puolue- ja muiden rajojen”
Perussuomalaisten kansanedustajana vuosina 2015-2023 toiminut veteraanipoliitikko, valtiopäiväneuvos Toimi Kankaanniemi kertoo vakaan harkinnan jälkeen päättäneensä olla käytettävissä ehdokkaana kuntavaaleissa Jyväskylän kaupungissa ja aluevaaleissa Keski-Suomen hyvinvointialueella vuonna 2025. - Arvioin, että laaja kokemus antaa edellytykset yhä hoitaa tärkeitä yhteisiä asioita paikallis- ja aluetasolla, jos äänestäjät niin haluavat, Kankaanniemi sanoo.
Toimi Kankaanniemi on ollut Jyväskylän kaupunginvaltuutettuna pari vaalikautta. Taannoin hän toimi muutaman vuoden myös kaupunginhallituksen jäsenenä ja valtuuston ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Aiemmin hän on ollut 14 vuotta Uuraisten kunnanvaltuuston puheenjohtaja. Vuodesta 2013 alkaen hän on ollut Suomen Kuntaliiton hallituksen ja työvaliokunnan jäsen. Hän on myös Keski-Suomen Liiton maakuntahallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja.
– Tiiviit yhteyteni ministereihin, ministeriöihin ja muihin tahoihin olen valmis edelleen hyödyntämään Jyväskylän ja Keski-Suomen parhaaksi, Kankaanniemi sanoo.
– Kunta- ja aluevaltuustoissa ei ole hallitus vs. oppositio -asetelmaa, eivätkä lähivaalit muuta eduskunnan kokoonpanoa. Ne ovat erittäin tärkeät arjen toimivuuden, palvelujen ja turvallisuuden kannalta. Tavoitteeni on rakentava valtuustoyhteistyö yli puolue- ja muiden rajojen pitäen kiinni niistä arvoista, joihin elämäni ja työni yhä pohjautuu.
Lähipalvelujen turvaaminen vaatii asiantuntemusta
Kankaanniemi on valmis jatkamaan myös Keski-Suomen aluevaltuustossa, jonka jäsenenä hänen ensimmäinen vaalikautensa on päättymässä. Hän on myös aluehallituksen varajäsen. Keski-Suomen hyvinvointialueella on erittäin tärkeät kehittämistarpeet sekä talouden tasapainotusvaatimukset. Lähipalvelujen turvaaminen vaatii asiantuntemusta, jota Kankaanniemi on saanut eri tehtävissä uudistusta valmisteltaessa, siitä päätettäessä ja sitä Keski-Suomessa toteutettaessa.
– Opiskelin 1970-luvun alkupuolella Tampereen yliopistossa kunnallistutkinnon, minkä jälkeen olin noin kymmenen vuotta kunnansihteerinä. Pari vuotta hoidin kunnanjohtajan tehtäviä kahdessa eri kunnassa. Kansanedustajana olin yhteensä 32 vuotta ja tänä aikana vajaat neljä vuotta ministerinä sekä muutaman vuoden eduskuntaryhmän puheenjohtajana kahteen otteeseen.
– Useita kertoja olen ollut myös hallitusneuvottelijana, viimeksi vuonna 2023 ryhmässä, jossa neuvottelin kuntia, maakuntia ja hyvinvointialueita koskevan laajan osion pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan, Kankaanniemi kertoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kehittämistarpeet kunta- ja aluevaalit 2025 aluevaaliehdokkaat Petteri Orpon hallitus talouden tasapainottaminen aluevaltuustot hyvinvointialueet lähipalvelut kuntavaaliehdokkaat Hallitusohjelma Keski-Suomi Jyväskylä Toimi Kankaanniemi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kaksi uutta kansanedustajaa ja lisää kannatusta Keski-Suomessa: ”Muutosta haluttiin”

Eduskunnasta eläkkeelle jäävä Toimi Kankaanniemi: Suomella on edessä vaikeat ajat

Kankaanniemi ensi vuoden talousarviosta: Sadat tuhannet ajautuvat köyhyysrajan alapuolelle – hallitus riitelee ja keskittyy yli-innokkaaseen ilmasto- ja maailmanparannuspolitiikkaansa

Kankaanniemi: Kuntaliitto jatkaa puoluekorruptiota perussuomalaisten vastustuksesta huolimatta
Viikon suosituimmat

Jari ”Suomessa ei ole katujengejä” Taponen erosi poliisin palveluksesta – perusti konsulttifirman
Sosiaalisessa mediassa kuuluisaksi tullut ylikomisario Jari Taponen on eronnut poliisin palveluksesta. Hän on perustanut oman konsulttiyrityksen, joka tarjoaa palveluksiaan muun muassa kaupungeille ja medialle. Erosta ilmoittaessaan Taponen syytti Helsingin poliisin johtoa politisoitumisesta ja poliisien vaientamisesta. Myös Taposta itseään on syytetty poliisityön politisoimisesta ja toisinajattelijoiden vainoamisesta. Tässä jutussa on yhteenveto ylikomisario Taposen värikkäästä urasta poliisina.

Antikainen: Kaasuputkimies Heinäluoman irvailu sai nolon lopun – venäläissotilaita ryömi kaasuputkissa Ukrainassa
Tiedotusvälineissä on uutisoitu tänään, että Venäjän joukot olisivat yllättäneet ukrainalaiset kaasuputken kautta Kurskin alueella viime viikonloppuna. Venäläisjoukkojen arvellaan ryömineen kaasuputken läpi kaksi päivää ja odottaneen sen sisällä vielä neljä päivää ennen nousemistaan esiin.

Pirkko Ruohonen-Lerneriltä kovaa kritiikkiä demarien Eero Heinäluomalle: “Kieroilun mestari, josta Putinkin on hänet palkinnut korkea-arvoisella mitalilla”
Demarimeppi, entinen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on saanut Iltalehdessä osakseen kovaa kritiikkiä 16 vuotta sitten vuonna 2009 eduskunnan täysistunnossa pitämästään puheenvuorosta Nord Stream -keskustelussa samaan aikaan eduskunnassa toimineilta silloisilta kansanedustajilta. Kaasuputkea lobanneen Heinäluoman sarkastiset heitot ”suikkahattuisista, punatähtisistä ja harmaapukuisista” miehistä tämän päivän kontekstissa tuskin hymyilyttävät enää demareitakaan.

Sisäministeri Rantanen: Maassa ei voi olla yhtä aikaa avoimet rajat ja korkea sosiaaliturva
Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelman uudessa jaksossa pohditaan työperäisen maahanmuuton taloudellisia ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia Suomelle. Sisäministeri Mari Rantanen näkee, että yleisesti ilmapiiri ja suhtautuminen maahanmuuttoon on muuttunut erilaiseksi jo koko Euroopassa. - Suhtautuminen maahanmuuttoon on tullut järkiperäisemmäksi, eli nyt osataan jo katsoa paremmin myös massamaahanmuuton haitallisia vaikutuksia eri maille.

Vihreä kupla puhkesi – akkuvalmistaja Northvolt konkurssiin
Eräs Ruotsin taloushistorian suurimmista epäonnistumisista varmistui keskiviikkona, kun akkuvalmistaja Northvolt jätti konkurssihakemuksen Tukholman käräjäoikeudelle. Tuhannet menettävät työnsä ja vihreä siirtymä kokee pahan kolauksen. Konkurssin maksajiksi joutuvat käytännössä kaikki ruotsalaiset, sillä hankkeeseen sijoitetut eläke- ja verorahat katoavat kankkulan kaivoon.

Kristittyjä vainotaan ympäri maailmaa median vaietessa – Antikainen: Sisäministeri Mari Rantanen on toiminut oikein
Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen sai tänään eduskunnan luottamuksen äänin 94–53. Vihreät esitti viime viikolla Rantaselle epäluottamusta vasemmistoliiton kannattamana. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tyytyväinen, että Rantanen sai eduskunnan luottamuksen. Hän muistuttaa, että kristittyjä vainotaan tälläkin hetkellä useassa maassa samalla, kun media vaikenee asiasta.

Dosentti Ari Helo moittii lukion historiankirjaa: ”Halutaanko koululaisille antaa naiiviin utopistinen kuva Euroopan ulkopuolisten alueiden historiasta ennen kolonialismin kautta?”
Historioitsija ja dosentti Ari Helo antaa tanakkaa kritiikkiä lukion historian oppikirjalle Opus 6 HI6, jonka sisällössä Helo osoittaa olevan selkeitä historiallisen ajattelun puutteita. Kirjassa esimerkiksi länsimainen monikulttuurisuuskäsitys jää tunnistamatta ja historiaa kirjoitetaan eurosokeasti, eli eurooppalaisten näkökulmaa suljetaan pois.

Antikainen: Puola irtautuu Ottawan sopimuksesta – Suomen toimittava samoin
Puolan pääministeri Donald Tusk on ilmoittanut Puolan parlamentissa, että hän haluaa maan irtautuvan jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Tusk on pyytänyt Puolan puolustusministeriötä aloittamaan valmistelut sopimuksesta irtautumiseksi.

Perussuomalaiset Opiskelijat: “Maahanmuuttajakiintiöt eivät kuulu korkeakoulujen yhteishakuun”
Jyväskylän yliopistosta kantautuu huolestuttavia uutisia. Hiljattain Ylen julkaiseman uutisen perusteella yliopistossa ollaan valmistelemassa tiettyihin koulutusohjelmiin omaa hakuväylää Suomea toisena kielenä opiskeleville. Perussuomalaisten opiskelijajärjestö pitää kannanotossaan suunniteltua positiivista syrjintää korkeakoulujen yhteishaussa älyvapaana toimintana.

Melko erikoista: Vieraskielisille oma väylä korkeakouluun – ”Yliopiston on pystyttävä vastaamaan muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja muutoksiin väestörakenteessa”
Suomen yliopistoja riivaa sekin epäkohta, että eritaustaiset väestönosat eivät ole samalla tavalla edustettuina korkeakouluissa. Jyväskylän yliopisto on keksinyt epäkohtaan mainion ratkaisun: tehdään suomea toisena kielenä koulussa lukeneille oma väylä yliopistoon. Näin pystytään vastaamaan “muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja muutoksiin väestörakenteessa".