

PS ARKISTO
Eduskunnasta eläkkeelle jäävä Toimi Kankaanniemi: Suomella on edessä vaikeat ajat
Perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi jää eläkkeelle eduskunnasta kahdeksan eduskuntakauden jälkeen. Neljäkymmentä vuotta valtakunnanpolitiikassa mukana ollut Kankaanniemi tunnetaan kristillisestä arvomaailmastaan ja Suomen itsenäisyyden puolustamisesta. Hän on käyttänyt eduskunnassa yhteensä 3 933 puheenvuoroa, enemmän kuin yksikään toinen istuva kansanedustaja.
Kansanedustaja Toimi Kankaanniemi päättää uransa eduskunnassa rauhallisin, levollisin ja kiitollisin mielin. Lopettamispäätös oli hänelle vaikea ja haikea, mutta Kankaanniemi kokee sen olevan myös oikea. Eduskuntavaalityön hän aloitti jo neljäkymmentä vuotta sitten, ensin vaalipäällikön ominaisuudessa. Eduskuntaan Kankaanniemi valittiin ensimmäisen kerran 36 vuotta sitten, ja yhtä vuorotteluvapaakautta lukuun ottamatta hän on istunut eduskunnassa siitä lähtien.
– On se pitkä jakso aktiivista politiikkaa, Kankaanniemi summaa.
Ajat ovat muuttuneet
Kuluneiden neljänkymmenen vuoden aikana yhteiskunta on muuttunut paljon, ja vaikka nuorempi polvi onkin usein paremmin kiinni ajan hermolla, on vanhemman polven valttina kokemus. Niinpä kokeneilla konkareilla on vielä annettavaa myös nuoremmille sukupolville, vaikka kaikki vanhat opit eivät enää suoraan olisikaan sovellettavissa muuttuneisiin olosuhteisiin.
– Jokainen kansanedustaja ja puolueen aktiivijäsen on aina valtakunnallisesti tai alueellaan puolueen kasvot. Jos ne kasvot osoittavat aktiivisuutta ja ystävällisyyttä mutta myös määrätietoisuutta ja sitoutuneisuutta asiaansa, se vie niin omaa kuin puolueenkin työtä eteenpäin. Eteen voi tulla vaikeitakin päätöksiä, mutta niissäkin on kyettävä katsomaan sen vaikeuden taakse ja ymmärrettävä, että tästäkin päästään yli, kun tehdään oikeita päätöksiä, Kankaanniemi pohtii.
– Vaikka joskus tulee myös kauheaa palautetta ja huutoa, ei siihen pidä pysähtyä vaan katsoa hiukan kauemmaksi, tehdä hommansa hyvin ja pysyä julkisuudessa. Tietysti neljän vuoden vaalikausi, jonka välissä on vielä muitakin vaaleja, tekee työn hiukan vaikeaksi, jos aina pitää miettiä seuraavia vaaleja.
Kipeitä päätöksiä edessä
Menneisiin vuosiin verrattuna Kankaanniemi uskoo, että perussuomalaisten tiedotustoiminta on tänä päivänä paremmalla tolalla kuin millään muulla puolueella. Hän ei usko, että kansan kannatus ja tuki puolueelle voisi näin korkealla tasolla ollakaan, ellei päätöksistä ja asioista olisi tiedotettu koko kansalle monipuolisin välinein.
– Valtamedia potkii meitä päähän koko ajan ja sen toiminta on häpeällistä siltä osin, mutta siihenkään meidän ei pidä alistua, vaan syöttää vain omaa sanomaamme. On kuitenkin syytä muistaa, että oppositiossa on paljon helpompaa kuin hallituksessa. Olin itse ministerinä todella vaikeina aikoina 90-luvun alussa, ja silloin joutui tekemään todella kipeitä päätöksiä. Sama tilanne on edessä nyt niillä, jotka seuraavassa hallituksessa joutuvat päätöksiä tekemään, Kankaanniemi varoittaa.
– Siinä on oltava nöyrä mutta samalla määrätietoinen, ja silloinkin on pidettävä tiedotustoiminta vahvasti omissa käsissä.
90-luvun lama jäi mieleen
Kankaanniemen uran mieliinpainuvimpia ajanjaksoja olikin juuri 90-luvun alun lama, jolloin hän oli itse ministerinä keskeisessä vastuuasemassa. Päätökset, joita hän tuolloin joutui tekemään, olivat niin kipeitä ja vaikeita, että Kankaanniemi välillä jo uskoi poliittisen uransa olevan ohi.
– Kun aloitin politiikassa, oli vielä Neuvostoliitto olemassa, idänsuhteita vaalittiin ja Moskovaan päin kumarrettiin. Silloin ei ollut nykymuotoista EU:ta puhumattakaan Natosta, jota 80 prosenttia kansasta vihasi, Kankaanniemi muistelee.
– Kaikki oli tietyllä lailla vakaata ja näytti tasaiselta, kunnes 90-luvulla Neuvostoliitto ja koko kommunistinen järjestelmä romahti. Sitten mentiin Euroopan unioniin, jota silloin jyrkästi vastustin ja pidän virheenä edelleen. Välissä olivat myös pankkikriisi ja suurtyöttömyys. Ne ajat yöistumisineen jäivät mieleen pysyvästi. Ne olivat kovia aikoja, mutta niistäkin selvittiin.
Hieno maa huonolla tiellä
Suomen kansa on aina näihin aikoihin saakka ollut varsin yhtenäinen ja ahkera pitkistä etäisyyksistä ja vaihtelevista olosuhteista huolimatta. Tämän yhtenäisyyden ja ahkeruuden ansiosta Suomeen on saatu rakennettua hyvä elintaso ja turvallinen hyvinvointiyhteiskunta. Nyt monia näistä asioista on menetetty ja lisää ollaan menettämässä huonon politiikan takia. Turvallisuus niin kaduilla kuin myös taloudellisessa mielessä velkaantumisen takia ovat murenemassa.
– Maahanmuutolla on tässä valtavan suuri vaikutus, kun Suomeen on tullut valtava määrä sellaista porukkaa, joka ei ole sopeutunut eikä sopeudu suomalaiseen yhteiskuntaan. Se näkyy niin taloudessa, sosiaalipolitiikassa kuin turvallisuudessakin. Hieno maa on nyt huonolla tiellä, ja siihen tarvitaan muutos. Onneksi perussuomalaiset ainoana puolueena on nostamassa asiat esille ja pelastamassa isänmaasta sen, mikä vielä on pelastettavissa, Kankaanniemi sanoo.
Muutos on hallitsematon, raju ja arvaamaton
Suomen tilannetta heikentää myös väestörakenteen kehitys. Vuonna 1950, kun Kankaanniemi itse syntyi, syntyi Suomessa yhteensä 98 085 lasta. Viime vuosina syntyneiden lasten määrä on pudonnut noin 40 tuhanteen vuosittain. Se tarkoittaa valtavaa väestökatoa, ja kun sitä katoa on lähdetty paikkaamaan vierasmaalaisilla, on muutos hallitsematon, raju ja arvaamaton.
– Velkaantumista ja jatkuvaa yli varojen elämistä on harjoitettu jo 15 vuotta, ja sen myötä näkymät ovat todella vaikeat. Kolmas ongelma on päätösvallan siirtyminen kotimaasta Brysseliin. Neljänneksi voisi vielä mainita eettis-moraalisen puolen, kuten translait ja Seta-ideologian, jonka kaikki muut puolueet perussuomalaisia ja ehkä KD:tä lukuun ottamatta joko hiljaisesti tai suoraan hyväksyvät. Se murentaa Suomen henkistä arvoperustaa, ja silläkin on arvaamattomia seurauksia, Kankaanniemi pelkää.
Kankaanniemi on iloinen siitä, että perussuomalaiset on näissä asioissa pysynyt terveellä, kansallismielisellä linjalla.
Pehmeä lasku eläkkeelle
Suurimpana henkilökohtaisena saavutuksenaan Kankaanniemi pitää sitä, että on saanut 32 vuotta edustaa keskisuomalaisia äänestäjiä. Hänelle on ollut valtavan suuri etuoikeus tulla aina valituksi kymmenen edustajan joukkoon kaikista ehdokkaista. Sen, miten hyvin hän on työssään onnistunut, Kankaanniemi jättää mieluummin muiden arvioitavaksi. Vaikka Kankaanniemi nyt jättääkin eduskunnan taakseen, jää hänelle vielä runsaasti tehtävää paikallisella tasolla.
– Fyysinen terveys minulla on hyvä, henkisen puolen jätän muiden arvioitavaksi. Minulla on hoidettavana vielä Jyväskylän kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtajuus. Olen myös aluevaltuustossa, maakuntavaltuustossa ja Kuntaliiton hallinnossa mukana. Ne työllistävät kyllä. Tänäkin vuonna on loppuvuodeksi kokouksia useampi joka viikko, joten siinä mielessä tässä on pehmeä lasku eläkkeelle toteutumassa.
– Kuntapolitiikassa olen ollut mukana vuodesta 1973, eli viisikymmentä vuotta tulee vappuna täyteen. Tässä on pari vuotta aikaa vielä hoitaa näitä nykyisiä tehtäviäni ennen vuoden 2025 kunta- ja aluevaaleja, jolloin on aika jäädä jo lopullisesti sivuun, Kankaanniemi sanoo.
Kokoomuksen paalupaikka tuskin säilyy
Kankaanniemen suunnitelmat sen suhteen, mitä tapahtuu hänen lopullisen eläköitymisensä jälkeen, ovat vielä avoinna. Vaikka hän on elämänsä aikana paljon jo ehtinyt matkustellakin, on paljon vielä näkemättäkin. Aikaa jäisi nyt enemmän myös lapsenlapsille, joista osa tosin alkaa olla jo melkein aikuisiksi varttuneita. Erityisiä harrastuksia hänellä ei ole, eikä hän ole sellaisia nyt etsimässäkään. Politiikan seuraamista Kankaanniemi tuskin tulee lopettamaan.
– Annan lämpimät kiitokset eduskuntaryhmälle kuluneista kahdesta kaudesta. Meillä on korkeatasoinen ryhmä ja siinä paljon fiksuja ihmisiä, joita jään kaipaamaan. Kertaakaan ei ole tarvinnut mennä ryhmäkokoukseen matalalla mielellä, ja mukavalla mielellä niistä on aina voinut lähteä myös pois.
– Toivotan koko puolueorganisaatiolle oikein hyvää jatkoa niinä vaikeina aikoina, joita varmasti on vielä edessä. Saattaa olla, että perussuomalaiset on suurin ryhmä kuukauden kuluttua, sillä epäilen, ettei kokoomus säilytä johtopaikkaansa loppuun asti. Voi olla, että demarien kanssa menee lopulta tiukaksi, Kankaanniemi pohtii.
Mika Männistö
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Seta-ideologia Neuvostoliiton romahdus eduskuntavaalit 2023 kuntapolitiikka 1990-luvun lama Kristillisyys väestörakenteen muutos tiedotus valtamedia Euroopan unioni sosiaalipolitiikka Isänmaallisuus Translaki politiikka Turvallisuus Toimi Kankaanniemi Velkaantuminen perussuomalaiset talous nato itsenäisyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kankaanniemi: Kuntaliitto jatkaa puoluekorruptiota perussuomalaisten vastustuksesta huolimatta

Kankaanniemi ensi vuoden talousarviosta: Sadat tuhannet ajautuvat köyhyysrajan alapuolelle – hallitus riitelee ja keskittyy yli-innokkaaseen ilmasto- ja maailmanparannuspolitiikkaansa

Kankaanniemi: Yksi sote-uudistuksesta pahiten kärsivistä väestöryhmistä on yksinäiset miehet

Energiakriisi on ovella, turve palautettava pikaisesti takaisin energiatuotantoon – Toimi Kankaanniemeltä toimenpidealoite
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

Pieni- ja keskituloisille tulossa merkittävät veronalennukset, ostovoima paranee – Purra: ”Tällaisia veronalennuksia ei ole nähty vähään aikaan”
Perussuomalaisten ministeriryhmän kesäkokouksessa tänään puhunut valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi jo lausunnoilla olevista verotoimista. Tavan palkansaajalle on jäämässä kukkaroon selvästi enemmän käyttövaraa veronalennusten myötä.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää