LEHTIKUVA/ARKISTO
Kansainvälinen valuuttarahasto arvioi tuoreessa lausunnossaan, että Suomen julkista taloutta pitää jatkossa sopeuttaa noin 1,5 miljardilla eurolla vuosittain kunnes alijäämät poistuvat ja velka alkaa supistua. Kiitosta Suomi saa uudesta kansallisesta finanssipoliittisesta kehikosta. Valuuttarahaston mukaan uudistus osoittaa, että päättäjät ovat sitoutuneet julkisen talouden vakauttamiseen vahvasti yli puoluerajojen.
Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) mukaan Suomen pitäisi sopeuttaa julkista talouttaan vuosittain niin, että sopeutus vastaa puolta prosenttia bruttokansantuotteesta. Euroina vuotuinen sopeutus olisi 1,5 miljardia. Tätä tahtia pitää IMF:n mukaan jatkaa, kunnes julkisen talouden alijäämä poistuu ja velka vähenee.
Valtiovarainministeri Riikka Purra pitää IMF:n arvioita sopeutustarpeesta oikeansuuntaisena.
– IMF:n arvio sopeutuksen mittaluokasta on samaa luokkaa kuin valtiovarainministeriö on arvioinut finanssipoliittisen sääntelyn uudistuksessa. Meillä on vielä edessä vaikein työ: päätökset uusista sopeutuksista. Urakka vaatii vähintään kaksi vaalikautta, Purra sanoo.
Suomen talous on elpynyt hitaasti, mutta IMF ennustaa kasvun kiihtymistä 1,5 prosenttiin ensi ja sitä seuraavana vuonna. Julkisen talouden alijäämä pysyy tänä vuonna lähellä viime vuoden tasoa, koska julkisen talouden tulot kasvavat heikosti, puolustusmenot lisääntyvät ja sosiaali- ja terveyspalveluissa on kustannuspaineita.
Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen lähestyy 90:tä prosenttia tänä vuonna, valuuttarahasto arvioi.
Tulevien vuosien talouskasvu ratkaisee lopulta, mikä sopeutustarve on, valtiovarainministeri Purra sanoo.
– Joka tapauksessa se (sopeutustarve) on huomattava. Olen itse pitänyt perusteltuna 10 miljardin sopeutustarvetta seuraavalle hallituskaudelle, Purra sanoo.
IMF suosittelee, että Suomi kehittää aktiivista työvoimapolitiikkaa ja nostaa osaamistasoa. Nämä olisivat keskeisiä keinoja vauhdittaa tekoälyn käyttöönottoa. Valuuttarahasto kehottaa lisäämään korkeakoulutusta, sillä Suomi on jäljessä verrokkimaita.
– Hallitus on jo ryhtynyt toimiin korkeakoulutuksen lisäämiseksi. On hyvä, että IMF nostaa esiin tekoälyn hyödyntämisen, sillä tekoäly voi vaikuttaa talouskasvuun ja työmarkkinoihin, Purra sanoo.
IMF myös kannustaa Suomea tarkastelemaan sääntelystä aiheutuvia yritystoiminnan esteitä, jotta tuottavuuden kasvua voidaan vauhdittaa. Suomen kannattaa myös edelleen edistää yritysrahoitusta ja investointeja, valuuttarahasto arvioi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Pk-yritysten taloudellinen tilanne on parantunut, kertoo tuore Yrittäjägallup. Yrityksistä 49 prosenttia arvioi tilanteensa erittäin tai melko hyväksi. Arviot ovat parantuneet elokuuhun 2025 verrattuna. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen näkee tulokset rohkaisevina ja merkkinä talouden käänteestä parempaan.
Perussuomalaiset on aina ollut suomalaisen työn ja yrittäjyyden puolue. Hallitus tekee hartiavoimin työmarkkinatoimia kotimaisen kasvun eteen, ja ilmassa on merkkejä siitä, että toimet alkavat tuottaa tulosta.
Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta, pitkään jatkunut ankeus näyttää jo joitakin hellittämisen merkkejä, kuten teollisuuden tilauksien kasvua. Myös monilla kansalaisilla on enemmän rahaa käytössään kohonneen ostovoiman myötä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra toteaakin, että kaikkein kriittisintä juuri nyt on saada suomalaisille uusia työpaikkoja.
Turun yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén pitää myönteisenä valtiovarainministeri Riikka Purran tuoretta budjettiesitystä ensi vuodelle. Uusia sopeutustoimia on ehdotuksessa noin 0,9 miljardia euroa. Sen sijaan veronkorotuksia valtiovarainministeri ei esitä.
Suomi ei joudu EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. Komissio katsoo, että Suomen hallitus on sitoutunut julkisen talouden tasapainottamiseen vaikeasta talous- ja turvallisuustilanteesta huolimatta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ennakoi keskiviikkoiltapäivän välikysymyskeskustelua sosiaalisen median päivityksessään. Purran mukaan eilinen lisätalousarviokeskustelu antoi esimakua. Sekä SDP että keskusta vastustavat nyt veronalennuksia ja kasvutoimia, joita vielä hetki sitten vaativat. Kumpikaan ei toisaalta kykene tarjoamaan vaihtoehtoa leikkauksille.
Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelma aloittaa talousaiheiden sarjan, jonka ensimmäisessä jaksossa käsitellään julkistalouden ja kansantalouden nykytilaa ja niiden haasteita. Onko Suomessa kasvu lähivuosina mahdollista? Mukana on vahvaa talousosaamista: valtiotieteiden tohtori Heikki Koskenkylä ja taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén ruotivat taloustilannetta ja esittävät myös uudistusehdotuksia.
Hallitus päätti taannoin puoliväliriihessä mittavista veronalennuksista, jotka kohdistuvat niin yksittäisiin palkansaajiin kuin elinkeinoelämään. Tehdyillä veroratkaisuilla hallitus tavoittelee Suomelle nopeampaa talouskasvua. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbomin mukaan vain kestävä ja nykyistä nopeampi talouskasvu voi pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden.
Hallitus on päättänyt alentaa ansiotuloverotusta, mikä piristää matkailu- ja ravintolapalvelujen kysyntää. Matkailu- ja ravintola-alan palvelujen kotimainen kysyntä on ollut heikkoa jo pidemmän aikaa. Ostovoimaa tukevat palkankorotukset ja korkojen aleneminen luovat uskoa siihen, että palvelujen kysyntä piristyy.
Hallitus on päättänyt laskea yhteisöveron 18 prosenttiin vuodesta 2027 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra vahvisti hallituksen kasvuriihen tiedotustilaisuudessa.
Viikon suosituimmat
Yleisradion johdon palkkiot jäädytettiin vuosina 2024 ja 2025 osana Ylen säästöpakettia. Ylen hallituksen päätöksellä palkitsemispolitiikkaan palaaminen kuohuttaa kansaa sekä myös Ylen henkilökuntaa, koska Ylessä toteutetaan edelleen eduskunnan linjaamia säästöjä. Säästöjen seurauksena muutosneuvotteluissa moni yleläinen on myös joutunut jättämään työnsä.
Yle esitti uutisissaan viime syksynä, että Saksaan vuonna 2015 tulleista syyrialaispakolaisista 90% on työllistynyt. Tämä ei pidä paikkaansa, sanoo kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen. Kyseessä oli käännösvirhe.
Valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila syventyi tällä viikolla Sanna Marinin uuteen muistelmakirjaan, ja havaitsi lukevansa pinnallista teosta, josta ei omintakeisia ajatuksia juuri löydä. - Kirja sisältää päiväkirjamaista tarinaa itseensä läpikotaisin ihastuneesta ihmisestä, joka kokee ihan kaiken itsensä kautta, Turkkila arvioi.
Iltalehti uutisoi (4.11.) Vasemmistonuorten pamfletista, jossa sanotaan suoraan, kuinka ”ainoa mahdollisuus on käydä taisteluun tuotantosuhteiden muuttamiseksi” eli kehotetaan suoraan työväkeä ”taisteluun”. Sen lopputuloksena pamfletissa halutaan työväen valtio. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan vasemmiston taistelukehotukset ovat suoraa jatkumoa kommunistisille opeille.
Perussuomalainen Nuoriso pitää hälyttävänä viime päiväisiä uutisista Jyväskylässä toimivasta 14-19-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten nuorten jengistä, joka on viikon mittaan ryöstellyt kadulla useita ihmisiä.
Jos hyvin käy, datakeskusinvestoinnit täydentävät Suomen elinkeinorakennetta. Maamme on vakautensa ja viileän ilmastonsa ansiosta edullinen alusta datakeskuksille. Pessimistisemmissä skenaarioissa puolestaan datakeskusten lisäarvo jää isäntämaalle varsin rajalliseksi.
Helsingin Sanomat on pyrkinyt hämärtämään Perussuomalaisen Nuorison esille nostamaa tapausta oululaisen lukion yhteiskuntaopin opetuksen politisoitumisesta. Suomen Uutisten tavoittama oululaisen lukion oppilas vahvistaa nyt itse yhteiskuntaopin tunnin opetustilanteen sisältäneen poliittista ohjausta.
Tänä aamuna SDP:n kansanedustaja Pia Hiltunen yllätti puolueensa rivit julkaisemalla Facebookissa kirjoituksen, jossa hän puolusti hallituksen lakiesitystä, jonka mukaan henkilöön liittyvässä irtisanomisessa riittäisi jatkossa perusteeksi asiallinen syy nykyisen asiallisen ja painavan syyn sijasta.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela vaatii Israelin kanssa sovitun Daavidin linko -kaupan purkamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbomin mielestä tämä on vaarallista puhetta.
Diakonia-ammattikorkeakoulun tuore tutkimus esittää ruusuista kuvaa maahanmuutosta, sillä tutkimuksessa muun muassa väitetään maahanmuuttajien maksavan enemmän veroja kuin he saavat tukia. Useita tutkimuksia maahanmuutosta julkaisseen Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen kertoo nyt Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkimuksen puutteista.
