Kansalaisuuden vaatimukset muuttuvat tiukempaan suuntaan – edellytettävä asumisaika nousee viidestä kahdeksaan vuoteen

Eduskunnassa äänestettiin tänään kansalaisuuslain muuttamisesta. Hallituksen esitys meni läpi äänin 98-81.

Muutettu laki tiukentaa kansalaistamisen edellytyksiä hallitusohjelman mukaisesti. Laki astuu voimaan lokakuun alussa tänä vuonna.

Asumisajan pidentämisen tavoitteena on osaltaan parantaa kansalaisuutta hakevien ulkomaalaisten valmiutta yhteiskunnan täysivaltaiseen jäsenyyteen siihen liittyvine oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Esityksellä pyritään myös siihen, että Suomen kansalaisuuden saamiseksi vaadittava asumisaika vastaisi nykyistä yhdenmukaisemmin muiden Pohjoismaiden edellyttämää asumisaikaa.

Tämä muuttuu:

– Kansalaistamiseen edellytettävä asumisaika nousee viidestä kahdeksaan vuoteen.

– Jatkossa asumisajaksi hyväksytään vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu.

– Asumisaikaan hyväksyttävien ulkomaanpäivien määrää vähennetään.

– Laista poistetaan kansainvälistä suojelua saavan asumisaikaa koskeva poikkeus.

– Kansalaisuudettoman, Suomen kansalaisen puolison, kielitaitoedellytyksen täyttävän hakijan ja 15 vuotta täyttäneen lapsen osalta asumisaikaa nostetaan yhdellä vuodella viiteen vuoteen.

– Lisäksi asumisaikaa nostetaan yhdellä vuodella kolmeen vuoteen tilanteissa, joissa asumisajasta poiketaan erittäin painavista syistä.

– Lakiin lisätään erillinen poikkeusperuste Suomen edustuston työntekijän puolisolle, jolta edellytettäisiin kahden vuoden asumisaikaa.

– Lisäksi lakiin lisätään uusi lakisääteinen enimmäiskäsittelyaika, joka edistäisi kansainvälistä suojelua saavien ja kansalaisuudettomien henkilöiden kansalaisuushakemusten kiireellistä käsittelyä.

Monet perustuslain turvaamat oikeudet koskevat kaikkia

Suomen kansalaisuuden valtiosääntöoikeudellinen merkitys on jo supistunut sen vuoksi, että vuonna 1995 voimaan tulleessa perusoikeusuudistuksessa perustuslain perusoikeussäännökset ulotettiin koskemaan pääsääntöisesti kaikkia Suomen oikeudenkäyttöpiirissä olevia.

Esimerkiksi yhdenvertaisuus, uskonnonvapaus, sananvapaus ja monet muut perustuslaissa turvatut oikeudet koskevat kaikkia, myös Suomessa asuvia ulkomaalaisia, joilla ei ole Suomen kansalaisuutta.

Suomen kansalaisuudella on kuitenkin merkittäviä vaikutuksia henkilön oikeusasemaan, ja Suomen kansalaisuuteen liittyy edelleen joitain oikeuksia ja velvollisuuksia, joita Suomessa asuvilla ulkomaalaisilla ei ole.

Laki parantaa kansallista turvallisuutta

Suojelupoliisi arvioi ehdotetuista muutoksista lausuessaan, että asumisajan pidentäminen voi osaltaan mahdollistaa sen, että henkilöstä on todennäköisemmin tiedossa sellaisia kansallisen turvallisuuden kannalta merkityksellisiä tietoja, joiden kertyminen saattaa kestää kauemmin.

Tältä osin esityksellä olisi suojelupoliisin mukaan myös kansallista turvallisuutta parantava vaikutus.