Kansalliseen turvallisuuteen suhtaudutaan nyt vakavasti – ”Jatkossa terrorismia voidaan entistä paremmin estää etukäteen”

Helsingin käräjäoikeus vangitsi viime perjantaina kolme miestä epäiltynä terroristiryhmän toimintaan osallistumisesta.

Asiaa tutkii keskusrikospoliisi. Tapauksen tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Mikko Salminen vahvistaa, että epäillyt eivät ole Suomen kansalaisia, mutta hän ei kommentoi taustoja tarkemmin eikä sitäkään, milloin henkilöt ovat tulleet Suomeen. Vangitut miehet ovat alle 40-vuotiaita, ja heidän osoitetietonsa johtavat pääkaupunkiseudulle.

Riskitaso noussut

Perussuomalaisten kansanedustaja, tiedusteluvalvontavaliokunnassakin vaikuttava Vilhelm Junnila toteaa, että hänelle ei tullut yllätyksenä se, että Suomessakin on Isis-ryhmään kytköksissä olevia henkilöitä.

Keskusrikospoliisi korostaa, että Suomeen ei kuitenkaan kohdistu välitöntä terrorismiuhkaa. Miesten jäljille päästiin suojelupoliisin tiedustelun kautta.

Junnila kiittelee poliisin ripeää toimintaa.

– Riskitaso Suomessa on kasvanut. Jos mietitään aiempien vuosien tapahtumia sekä sitä, kuinka vastaavat tapaukset ovat yleistyneet kansainvälisestikin, niin valitettavasti suurena yllätyksenä tapausta ei voi pitää.

Terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä on Suomessa tällä hetkellä noin 350. Kohdehenkilöiden lista ei ole pysyvä, vaan sille lisätään ja siltä poistetaan henkilöitä jatkuvan arviointityön perusteella.

Junnila muistuttaa, että Supon mukaan terrorismin uhka Suomessa on edelleen neliportaisen asteikon tasolla kaksi, eli kohonnut.

– Suomessa valitettavasti on erilaisia ääriryhmien toimijoita, joilla on halu ja kyky väkivaltaisten iskujen tekemiseen. Hallitus aikoo vahvistaa tiedustelulainsäädäntöä, jotta tiedustelumenetelmiä voidaan toteuttaa myös tilanteissa, joissa kotirauhan piirissä olevassa paikassa harjoitetaan vakavasti kansallista turvallisuutta vaarantavaa toimintaa, kuten terrori-iskun suunnittelua.

Taustalla maahanmuuttopolitiikan virheitä

Globaalien tapahtumien lisäksi osasyynä terroristisen uhan kohoamiselle Suomessa Junnila mainitsee aiempina vuosina, erityisesti viime vuosikymmenellä, Suomessa tehdyt maahanmuuttopolitiikan virheet.

Junnila nostaa esille kaksi lähimenneisyyden tapahtumaa. Syksyllä 2015 silloinen pääministeri Juha Sipilä ilmoitti antavansa Kempeleen-kotinsa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden käyttöön.

– Sipilän ilmoituksen jälkeen arabiankieliset uutiset levittivät Sipilän puheita pitkin Lähi-itää ja Pohjois-Afrikkaa. Se vaikutti osaltaan laajamittaisen massamaahanmuuton vahvistumiseen. Tulijoita ilmestyi sittemmin Suomeen runsaasti. Monenkaan kohdalla tulijoiden taustoista ei saatu tietoa, ja silloiset päättäjät olivat avuttomia tällaisen uudenlaisen uhan edessä eikä lainsäädäntökään ollut ajan tasalla, Junnila sanoo.

Toisena kansanedustaja Junnila mainitsee osin salaisen suunnitelman al-Holin pakolaisleirillä olleiden, Isis-taistelijoiden kanssa toimineiden ja suomalaisiksi väitettyjen ihmisten kuljettamiseksi Suomeen.

– Suomeen siis ”pelastettiin” terroristien perheenjäseniä tai muuten ihmisiä terroristijärjestön liepeiltä. Siinä otettiin suuri riski. Toivon todella, että heidät on saatu sopeutettua suomalaiseen yhteiskuntaan, Junnila sanoo ja huomauttaa, että muissa Pohjoismaissa vastaavaan terroristiseen toimintaan osallistuneita henkilöitä on jo tuomittu erilaisista terrorismirikoksista.

– Näin tulee jatkossa toimia myös Suomessa, ja lainsäädäntöä ollaankin päivittämässä tältäkin osin.

Yhdessä hymistelemällä ongelmia ei ratkaista

Radikalisoituneiden ihmisten Suomessa oleskelun ja Suomeen pääsyn taustalla Junnila näkee myös eräänlaisen yhteiskunnallisen itsesensuurin ja ilmapiirin, jossa maahanmuuttopolitiikan keskeisistä ongelmista ei pitkään aikaan suostuttu puhumaan asian vaatimalla vakavuudella.

– Tämä tilanne on osaltaan johtanut siihen, että edes terrorismiin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota, Junnila sanoo ja toteaa, että asiakeskustelua on usein haluttu johtaa sivuraiteille.

– Tiedän tämän omasta kokemuksestani. Vuonna 2019 vierailin puhujana Turun terrori-iskun uhrien muistotilaisuudessa puhumassa ekstremismiä vastaan. Esimerkiksi viime vuonna mediassakaan puheeni sisältöä ei haluttu huomioida, vaan keskityttiin vielä vuosia tilaisuuden jälkeen siihen, keitä henkilöitä mahdollisesti oli ollut yleisössä.

– Tämä kertoo paitsi politiikan polarisaatiosta myös siitä, että terrorismikin on jotenkin haluttu sivuuttaa, ikävänä yksityiskohtana, ja yhteiskunnallisessa keskustelussa on haluttu puhua vain ”kivoista” asioista. Yhteiskunnallisia ongelmia tai kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia ei kuitenkaan voi ratkaista vain hymistelemällä iloisesti abstraktien ideaalien ympärillä.

Tietoisuus uhkakuvista kasvaa

Tänä päivänä tietoisuus eritasoisista uhkakuvista on Junnilan mukaan kuitenkin jo entistä paremmalla tasolla.

– Myös Venäjän aggressiivinen toiminta Ukrainassa sekä Suomen Nato-jäsenyys ovat tuoneet turvallisuustekijät keskusteluun huomattavasti entistä laajemmin. Ihmiset miettivät enemmän myös omaa, henkilökohtaista turvallisuuttaan. Monet kansalaiset ovat tänä päivänä myös aiempaa kiinnostuneempia siitä, millainen lainsäädäntö suomalaisten turvana on. Hallitus vahvistaa olennaisesti kansallista turvallisuutta.

Hallitus panostaa sekä sisäiseen että ulkoiseen turvallisuuteen. Oikeusministeri Leena Meren johdolla oikeusministeriö asetti jo viime vuonna terrorismirikosten lainsäädännön kokonaisuudistuksen. Tarkoituksena on vastata nykyisiin terrorismin uhkiin ja poistaa sääntelyn vaikeaselkoisuus. Mahdolliset aukot nykyisissä kriminalisoinneissa arvioidaan. Lisäksi hallitusohjelman mukaan rangaistukset terrorismirikoksista kovenevat.

– Terrorismi muuttuu jatkuvasti ja on olennaista, että rangaistavuus kattaa kaikentyyppiset terrorismia merkityksellisesti edistävät teot. Tämä siis koskisi jatkossa myös henkilöitä, jotka hoitavat omaa perhettään palvelevia tehtäviä terroristijärjestön tai ryhmän hallitsemalla alueella tai jotka muutoin vain oleskelevat tällaisella alueella. Tarkoituksena on, että terroristijärjestöön tai -ryhmään kuuluminen ja sen jäsenyys voitaisiin jatkossa huomioida, Junnila kertoo.

Junnila korostaa, että perussuomalaiset ja koko hallitus ottaa vakavasti kansalliseen turvallisuuteen liittyvät asiat. Lainsäädäntötyössä hallitus esimerkiksi tekee terrorismirikosten tunnusmerkistöjen ja terrorismirikosten välistä suhdetta selkeämmäksi.

– Tämä on erityisen tärkeää esimerkiksi siksi, että jatkossa terrorismia voidaan entistä paremmin estää etukäteen ja myös rangaista siitä ankarammin rangaistuksin. Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen on myös tulossa kokonaisuudistus. Samaan yhteyteen kuuluu tietojenvaihdon tehostaminen ja kansallisen turvallisuuden suojaaminen.