Kantelu: Jos oleskelulupia annettu väärin perustein, pitäisikö virkamiesten korvata valtiolle aiheutuneet vahingot?

Valtiontalouden tarkastusvirastolle jätetyssä kantelussa pyydetään selvittämään, minkälaisia seurauksia julkisen vallan taloudelle aiheutuu, jos turvapaikanhakijoille myönnetään oleskelulupia entiseen tapaan. Eläkkeellä olevan varatuomari Lauri Nordbergin jättämässä kantelussa kysytään, pitäisikö perusteettomia oleskelulupapäätöksiä tekeviltä virkamiehiltä vaatia korvausta valtiolle aiheuttamistaan vahingoista.

Varatuomari, vanhempi hallitussihteeri Lauri Nordbergin tekemässä kantelussa moititaan erityisesti maahanmuuttoviraston (Migri) käytäntöä, jonka mukaan Irakin pääkaupungista Bagdadista tai Somalian Mogadishusta tuleville myönnetään oleskelulupa lähes automaattisesti. Kantelu on tehty ennen Migrin eilen ilmoittamaa Irakin turvallisuusarvion tarkistusta.

Nordberg kirjoittaa:

”Migri on katsonut, että tietyt maakunnat Irakissa ovat vaarallisia ja niiltä kotoisin oleville on myönnetty oleskelulupa lähes automaattisesti tutkimatta, kohdistuuko hakijaan henkilökohtaista vaaraa. Näihin alueisiin kuuluvat muun muassa yli seitsemän miljoonan asukkaan Bagdad lähiympäristöinen ja pohjoisen kurdialueella oleva miljoonakaupunki Kirkuk (HS 26.92015).

Irakin länsiosan sunnialueilla ISIS-järjestö käy aseellista taistelua Irakin hallitusta vastaan. Taistelut eivät missään vaiheessa ole yltäneet lähellekään Bagdadia. ISIS ei edes pyri saamaan tätä voimakkaasti shiiaenemmistöistä suurkaupunkia haltuunsa, vaan haluaa perustaa ”kalifaatin” Syyrian ja Irakin sunnienemmistöisille alueille.

ISIS-järjestön ja ehkä muidenkin sunnien ääriainesten toimesta on kuitenkin aika ajoin räjäytetty itsemurhaajien pommeja shiiamuslimien kaupunginosien toreilla ja moskeijoissa. Shiiat eivät ole vastanneet tähän samalla tavalla. Jos yli seitsemän miljoonan asukkaan kaupungissa räjähtää pommi silloin tällöin, ehkä useastikin, onko siellä silloin aseellinen selkkaus? Ruotsi, Tanska ja ilmeisesti muutkin EU-maat katsovat, että näin ei ole ja palauttavat turvapaikanhakijoita Bagdadiin.

Vielä vähemmän kai voidaan katsoa aseellista selkkausta olevan se, että henkilön joku sukulainen on murhattu tai kadonnut taikka että henkilöä itseään on uhattu. Nämä ovat poliisiasioita, jotka kuuluvat valtion poliisiviranomaisten selvitettäviksi. Irakissa on nyt Haider Abadin johtama kansainvälisesti tunnustettu hallitus, joka on ryhtynyt määrätietoisiin toimiin shiia- ja sunnimuslimien välisten ristiriitojen vähentämiseksi. Ei ole mitään syytä olettaa, että palatessaan kotimaahansa tavallista bagdadilaista uhkaisi kuolemanrangaistus, teloitus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu tai rangaistus.

Suomi on kuitenkin katsonut, että Bagdadissa on aseellinen selkkaus, sieltä kotoisin oleva on lähes automaattisesti saanut oleskeluluvan eikä Bagdadiin ole palautettu ketään. Bagdadissa on siis yli seitsemän miljoonaa ihmistä, joilla on potentiaalinen mahdollisuus saada Suomesta oleskelulupa. Tämä on arabiankielisen Facebookin ja muiden internetin keskustelupalstojen välityksellä laajalti irakilaisten tiedossa.

Yhtä selkeän esimerkin tarjoaa Kirkuk. Tämä kurdien suurin kaupunki on jo pitkään ollut käytännössä heidän hallitsema, vaikka kaupungissa on myös arabeja, turkmeeneja ja muita vähemmistöjä. Väestöryhmien välillä ei ole ollut taisteluja. Kun ISIS viime vuonna valtasi Mosulin ja Irakin armeija pakeni etelään, kurdien peshmerga-joukot ottivat myös sotilaallisesti haltuunsa Kirkukin. Enää ei voida perustellusti väittää, että siellä olisi meneillään aseellinen selkkaus. Kirkuk on vakaasti kurdien hallinnassa ja aseellinen selkkaus ISIS-järjestön kanssa on paljon lännempänä. Kurdien hallitsemilla alueilla on myös pakolaisleirejä, joilla on paljon sunnimuslimiarabeja, mikä viittaa samaan.

Somalian pääkaupungissa, Mogadishussa, ei myöskään voida katsoa olevan aseellista selkkausta. Kaupunkiin on sijoitettu Afrikan unionin rauhanturvajoukkoja, jotka ovat onnistuneet pääpiirteissään rauhoittamaan kaupungin. Silloin tällöin al-Shabaab-järjestö räjäyttää pommin jossain hallituksen rakennuksessa tai ulkomaalaisten käyttämässä hotellissa, mutta EU-maissa katsotaan kaiketi yleisesti, ettei kaupungissa enää ole aseellista selkkausta. Suomessa Mogadishusta kotoisin oleville myönnetään lähes automaattisesti oleskelulupa eikä Somaliaan palauteta ketään.

Kantelussa moititaan myös Migrin käyttämiä asiantuntijoita:

”Migri on linjauksensa tueksi viitannut UNHCR:n, Human Rights Watch’in ja Amnesty Internationalin raportteihin (HS 17.9.2015). Nämä järjestöt tarkastelevat kuitenkin asiaa omista näkökulmistaan eikä niiden arvioita sen vuoksi aina voida pitää objektiivisina eivätkä kaikki maat niitä orjallisesti noudatakaan. Myös yksittäiset Irak-asiantuntijoina esiintyvät henkilöt ovat usein itse entisiä pakolaisia (HS 26.9.2015), mikä vähentää heidän objektiivisuuttaan.”

Sisäisen paon mahdollisuus

Ulkomaalaislaissa on määritelty sisäisen paon mahdollisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka lähtömaan joillain alueilla olisi turvatonta, voisivat turvapaikanhakijat siirtyä turvallisille alueille oman maansa sisällä. Nordbergin mukaan Suomen tulisi käyttää tätä mahdollisuutta enemmän, eikä myöntää oleskelulupia entiseen tapaan.

Nordbergin kirjoitus jatkuu:

”Jos turvapaikanhakija on kotoisin alueelta, jolla vallitsee aseellinen selkkaus, sen ei välttämättä tarvitse johtaa siihen, että oleskelulupa on myönnettävä. EU:n direktiivi ja ulkomaalaislaki tuntevat nimittäin käsitteen ”sisäisen paon mahdollisuus” (88 e §). Oleskelulupaa ei tarvitse myöntää, jos turvapaikanhakijalla olisi mahdollisuus siirtyä johonkin toiseen osaan kotimaassaan, missä hänen ei tarvitse pelätä joutuvansa vainotuksi tai toissijaiseen suojeluun oikeuttavaan todelliseen vaaraan, ja missä hänen voidaan kohtuullisesti edellyttää oleskelevan.

Irakissa on kaikille etnisille ja uskonnollisille pääryhmille (sunnit, shiiat, kurdit) soveltuvia suhteellisen rauhallisia alueita, joilla nämä voisivat oleskella oman etnisen ja uskonryhmänsä piirissä ja suojeluksessa, kunnes pääsevät palaamaan kotipaikkakunnalleen. Usein siirtymistä toiselle alueelle oman maan sisällä voidaan pitää täysin kohtuullisena. Niinpä esimerkiksi kurdi, joka on joutunut pakenemaan Mosulista, voisi aivan hyvin elää jossain kurdien itsehallintoalueella tai Kirkukissa, missä ihmiset kuuluvat samaan etniseen ja uskonnolliseen ryhmään ja puhuvat samaa kieltä kuin hän. Irakiin on myös paennut ainakin 200 000 ihmistä Syyriasta, todennäköisesti valtaosa sunneja, jotka ovat sijoittuneet Irakin sunnialueille. Maan sisäinen pako on itse asiassa henkilön itsensäkin kannalta järkevämpi vaihtoehto kuin muuttaa kauas ankeisiin sääolosuhteisiin vieraan kielen ja vieraan uskonnon keskelle.

Ei ole tiedossa, kuinka paljon Migri käyttää maan sisäisen paon mahdollisuutta oleskeluluvan epäämisen perusteena. Sitä voitaisiin ja olisi perusteltua käyttää huomattavan monissa tilanteissa. Migrin lupakäytännön läpinäkyvyyttä tulisi tältä osin parantaa.”

Virkamiehet vastuuseen tekemistään päätöksistä?

Nordberg esittää valtiontalouden tarkastusviraston selvitettäväksi seuraavia asioita:

1. Onko Migrin käytäntö määritellä ns. turvattomia alueita, joilta tuleville turvapaikanhakijoille myönnetään oleskelulupa lähes automaattisesti, perusteltu, etenkin huomioon ottaen, että turvattomat alueet poikkeavat muissa EU-maissa yleisesti noudatetuista ja että päätöstä päivitetään harvoin?
2. Onko Migri riittävässä määrin käyttänyt hyväkseen ulkomaalaislain 88 e §:n suomaa mahdollisuutta evätä oleskelulupa, jos hakijalla olisi mahdollisuus siirtyä toiselle alueelle saman maan sisällä?
3. Onko Migri riittävässä määrin käyttänyt ulkomaalaislain 107 ja 108 §:ien mahdollisuuksia suojelun lakkauttamiseen ja peruuttamiseen?
4. Onko perusteltua, että Migri myöntää oleskelulupia pelkästään hakijan oman kertomuksen perusteella tarkistamatta esitettyjen väitteiden todenperäisyyttä?
5. Onko perusteltua myöntää oleskelulupia, vaikka kielitesti osoittaa hakijan valehtelevan asuinpaikastaan, jos Migri ei itse pysty osoittamaan oikeaa asuinpaikkaa?
6. Onko syytä vaatia, että virkamies, joka lainvastaisella tai selvästi perusteettomalla oleskelulupapäätöksellä on aiheuttanut valtiolle vahinkoa, korvaisi valtiolle aiheutetut menetykset?
7. Onko Migrin lupakäytäntö riittävän läpinäkyvää, jotta valtion päättäjillä ja kansalaisilla olisi mahdollisuus seurata päätösten taloudellisia vaikutuksia?

Turvapaikanhakijoista miljardiluokan lasku

Nordberg muistuttaa, että turvapaikanhakijoista ja turvapaikkahakemusten käsittelystä on tänä ja ensi vuonna arvioitu valtiolle koituvan yhteensä 450 miljoonan euron kustannukset.

”Todelliset kustannukset alkavat kuitenkin vasta siitä hetkestä, kun asianomainen saa oleskeluluvan. Silloin hän pääsee täyden asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin. Hän voi itse päättää, mihin kuntaan hän haluaa asettua asumaan. Siellä hänelle on osoitettava asunto. Tähän asti noin puolet oleskeluluvan saaneista on hakeutunut pääkaupunkiseudulle, loput pääosin suuriin kaupunkeihin. Jos arvioidaan, että puolet tämän vuoden hakijoista eli 25 000 hakijaa saa myönteisen päätöksen, asuntojen rakentaminen näille tulee maksamaan karkeasti arvioiden yhden miljardin. Mikäli ensi vuonna myönteisen päätöksen saaneita tulee vielä 40 000, tarvitaan vajaa 2 miljardia euroa lisää. Asumisen kustannukset maksetaan valtion ja kuntien kukkarosta. Kansainväliseen suojeluun perustuvan oleskeluluvan saaneet eivät yleensä itse maksa asumisestaan mitään.

Tämän lisäksi tulevat oleskeluluvan saaneiden elatuskustannukset, terveydenhoito, päivähoito- ja koulukustannukset, tulkkaukset, kielenopetus ja muu kotouttaminen ym. Kokonaiskustannukset tästä noussevat useisiin miljardeihin euroihin. Huomattava on, että suuri osa kustannuksista lankeaa kuntien maksettavaksi, mikä lisää monissa kunnissa painetta veroäyrin korottamiseen. Asumisperusteisen sosiaaliturvan korvaaminen jollakin muulla, valtiolle ja kunnille halvemmalla ratkaisulla on useiden perustuslakiasiantuntijoiden mielestä syrjintää ja siten perustuslain vastaista. Näin ollen on epävarmaa, saadaanko sitäkään kautta helpotusta julkisen talouden kustannuksiin. Joka tapauksessa tällaisen uudistuksen valmistelu, säätäminen ja voimaan saattaminen veisi pitkän ajan.

Julkisen talouden kustannuksia lisää myös mahdollisuus pitkäaikaiseen, joskus toista vuotta kestävään vitkutteluun kielteisen oleskelulupapäätöksen toimeenpanossa käyttämällä hyväksi kaikki mahdolliset valitustiet ja lykkäyskeinot. Myös turvapaikanhakijoiden asianajokustannukset maksaa valtio. Kaikkia näitä kustannuksia voitaisiin pienentää rajoittamalla valitukset yhteen valitusportaaseen, hovioikeuteen. Pitäisi myös harkita, olisiko syytä antaa jollekin valtiontaloutta valvovalle elimelle, esimerkiksi valtiovarainministeriölle, valitusoikeus Migrin myönteisistä oleskelulupapäätöksistä. ”

Syyrian kriisin kestämätön nykylinja

Syyrian sotaa on joutunut pakenemaan naapurimaihin yli neljä miljoonaa ihmistä.

– Suomi on keskittynyt auttamaan, ei hätää kärsiviä syyrialaisia, vaan niitä irakilaisia, joilla on ollut rahaa ja voimia matkustaa koko Euroopan läpi päästäkseen maahan, jossa he saavat oleskeluluvan kaikkein helpoimmin. Tämä merkitsee lähivuosina usean miljardin euron menoerää valtiolle ja kunnille. Turvapaikanhakijoille ja erityisesti oleskeluluvan saaneille erilaisin perustein annettu tuki on räikeässä epäsuhteessa siihen, miten Suomi auttaa Syyrian sodasta kärsimään joutuvia paikan päällä.

Nordbergin mukaan kustannustehokkaampi, tasa-arvoisempi, ja moraalisempi sekä ekologisesti kestävämpi tapa olisi ohjata apu, minkä Suomi pystyy antamaan, sinne missä sitä eniten tarvitaan, Syyrian naapurimaiden pakolaisleireille.

Massamaahanmuutto ei ekologisesti perusteltua

Nordberg on ympäristöministeriöstä eläkkeelle jäänyt virkamies. Hän on poliittisesti sitoutumaton, mutta aatteellisesti ”paloheimolainen” vihreä.

– Erosin Vihreistä samoihin aikoihin kuin ex-kansanedustaja Eero Paloheimo ja samasta syystä: massamaahanmuutto Eurooppaan ei ole kestävän kehityksen mukaista ja ekologisesti perusteltua, hän kuvailee omaa taustaansa.