Kiinan keskuspankki hermostutti markkinoita tiistaina devalvoituaan juania lähes kaksi prosenttia. Markkinahermoilun yllyttyä keskuspankista ilmoitettiin, ettei devalvaatiosta tule tapaa. Hetkeä myöhemmin juania devalvoitiin 1,6 prosenttia lisää. Torstaina devalvaatioiden sarja jatkui 1,1 prosentin tahdilla.
Kolmannen devalvaation jälkeen markkinoiden usko oli koetuksella ja juan heikentyi markkinaehtoisesti. Kiinan keskuspankki tuki valuttaansa sanallisesti. Kiinan keskuspankin ohjenuorana on sallia juanille asetetun keskikurssin sisällä kahden prosentin heilahdukset.
Vienti romahti – markkinavetoisuus haussa
Juanin devalvaatioita on analysoitu pääosin kahdella eri tavalla. Yksi näkemys on, että Kiinan vientitilastojen äkillinen romahdus on pakottanut Kiinaa tukemaan vientiä valuutan heikentämisellä, devalvaatiolla.
Vientitilastojen rumat lukemat tulevat Kiinan hallitukselle kiusalliseen aikaan. Aiemmin nähty pörssipaniikki on herättänyt epätietoisuutta Kiinan talouden todellisesta tilasta.
Kiinan talouden tilaa on tosin arvuuteltu jo pidemmän aikaa. Esimerkiksi kolme vuotta sitten osa ekonomisteista epäili Kiinan kaunistelleen ostopäällikköindeksiensä lukemia.
Toinen devalvaatioita selittävä tekjiä on Kiinan hakeutuminen kohti markkinaehtoista taloutta, jossa valuuttakin saisi kellua vapaasti. Arviot juanin yliarvostuksesta ovat ennen devalvaatioita liikkuneet viiden ja kahdenkymmenen prosentin välillä.
Pienten devalvaatioiden sarjalla saatetaan hakea pehmeämpää laskua. Äkillinen vapaa kellutuspäätös kun voisi hermostuttaa markkinat perinpohjaisesti.
Kilpailukykyetu mennyttä
Kiinan juan on menettänyt kilpailukykyetuaan euroon ja Japanin jeniin nähden. Euro ja jeni ovat lähteneet pitkän aikavälin tarkastelussa luisuun molempien keskuspankkien rahapoliittisten elvytyksien vuoksi.
Japanin keskuspankki on toteuttanut niin sanottua ”Abenomicsia”, joka on nimetty pääministeri Shinzo Aben mukaan. Abe otti tehtäväkseen päättää Japanin pitkäaikainen rämpiminen deflaatiossa tai hyvin alhaisessa inflaatiossa.
Myös Euroopan keskuspankin rahapoliittiset toimet ja markkinoiden odotukset ovat heikentäneet euroa. EKP:n pääjohtaja Mario Draghi aloitti yli tuhannen miljardin euron arvopaperien osto-ohjelman tämän vuoden alkupuolella. Ohjelma on määrä kestää ensi vuoden syyskuuhun asti.
Kiinan viennin takkuaminen johtuu myös Euroopan talouden anemiasta ja vähäisestä kysynnästä. Eurooppa on yksi Kiinan tärkeimmistä vientialueista.
