LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
9. luetuin
Huippuhiihtäjä Vilma Nissinen kutsuu Vantaan Hakunilaa "Suomen Mogadishuksi". Vertaus ei synny tyhjästä, vaan kokemuksista itäuusimaalaisen alueen muuttuneesta ilmapiiristä. Rohkea vertaus pakottaa tarkistamaan, millaiseksi yksi Suomen nopeimmin kasvavista kaupungeista on muuttunut.
Italian Toblachissa uudenvuodenpäivänä kilpaillut hiihtäjä Vilma Nissinen täräytti Helsingin Sanomille suorasukaisen kommentin kysyttäessä, kuinka paljon mieluummin hän kisaa alppiauringon alla kuin Vantaan Skandinavia Cupissa.
– Sata kertaa mieluummin hiihdän täällä kuin Suomen Mogadishussa, sanavalmis Nissinen laukoo Hesarille verraten Vantaata ja Hakunilaa Somalian pääkaupunkiin.
Vilma Nissisen kokemusten ja tuntemuksen perusteella Hakunilan lähiössä saattaa sattua ja tapahtua ”kaikenlaista”.
– Se on kyllä Mogadishu. Ollut jo 90-luvulta lähtien, Nissinen sanoo.
Nissisen vertauksessa on ”läpänheiton” makua, mutta tyhjästä se ei silti ole tullut, vaan paikallistuntemuksesta ja kokemuksista alueen muuttuneesta ilmapiiristä. Rohkea vertaus pakottaakin tarkistamaan, millaiseksi yksi Suomen nopeimmin kasvavista kaupungeista on muuttunut.
Tarkastellaan kuitenkin ensiksi Somalian pääkaupunkia Mogadishua. Useiden lähteiden mukaan kyseessä on todellakin yksi maailman vaarallisimmista kaupungeista, jonka maine perustuu vuosikymmeniä jatkuneeseen sisällissotaan, terroristijärjestöjen toimintaan sekä klaanien välisten konfliktien aiheuttamaan epävakauteen.
Viime vuonnakin kaupunki kärsi toistuvista terrori-iskuista, pommihyökkäyksistä ja eri ryhmittymien välisistä taisteluista.
Ulkoministeriön uusin matkustustiedote kertoo, että Mogadishussa on tehty useita terrori-iskuja julkisten rakennusten, ravintoloiden, hotellien ja lentokenttäalueen läheisyydessä. Kohteena ovat usein kansainväliset toimijat, ja Al-Shabaab-järjestö on uhannut surmata kaikki maahan tulevat toisuskoiset.
Koko Somaliassa turvallisuustilanne on vaarallinen etenkin länsimaalaisille. Maassa oleville Suomen kansalaisille ei voida tarjota konsulipalvelujen suojaa. Ulkoministeriö suosittelee välttämään Somaliaan matkustamista.
Sitten Vantaalle. Kaupunki on väestömäärän kehityksen perusteella kasvukeskus, mutta valitettavasti väestökehitys ei näytä vahvistavan Vantaan taloutta.
Vantaa on Suomen neljänneksi suurin kaupunki, jossa asukaita on yli 250 000. Väestö on viime vuosina kasvanut erityisen voimakkaasti maahanmuuton ansiosta, ja kaupungissa puhutaankin tällä hetkellä yli 120 äidinkieltä. Vuoden 2024 tammi-elokuussa Vantaa sai ulkomailta muuttovoittoa 2 549 henkilöä, ja trendi näyttää vakiintuneelta.
Kun Vantaan väestö kasvaa maahanmuutolla, samalla verotulot kuitenkin vähenevät. Vuonna 2024 Vantaa sai verotuloja noin 27 miljoonaa euroa arvioitua vähemmän. Sitä edelliseen vuoteen nähden verotulot laskivat noin 8 prosenttia. Verotulojen kehityssuunta on heikko, sillä vuoteen 2023 verrattuna laskua oli 53,5 miljoonaa euroa.
Toisaalta verotulojen kehityksen heikkenemisen ei pitäisi tulla suurena yllätyksenä kenellekään. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen huomauttaa, että ulkomaalaistaustaiset maksavat Vantaalla keskimäärin vain noin puolet kantaväestön maksamista kunnallisveroista per henkilö.
Vantaan katuturvallisuus lienee parempi kuin Mogadishussa, mutta tilanne on silti hälyttävä. Poliisin häiriöindeksin mukaan Vantaa on suurista kaupungeista kaikkein turvattomin koko Suomessa.
– Vantaan tilannetta selittää asukasprofiili. Vantaalla asuu henkilöitä, jotka tekevät enemmän rikoksia, sanoo poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki.
Poliisi seuraa yleisten paikkojen turvallisuutta niin kutsutun häiriöindeksin avulla voidakseen kohdentaa valvontaa ja muita toimia häiriöherkimmille alueille. Häiriöindeksi suhteutetaan alueen väkilukuun, ja siihen vaikuttavat julkisilla paikoilla epäiltyjen rikosten sekä poliisin hälytystehtävien määrä.
Rikosepäilyissä painottuvat vakavat rikokset, kuten henkirikokset, väkivalta- ja seksuaaliväkivaltarikokset ja ilkivaltarikokset.
Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen viittaa kintaalla poliisin keräämille tiedoille, ja väittää Ilta-Sanomissa Vantaan turvallisuustilanteen olevan hyvä.
– Vantaa on turvallinen ja rauhallinen kaupunki, aivan kuten kaikki Suomen kaupungit. Hakunila on turvallinen paikka. Tervetuloa kaikille, Timonen päästelee https://www.is.fi/hiihtolajit/art-2000011725198.html Ilta-Sanomissa.
Kansanedustaja Wille Rydman toteaa, että Vantaa on niitä kaupunkeja, jotka kärsivät haittamaahanmuutosta eniten Suomessa.
Kaupunginjohtaja Timosen lausunnon Rydman kuittaa julkisuusteatterin hengessä ladotuksi moninaisuushölynpölyksi.
– Vantaan kaupunginjohtaja olisi voinut vastata (Ilta-Sanomien) toimittajalle vastuullisesti ja tosiasiat tunnustaen esimerkiksi näin: ”Valitettavasti tunnistan ilmiön. Vantaa on joutunut kärsimään vastuuttomasta maahanmuuttopolitiikasta. Maahanmuuttolainsäädännön kiristyksiä pitää kiirehtiä, jotta negatiivinen kierre saadaan katkaistua ja Vantaankin suunta käännettyä.”
Hiihtäjä luonnehti Vantaata Suomen Mogadishuksi. Osuva vertaus. Vantaa on niitä kaupunkeja, jotka kärsivät haittamaahanmuutosta eniten Suomessa.
— Wille Rydman (@willerydman) January 2, 2026
Vantaan kaupunginjohtaja olisi voinut kysyttäessä hyödyntää tämän julkisuuden ja vastata toimittajalle vastuullisesti ja tosiasiat… pic.twitter.com/l55jammz49
Maahanmuuttajien heikko työmarkkina-asema ja korkea työttömyys näkyy selkeästi Vantaalla. Esimerkiksi tammi-elokuussa 2022 Vantaalla maksetuista Kelan työttömyysetuuksista jopa 48,3 prosenttia – siis lähes puolet – maksettiin vieraskielisille eli muiden kielien kuin suomen tai ruotsin kielen puhujille. Perustoimeentulon saajista samalla ajanjaksolla maahanmuuttajien osuus oli yli kolmannes eli 35,5 prosenttia.
Kelan oman tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat saavat jopa kaksinkertaisen määrän etuisuuksia syntyperäisiin suomalaisiin nähden. Maahanmuuttajat nostavat erityisesti työttömyysturvaa, asumistukea ja perustoimeentulotukea.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan maanantaina ratikan tarkistetun hankesuunnitelman ja rakentaminen alkaa heti. Hanketta kannattivat vihervasemmisto sekä puolet kokoomuksesta. Perussuomalaisten mielestä Vantaalla on edessään talouskurimus sekä itkua ja hammasten kiristystä.
Vantaalle kaavaillun kohutun raitiotiehankkeen kokonaiskustannusarvio on noussut nyt jopa 750 miljoonaan euroon. Vantaan kaupungin osuus tästä on noin 541 miljoonaa euroa, jonka kaupunki aikoo rahoittaa pääosin velanotolla. Tämä ei kuitenkaan huolestuta Vantaan demareita.
Tutkimuslaitos Iro Researchin tuoreen kyselyn mukaan vantaalaiset torjuvat Vantaalle kaavaillun raitiovaunuhankkeen. Kyselyyn vastanneista peräti 47 prosenttia ei halua ratikkaa rakennettavan lainkaan. Vastaajista 29 prosenttia haluaa, että se rakennetaan myöhemmin, kun kaupungin taloustilanne on parempi ja vaunujen hankinta on voitu kilpailuttaa uudelleen.
Ulkomaalaistaustainen väestönkasvu ei tue kunnallista verotulojen kehitystä, vaan päinvastoin heikentää kuntataloutta. Ajatuspaja Suomen Perustan aiemmissa tutkimuksissa osoitettu ilmiö maahanmuuton negatiivisista talousvaikutuksista konkretisoituu nyt Vantaalla, jonka tuloverotuotot ovat kääntyneet laskuun, vaikka kaupungin väestömäärä kasvaa.
Viikon suosituimmat
Nuori tubettaja lähti kameran kanssa kiertämään Minnesotan suurimman kaupungin päiväkoteja ihmetellen, että miksi ovet eivät aukene hänelle. Lapsia ei näkynyt missään, vaikka monissa kohteissa piti olla päiväkoti, jossa hoidetaan päivittäin sataa lasta ja joka saa siitä hyvästä miljoonatuet vuodessa. Paljastusvideo on saanut somessa valtavasti katsojia, mutta vasemmistolainen valtamedia vaikenee siitä visusti.
Somali- ja monikulttuuriyhdistyksille on jaettu vuosikausia huikeita summia, jotka nousevat useisiin miljooniin euroihin. Avustusten saajien joukossa on vuodesta toiseen samoja yhdistyksiä, joiden toiminnasta tiedetään joko vähänlaisesti tai ei mitään. Perussuomalaisten helsinkiläinen varavaltuutettu Mika Merano esittää julkista tukea saaville yhteisöille lisää velvollisuuksia avata rahankäyttöään – tai vaihtoehtoisesti rahahanat kokonaan kiinni.
Minnesotassa paljastuneet miljardiluokan tukihuijaukset ovat saaneet Onni Rostilan pohtimaan sitä, miten tällainen toiminta on ollut mahdollista. Vastaus liittynee siihen, että etniset ryhmät saapuvat uusiin kotimaihinsa ryhminä, eivät yksilöinä. - Valtakulttuuriin sopeutumiseen ei ole painetta, kannusteita eikä halua, Rostila toteaa.
Monesti tuomittu rikollinen työskenteli kotiavustajana ja raiskasi ainakin yhden vanhuksen työssä ollessaan. Irakilaismies ehti jäädä sairauslomallekin, ennen kuin yhteiskunta havahtui rikoksiin. Mies sai vankeustuomion raiskauksesta mutta aiemmistakin tuomioista huolimatta välttyi karkotukselta, koska hänen siteensä Ruotsiin "painoivat enemmän".
Italialaisten lahjoitukset humanitaariseen apuun päätyivätkin Hamasin terroristeille, Helsingin Sanomat kertoo. HS:n mukaan Italian viranomaiset ovat pidättäneet useita ihmisiä epäiltyinä terroristijärjestö Hamasin rahoittamisesta hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta.
Ruotsalainen vasemmistoaktivisti Greta Thunberg on syytteessä niskoittelusta poliisia vastaan. Syyte koskee Helsingissä kesällä 2024 järjestettyä Elokapinan mielenosoitusta, jossa poliisi kantoi mielenosoittajia pois ajoradalta. Vastikään Thunberg on myös jäänyt poliisin haaviin muun muassa Lontoossa.
Huippuhiihtäjä Vilma Nissinen kutsuu Vantaan Hakunilaa "Suomen Mogadishuksi". Vertaus ei synny tyhjästä, vaan kokemuksista itäuusimaalaisen alueen muuttuneesta ilmapiiristä. Rohkea vertaus pakottaa tarkistamaan, millaiseksi yksi Suomen nopeimmin kasvavista kaupungeista on muuttunut.
Perusuomalaisten ex-kansanedustaja Reijo Tossavainen kummastelee Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä leviävää Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijan kirjoitusta. Tutkija on kirjoittanut Facebook-sivullaan tekstin, jossa Tossavaisen mielestä käsketään vallankumoukseen. Lisäksi tutkija toteaa eräässä päivityksessään, että Suomen voisi liittää Venäjään.
Ensi vuoden alussa pysyvän oleskeluluvan edellytyksiä tiukennetaan lakimuutoksilla muun muassa niin, että vaadittavaa yhtäjaksoista oleskeluaikaa pidennetään. Lisäksi hakijalta edellytetään tiukempaa nuhteettomuutta, suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä työhistoriaa.
Ajatus kasvot kokonaan peittävien huivien kieltämisestä julkisilla paikoilla nousee Ruotsissa toistuvasti esiin ja näin on tapahtunut erityisesti nykyisen porvarihallituksen aikana. SVT:n ja mielipidetutkimusyhtiö Verianin kyselyn mukaan burkan ja niqabin kieltoa kannattaa jo useampi ruotsalainen kuin vastustaa.
Lue lisää
Lue lisää
