Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan Suomen julkistalous hyötyy maahanmuutosta. Yllättävä ja yleisen tutkimustiedon kanssa ristiriidassa oleva tulos saatiin aikaiseksi, kun selvityksessä oli mukana vain nettotulonsiirrot.
Tutkimuksessa ei tarkasteltu koulutuksen, sote-palveluiden, kotouttamisen tai tulevien eläkkeiden tapaisia menoja. Tutkimus kohdistui vain yhteen kalenterivuoteen, eikä se huomioinut sitä, että työikäinenkin maahanmuuttaja päätyy jossain vaiheessa eläkkeelle. Vertaamalla työikäistä maahanmuuttajaa kantaväestön keskimääräiseen edustajaan, joista iso osa on lapsia tai eläkeläisiä, saadaan varmasti aikaiseksi plussalla olevia lukuja.
”Etsitään, nähdään ja tehdään hyvää”
Diakin arvopohja, jossa tavoitellaan ”inhimillisempää ja kestävämpää maailmaa”, ja ”etsitään, nähdään ja tehdään hyvää” voi olla yksi osasyy tähän. Toinen syy voi olla ihan vaan selvityksen kirjoittajissa. Toinen heistä, Pekka Myrskylä, piti vuonna 2015 Suomen Perustan laskelmia ”mielettöminä”, ja vuonna 2025 hän piti suomalaista maahanmuuttokeskustelua ”aivan hulluna”.
Esimerkiksi Suomen Perustan elinkaarilaskelmat Suomessa antavat samanlaisen kuvan kuin monissa muissa toteutetut elinkaarilaskelmat. Kun huomioidaan kaikki elinkaaren aikana syntyvät menot ja tulot, maahanmuuttajat osoittautuvat tulevan hyvin kalliiksi vastaanottavalle maalle. Julkistaloudellinen ongelma ei koske pelkästään turvapaikan perässä tulleita, vaan myös matalan tuottavuuden aloille tulleita työperäisiä maahanmuuttajia ja perheenyhdistämisen kautta Suomeen päätyneitä.
Diakin raportin julkaisuviikolla Helsingin yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen julkaisi kirjan Julkisen talouden vaje – Pelastaako maahanmuutto? Kanniainen kertoo useissa maissa toteutettujen selvitysten päätyneen siihen, että ”maahanmuutto aiheuttaa nettokustannuksia julkiselle taloudelle. Tämä koskee etenkin humanitääristä pakolaismaahanmuuttoa, joka nykymuodossaan on uhka julkisen talouden kestävyydelle. Työperäisen maahanmuuton osalta tilanne on positiivisempi mutta epäselvä.”
”Liki 90 prosenttia on töissä”
Yle uutisoi saksalaisesta laskelmasta, jonka mukaan tyypillisistä turvapaikanhakijamaista tulleiden työllisyys nousee Saksassa vietettyjen vuosien myötä – miesten osalta lähes 90 prosenttiin. Mainitsematta jäi, että työnteoksi lasketaan itsensä työllistäminen, osa-aikainen työnteko ja erittäin matalapalkatut minijobit – kunhan henkilö itse vastasi kyselyssä olevansa töissä.
Naisten työllisyysaste on erittäin matala, mutta se ei otsikkoon päätynyt. Lisäksi unohdetaan, että osa turvapaikanhakijoista on vuosien varrella palannut kotimaihinsa tai muuttanut EU:n sisällä muualle. Jäljelle ovat jääneet lähinnä ne, joilla pyyhkii edes kohtalaisesti. Jos halutaan keskustella julkisen talouden vaikutuksista, pitäisi huomioida maahanmuuttajien aiheuttamat menot ja tulot, heidän perheenjäsenensä ja myös maasta jo lähteneiden aiheuttamat kustannukset.
Kun tarkastelet, mitä haluat, näet, mitä haluat
Syy tutkimuksellisiin eroihin ei ole mystiikassa, vaan metodologiassa. Jos lasketaan elinkaarta: verot, tulonsiirrot, sote-kulut, koulutus, eläkevastuut ja rakenteelliset kerrannaisvaikutukset, saadaan yhdenlaiset tulokset. Kun tarkastellaan vain pientä osaa todellisesta menokorista, tai valmiiksi valikoitua maahanmuuttajaryhmää lyhyellä aikajänteellä, tai tuijotetaan pelkkää työllisyysastetta työn laadun, palkan ja todellisten kulujen sijaan, saadaan keskenään näennäisesti ristiriidassa olevia lukuja.
Lyhyellä aikavälillä monikin ilmiö näyttää hyvältä. Mutta suomalainen hyvinvointivaltio ei ole lyhyen aikavälin järjestelmä. Se on kallis elinkaarijärjestelmä, jonka kustannusrakenne on raju: jokainen lapsikin maksaa julkiselle taloudelle yli 100 000 euroa ennen ensimmäistäkään työvuotta.
Siksi Kanniainen ja perussuomalaiset korostavat samaa asiaa:
jos halutaan nähdä totuus, on pakko katsoa koko elinkaarta, ei vain yhtä otosta.
Perussuomalaisten linja on johdonmukainen. Maahanmuuton on oltava nettomielessä kannattavaa. Työn tuottavuuden ja laadun pitää olla riittävän korkea. Kustannuksia ei saa vierittää pysyvästi veronmaksajille. Asioista on puhuttava totta. Maahanmuutolla on mahdollista aiheuttaa merkittävä taloudellinen ja sosiaalinen pommi, jonka purkamiseen ei ole keinoja.
