LEHTIKUVA
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen, jolla metsävähennyksen enimmäismäärää korotetaan 60 prosentista 75 prosenttiin. Metsävähennys on verotuksessa tehtävä vähennys, jonka saa silloin, kun on ostanut metsää ja saa tuloa puun myynnistä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela pitää hallituksen esitystä tuloverolain metsävähennystä koskevien säännösten muuttamisesta tervetulleena ja kauan kaivattuna uudistuksena.
– Tämä esitys on selkeä viesti siitä, että hallitus tukee suomalaista metsänomistajaa ja alueellista yrittäjyyttä. Metsävähennyksen korottaminen parantaa kannustimia aktiiviseen metsätalouteen, tukee puuhuollon varmuutta ja vahvistaa kotimaisen omistajuuden asemaa, Koskela toteaa.
Koskela korostaa, että metsävähennys on erityisen tärkeä niille, jotka harjoittavat metsätaloutta itse.
– Vähennys mahdollistaa oikeudenmukaisen verokohtelun niille omistajille, jotka itse hoitavat ja kehittävät metsiään pitkäjänteisesti. Samalla se tuo markkinoille erityisesti hakkuukypsää puuta, jota suomalainen metsäteollisuus kipeästi tarvitsee. Kotimaisen puun merkitys on noussut entisestään Venäjän tuonnin päätyttyä.
Koskela näkee esityksessä myös tärkeän periaatteellisen linjauksen.
– Tämä ei ole vain veroratkaisu, vaan linjavalinta suomalaisen omistajuuden ja perhemetsätalouden puolesta. Olemme johdonmukaisesti puolustaneet kotimaista maanomistusta ja vastustaneet keskitettyyn tai ulkomaiseen pääomaan nojaavaa kehitystä. Nyt hallitus tekee oikeansuuntaista politiikkaa. Olisi syytä harkita myös sitä, että metsävähennystä voisi hyödyntää silloinkin, kun metsä siirtyy perintönä, Koskela painottaa.
Koskela muistuttaa, että uudistuksella on todennäköisiä positiivisia kerrannaisvaikutuksia: työllisyyttä, investointeja ja maaseudun elinvoimaa tukevia seurauksia, jotka osaltaan kompensoivat valtiolle syntyvää noin 32 miljoonan euron verotulomenetystä.
– Metsätalous tarvitsee kannattavuutta ja ennakoitavuutta. Tämä esitys luo molempia. Se antaa omistajille mahdollisuuden investoida metsäänsä ja tukee samalla koko kansantaloutta, Koskela päättää.
PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Maahanmuuttopolitiikan johdonmukaista täysremonttia on jatkettava myös seuraavalla hallituskaudella. - On löydyttävä vaadittava konsensus halpamaahanmuuton ja ongelmallisen opiskeluperäisen maahanmuuton kiristämiseksi. Kuten Ruotsissa jo tehdään, sanoo valtionvarainministeri Riikka Purra.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela katsoo, että hallituksen olisi Suomen kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden kannalta pohdittava ilmastolain avaamista ja vuoteen 2035 kirjatun hiilineutraaliustavoitteen siirtämistä vuoteen 2050.
Keskiviikkoillan A-studio väitti, että Suomen metsät ovat muuttuneet päästöjen lähteiksi ja kysyi, mitä tästä seuraa. Studiovieraana ollut MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola ei allekirjoittanut väitettä.
Viikon suosituimmat
Helsingin Sanomien toimittaja ehdotti, että perinteiseen Suvivirteen pitäisi tehdä uudet sanat, jotka "sopisivat kaikille". Ehdotuksessa oli mukana viittaus muun muassa moskeijoihin. Muutosehdotus esitettiin muka monikulttuurisuuden nimissä, mutta perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen pitää lopputulosta pikemminkin kulttuurisen itsetunnon rapauttamisena ja oman perinteen halveksuntana.
Hufvudstadsbladet-lehdelle antamissaan erikoislaatuisissa kommenteissa Helsingin yliopiston kestävän kehityksen professori Kristina Lindström toivoo, ettei Suomessa syntyisi enempää lapsia ilmastosyistä. Professori Lindströmin visioiden mukaan suomalaiset korvattaisiin muiden kansallisuuksien ihmisillä, jotka vaeltaisivat Suomeen maailman ääristä.
Finlandia-hymni kaapattiin Palestiina-aktivistien poliittisiin tarkoituksiin mielenosoituksessa Helsingin Narinkkatorilla, vaikka kappaleen käytölle ei ollut saatu lupaa kappaleen säveltäjän Sibeliuksen perikunnalta. Erityistä härskiyttä osoittaa mielenosoitukseen osallistunut vihreä ex-kansanedustaja Iiris Suomela, joka nykyään on töissä edunvalvojana tekijänoikeusjärjestö Teostolla.
Työttömyssluvut ovat surullista katseltavaa sekä Suomessa, että Ruotsissa. Eräänä syynä kehnoon tilanteeseen on voimakas maahanmuutto. Kielitaidottomuus ja alhainen koulutustaso vaikeuttavat tilannetta entisestään ja kaiken lisäksi huono-osaisuus tuppaa periytymään.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra nostaa sosiaalisessa mediassa esille maanantaisen tempauksen, jossa laulettiin Finlandia-hymniä muutetuin sanoin ja Palestiinan lippuja liehutellen.
Lähi-idän konflikti ja Gaza näkyvät Saksan rikostilastossa. Poliisi rekisteröi viime vuonna 6 236 antisemitististä rikosta, mikä on viidennestä enemmän kuin edellisvuonna. Washingtonissa israelilaisiin diplomaatteihin kohdistuneen veriteon pelätään saavan seuraajia myös Saksassa.
Hallituksen esitys laittomasti maassa olevien terveyspalveluiden rajoittamisesta kiireelliseen hoitoon oli eduskunnan lähetekeskustelussa tiistaina. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra nostaa asian esille sosiaalisessa mediassa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedewin mukaan Israel ei ole syyllistynyt sotarikoksiin eikä Suomen tule syyttää Israelia sen enempää sotarikoksista kuin kansanmurhastakaan.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa viestipalvelu X:ssä kantaa sekä koulutuspolitiikkaan että maahanmuuttoon.
Lue lisää
Lue lisää
