Tämä vuosi on ollut ennätyshuono Suomen kunnille. Helsinki lienee ainoa, joka jää kunnista plussan puolelle, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela.

– Kunnille on tulossa miljardi miinusta. Hallitus on tälle vuodelle aikaistamassa 237 miljoonan kilpailukykysopimukseen liittyvän kompensaation. Se on vain kompensaatio ja siksi se ei paljon kunnissa lämmitä, vaikka onkin tärkeä. Korkea aika on panostaa julkisen hallinnon tuottavuuden parantamiseen ja terveydenhuollon integraatiotutkimukseen, Jari Koskela painottaa.

Koskelan mukaan kuntien tulee yhä enemmän painottaa tuottavuutta lisääviä toimia ja rakenteellisia uudistuksia.

– Tarvitaan parempaa johtajuutta ja uusia toimintatapoja. Jo nyt on kuitenkin tiedossa, että paikallishallinnon sopeuttamisille jää liian suuri tehtävä. Useimmille pienille Suomen kunnille se on mahdoton yhtälö. Tässä tilanteessa julkisen talouden suunnitelma vuosille 20-23 ei paljoa lupaa kunnille.

Kunnallisvero nousee

Ensi vuonna 53 kuntaa nostaa veroja, mikä koskee 1,1 miljoonaa kuntalaista. Tulevina vuosina paineet ovat merkittävästi suuremmat.

– Tiedämme jo nyt, että erityisesti pienet kunnat ovat isoissa vaikeuksissa. Alle 6 000 asukkaan kunnissa on lähivuosien veronkorotuspaineita pahimmillaan 5 %. Samanaikaisesti kuntien ja kunnissa asuvien kuntalaisten kiinteistöjen arvot romahtavat.

– Kun samaan keskusteluun vielä liitetään maassamme paraikaa tapahtuva ikäihmisten määrän voimakas kasvu. Se lisää sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää prosentin vuosittain. Lasten syntyvyyden vähentyessä kunnille jää 0, 5 % palvelutarpeen kasvuksi. Toimintakulujen kasvu on laskelmien mukaan 3,4 % vuosittain, Koskela sanoo.

Velkataakka kasvaa

Olemassa olevassa tilanteessa kunnat investoivat nyt poikkeuksellisen voimakkaasti. Kiinteistöt ovat vanhentuneet ja paikat pitää saada kuntoon ennen maakuntauudistusta.

– Velkataakka kasvaa kunnissa 20 miljardista 30 miljardiin lähivuosina. Paikallishallinnon alijäämä JTS:n yhteydessä päivitetyn ennusteen mukaan olisi 3,1 miljardia euroa, eli 1,2 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 2023, Koskela kertoo.

Pieniä ajetaan alas

Kunnilla on ollut mahdollisuus hakea ylimääräistä 10 miljoonaa euroa, mikä kohdennetaan kuntien peruspalveluiden määrärahasta harkinnanvaraisena.

– Summa on mitätön tässä tilanteessa. Myöskään toinen 10 miljoonaa kriisikuntien tai kriisiytymässä olevien kuntien harkinnanvaraiseen yhdistämisavustukseen ei ole riittävä. Ilmassa onkin sellainen henki, että tässä maassa alkavat pakon edessä massiiviset kuntaliitosneuvottelut tulevina vuosina, Koskela toteaa.

– Herää kysymys, onko pienten kuntien alasajo alkanut ja onko niitä laisinkaan Suomessa tämän hallituskauden jälkeen.

SUOMEN UUTISET