

PS ARKISTO
Antikainen: Miksi hallitus unohti taas Pohjois-Karjalan?
Kuntien harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haki tänä vuonna 89 kuntaa, näiden joukossa Pohjois-Karjalasta Ilomantsi, Kitee, Outokumpu sekä Tohmajärvi, jotka jäivät ilman tukea.
Valtioneuvoston päätöksellä tukea saa yhteensä 21 kuntaa, mutta Pohjois-Karjalan kunnille apua ei herunut, vaikka kuntien taloudellinen tilanne on vaikea ja maakunnassa on koko Suomen korkein työttömyysprosentti.
– Pohjois-Karjalan työttömyysprosentti on maan korkein ja monen kunnan taloudellinen tilanne erittäin huono. Kiteen sahan sulkeminen pahentaa tilannetta entisestään. Keskusta väittää tukevansa maaseutua aluepolitiikallaan, mutta jättää maan pahimman työttömyysalueen oman onnensa nojaan, perussuomalaisten Sanna Antikainen moittii.
Kitee menetti juuri satoja työpaikkoja
Tänä vuonna harkinnanvaraista tukea haettiin 100 miljoonan euron edestä, mutta jaettavaksi riitti vain 10 miljoonaa. Viimeksi tukea on jaettu vuonna 2014, jolloin 28 kuntaa sai yhteensä 20 miljoonaa euroa.
Valtioneuvoston mukaan harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta voidaan myöntää kunnalle, joka tarvitsee lisätukea poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi. Lisäksi huomioidaan paikalliset erityisolosuhteet.
– Eikö koko Suomen korkein työttömyysprosentti ole riittävän hyvä peruste valtionosuuden korotukselle? Kitee menetti juuri satoja työpaikkoja, kun Stora Enso päätti sulkea sahan ja keskittää toiminnot Varkauteen. Pohjois-Karjalan kunnat tarvitsevat tukea, mikäli maakunta halutaan pitää elinvoimaisena, Antikainen huomauttaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- harkinnanvarainen tuki Pohjois-Karjala Sanna Antikainen Kunnat perussuomalaiset hallitus talous työttömyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kiteen sahan sulkeminen kova isku Pohjois-Karjalalle

Wihonen: Saatavuusharkinnan poisto ei ratkaise Suomen työllisyysongelmaa – ”Ensisijaisesti hallituksen tehtävänä on työllistää oman maansa kansalaiset”

Antikainen: Hallituksen on varmistettava metsäteollisuuden säilyminen Kiteellä

Wihonen: Kitee julistettava kriisikunnaksi

Koskela: Pienet kunnat ovat vaikeuksissa
Viikon suosituimmat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.