

PS ARKISTO
Wihonen: Saatavuusharkinnan poisto ei ratkaise Suomen työllisyysongelmaa – “Ensisijaisesti hallituksen tehtävänä on työllistää oman maansa kansalaiset”
Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan työllisyystilanteesta.
– Suomalaisten suuri työttömyys ja samaan aikaan yritysten työvoimapula ovat suuria ongelmia. Ongelma näkyy erityisesti Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla. Syyskuussa Pohjois-Karjalassa työttömiä oli noin 12 % työvoimasta, kun se koko maassa oli noin 8,6%. Kaikkiaan työttömiä oli syyskuussa tilastokeskuksen mukaan 161 000, Jussi Wihonen avaa.
Työttömät ja työpaikat eivät kohtaa
Tilastokeskuksen mukaan koko maassa avoimia työpaikkoja oli syyskuussa 50 900, joista noin viidennes oli Pohjois- ja Itä-Suomessa. Suuri tarve työvoimalle on vähittäiskaupan, teollisuuden ja erityisesti sosiaali- ja terveyspuolella. Koko maassa näiden alojen työpaikkojen osuus avoinna olevista paikoista oli jopa 60 %.
– On selvää, että meillä on suuri ongelma saada ihmisiä töihin ja yrityksillä suuri ongelma saada tarvitsemaansa työvoimaa. Työttömät ja avoimet työpaikat eivät kohtaa. Pohjois-Karjalassa ongelmana on saada sosiaali- ja terveysalan osaajia. Nykyiset työntekijät keskittyvät Joensuun alueelle. Rakennus- ja teollisuusala tarvitsevat myös tekijöitä ja yritysten katseet ovat kääntyneet ulkomaille, Wihonen luettelee.
Työlupajärjestelmästä pikatie länteen
Wihonen ei kuitenkaan ymmärrä puheita saatavuusharkinnan poistosta.
– Jos Suomesta ei löydy osaamista, pitää sitä tuoda ulkomailta. Ongelma on kuitenkin suuri, jos Suomesta tai Euroopan unionista, 500 miljoonan ihmisen alueelta ei löydetä työvoimaa, vaan sitä täytyy tuoda unionin rajojen ulkopuolelta.
– Naapurimaassamme Ruotsissa saatavuusharkinta poistettiin, mutta tutkimusten mukaan sivuvaikutuksena työperäinen maahanmuutto ja turvapaikkamuutto sekoittuivat keskenään. Työlupajärjestelmästä tuli lähinnä muuton mahdollistamisen väylä, pikatie länteen. Kaiken lisäksi järjestelmä ei ole ollut sen nopeampi kuin Suomen nykyinen saatavuusharkintajärjestelmä.
Palkka ei riitä elämiseen
Pääsääntöisesti EU-/ETA-alueen ulkopuolelta työllistytään matalapalkkaisille aloille.
– Vaarana on, ettei heidän palkkansa riitä elämiseen, jolloin he tarvitsevat valtion tukia. Perheenyhdistettävien puolisoiden vaikutukset on otettava myös huomioon, jolloin valtion tukien merkitys korostuu entisestään. Työpanoksesta on yhteiskunnalle vähän hyötyä, jos työntekijän tukiin kuluu enemmän rahaa.
– Saatavuusharkinnan poistoa ei voida pitää ratkaisuna Suomen työllisyysongelmaan. Tällä hetkellä saatavuusharkinnasta on kuitenkin vapautettu tiettyjä ammattikuntia tietyillä alueilla, esimerkiksi Uudellamaalla ravintola- ja siivousalan ammatteja, Wihonen toteaa.
Julkinen talous ei kaipaa lisäkuormitusta
Wihosen mielestä Suomi tarvitsee osaavaa työvoimaa. Oli se sitten kotimaista tai ulkomaista.
– Esimerkiksi Pohjois-Karjalan yrityksissä ulkomaalaisesta työvoimasta on saatu hyvää palautetta ja työntekijöitä kuvattu ahkeriksi. Suuri ongelma on suomalaisten työllistymisessä. Työn vastaanottamisesta ja tarjoamisesta on tehtävä joustavampaa.
– Ulkomaalaiset työntekijät ovat apu, mutta eivät ratkaisu. Etenkin kun työskentely Suomessa edellyttää kielen osaamista. Ensisijaisesti Suomen hallituksen tehtävänä on työllistää oman maansa kansalaiset. Osaava, ahkera ja lainkuuliainen työvoima on tervetullutta, mutta vähiten Suomi kaipaa julkisen talouden lisäkuormittamista, Wihonen painottaa.
Wihonen kysyy kirjallisessa kysymyksessään, mitä toimia hallitus aikoo tehdä, jotta työllisyystilanne paranee Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa ja mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että yritysten työllisyystarpeisiin pystytään vastaamaan ja miten hallitus aikoo varmistaa, että EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevat työntekijät eivät polje alas suomalaista palkkatasoa ja he pystyvät elämään maassamme ilman, että heidän tarvitsee tukeutua valtion tukijärjestelmään.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Jussi Wihonen matalapalkka-alat työvoima työttömät halpatyövoima Yritykset Julkinen talous Ruotsi perussuomalaiset työllisyys maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallitus houkuttelee halpatyövoimaa ja jakaa työlupia jopa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille – Suomessa yli puoli miljonaa työnhakijaa

Rajaton työperäinen maahanmuutto arveluttaa jo Ruotsissakin

Halla-aho varoittaa Ruotsin mallin seurauksista: “Arvatkaa, kuka ei voita?”

Perussuomalaiset: Työllisyysaste ei nouse, jos yhtä työssäkäyvää maahanmuuttajaa kohden maahan otetaan kaksi työtöntä maahanmuuttajaa

Halla-aho vaatii EU:n vapaan liikkuvuuden lopettamista: ”Johtaa epäterveeseen muuttoliikkeeseen, joka on haitallista valtioille”

Purra ja Immonen: Hallitusohjelman maahanmuuttolinjaukset vahingollisia niin työmarkkinoiden kuin kestävyydenkin suhteen

Antikainen: Miksi hallitus unohti taas Pohjois-Karjalan?
Viikon suosituimmat

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.

Afganistanilainen turvapaikanhakija iski autolla ihmisjoukkoon Münchenissä – kymmeniä ihmisiä loukkaantui osin hengenvaarallisesti

Kansanedustajat Polvinen ja Lehtinen vaativat EU:n koronapaketin kohdentamista uudelleen – ” Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella”
EU päätti vuonna 2021 massiivisesta 806,9 miljardin euron EU:n elpymisvälineestä, jossa Suomelle oli varattu maksajan rooli. Perussuomalaisten kansanedustajat Mikko Polvinen ja Rami Lehtinen ovat sitä mieltä, että Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella, ja vaativat elpymispaketin kohdentamista uudelleen italialaisten ikkunaremonttien sijaan Euroopan puolustuksen vahvistamiseen.

Saksa kielsi arabiankieliset julisteet ja iskulauseet mielenosoituksissa
Häiriökäyttäytyminen ja jopa suoranaiset rikokset ovat olleet Saksassa kasvava ongelma Palestiinan puolesta järjestetyissä mielenosoituksissa. Iskulauseissa on vaadittu arabiaksi muun muassa Israelin ja juutalaisten tuhoamista. Nyt viranomaiset ovat puuttuneet asiaan.