Eduskunnassa keskusteltiin keskiviikkona suomen kielen asemasta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela muistuttaa, että suomalaisten pitää olla ylpeitä rikkaasta ja monivivahteisesta kielestään.

– Suomessa on valitettavana ilmiönä rakennusten ja erilaisten toimintojen nimeäminen englanniksi kansainvälisyyden nimissä. Ei englanti ole kuitenkaan mikään kansainvälisyyden edellytys. Parhaiten kansainvälisyyttä Suomessa pidetään yllä, kun pidämme kiinni meidän kotikutoisesta omaleimaisuudestamme ja kauniista kielestämme kaikkine murteineen. Kukaan muu maailmassa ei niistä huolehdi, Jari Koskela painottaa.

Koskelan mielestä julkisen vallan pitää näyttää esimerkkiä ja välttää turhanpäiväistä englannin käyttöä. Yhtenä esimerkkinä tällaisesta on viime hallituskaudella tehty päätös muuttaa Valtioneuvoston sähköpostit gov.fi-päätteisiksi.

Suomalaisten kirjailijoiden asema on tärkeä

Koskela muistuttaa, että Suomessa pitää antaa arvoa vähälukuiselle kirjailijoittemme joukolle, jotka ovat omalla tärkeällä ja omistautuneella työllään pitäneet suomen kieltä elinvoimaisena.

Kirjailijoiden vuosiansiot ovat viime vuosina romahtaneet. Kaunokirjailija tienaa työstään keskimäärin vain 1700 euroa vuodessa. Myynnistä saatua tuloa täydennetään niin apurahoilla kuin esiintymispalkkioillakin.

– Hallitusohjelmassa on hyvin tunnustettu lukutaidon merkitys ja tässä kirjailijat ovat avainasemassa. On tärkeää, että taloudellisesti haastavina aikoina esimerkiksi kehuttu Lukulahja lapsille -ohjelma on saanut jatkoa. Lukuinto kannattaa herättää varhaisessa vaiheessa, Koskela sanoo.

Koskela pitää tärkeänä, että kirjailijoiden lainauskorvaukset voitaisiin nostaa pohjoismaiselle tasolle kuten eduskunta on vuonna 2021 lausumassaan edellyttänyt. Korotuksen vuosittaiseksi kustannukseksi on arvioitu 1,5 miljoonaa euroa.

– Lainauskorvausten lisäksi oleellista kirja-alan kannalta olisi, että suomalaiset yleensäkin lukisivat enemmän. Hallituksen politiikalla keskituloisen palkansaajan käteen jäävät tulot nousevat ja ostovoima paranee. Jo lukutaidonkin kannalta olisi välttämätöntä, että kulutustottumuksissa tapahtuisi kirjoja suosiva muutos, Koskela toteaa.

SUOMEN UUTISET