Koskela: Yhteisötalous ratkaisuksi kuntien ahdinkoon

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela näkee, että kuntien taloudellisen ahdingon taustalla on valtion, kuntien ja markkinoiden varaan perustuvan hyvinvointipolitiikan epäonnistuminen. Huono taloudellinen tilanne korostuu kriisien aikana.

– Neljännessä lisätalousarviossa kunnille ja sairaanhoitopiireille luvattu 1,4 miljardin euromäärä ei tule riittämään, sillä koronan vaikutus tulee olemaan ainakin yli 2 miljardia. Tämä siis tarvittaisiin koronasta johtuvan tilanteen paikkaamiseen eikä jo ennen koronaa surkeassa kunnossa olleen kuntatalouden korjaamiseen, Koskela huomauttaa.

Kuntien talouden kohentamiseen Koskela ehdottaa panostuksia yhteisötalouden kehittämiseen. Yhteisötaloudessa uusliberalistinen hyödyn maksimointi ei ole keskiössä, vaan tavoitteena on toimeentulon lisäksi lisätä sekä sosiaalista että psykologista hyvinvointia.

– Kansalaisyhteiskunta on ollut Suomen historian aikana suuri voimavara, ja näkisin, että sen on mahdollista auttaa tälläkin kertaa Suomi ja kunnat pois kuilun partaalta, Koskela sanoo.

Nykyisessä kuntakentässä johtamisvaje

Koskelan ehdotuksessa kunnat voisivat toimia eräänlaisen hybridimallin muotoisesti. Tässä mallissa julkinen valta, yritykset, seurakunnat, osuuskunnat, yhdistykset ja järjestöt toimisivat yhteistyössä ja koordinoidusti toistensa kanssa, toisiaan täydentäen sekä itsenäisesti. Yhteisötalouden toimijat toimisivat laajalla pelikentällä täyttäen perinteisten hyvinvointi- ja muiden palveluiden jättämän tyhjiön.

– Esittämäni hybridimalli muodostaa palapelin, jonka palojen yhteensovittaminen vaatii hyvää johtajuutta ja koordinointia. Nykyisessä kuntakentässä on havaittavissa valitettavaa johtamisvajetta, joka johtaa resurssien vajaakäyttöön ja hukkumiseen. Tässä on tehostamisen paikka, Koskela painottaa.

Koskelan mielestä yhteisötalouteen panostamisella ja kansalaisyhteiskunnan aktivoimisella saataisiin aikaan säästöjä ja voitaisiin myös välttyä monilta turhilta kuntaliitoksilta.