VTT Heikki Koskenkylä puntaroi perussuomalaisten vaihtoehtobudjetin vaikutuksia.

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti julkistettiin tiistaina. Budjetti rakentuu ajatukselle, että työntekoa ja yrittäjyyttä pitäisi kannustaa paljon nykyistä enemmän. Hallituksen budjettiesitys ensi vuodelle on näiltä osin varsin vajavainen. PS esittää työn ja yrittämisen verotuksen keventämistä. Samalla julkisia menoja tulisi karsia merkittävästi, jotta budjetin alijäämä alenisi.

Vaihtoehtobudjetissa tuloverotusta kevennettäisiin 145 miljoonaa euroa. Tämä lisäisi kansalaisten ostovoimaa ja kannustaisi työntekoon. Hallituksen tekemät liikkumisen hintaa nostaneet veronkorotukset ovat olleet haitallisia työnteon ja yritystoiminnan kannattavuudelle. PS:n budjetissa ehdotetaan polttoaineiden verotusta kevennettävän noin 250 miljoonaa euroa.

Yritysverotuksessa ehdotetaan Viron veromallin selvittämistä ja sen kokeilua. Viron mallissa yritykselle jätettyä tulosta ei veroteta, vaan verotus tapahtuu vasta kun yrityksestä maksetaan tulosta ulos, lähinnä osinkoina. Osakesäästötilin rajoituksia halutaan höllentää. Osakesäästötilin yläraja on nykyisin 50000 euroa. Ylärajaksi esitetään 100000 euroa. Tavoitteena on lisätä kotitalouksien säästämistä ja saada nykyistä suurempia tuottoja. Talletusten tuotto on nykyisin käytännössä nolla. Yritysten pääoman saatavuus paranisi.

Julkisia menoja vähennettäisiin leikkaamalla kehitysapua, haittamaahanmuuton kuluja ja YLE:n kustannuksia. Kehitysapua vähennettäisiin 520 miljoonaa eli vajaa puolet nykytasosta, joka on 1257 miljoonaa euroa. Kehitysapuun liitettäisiin nykyistä tiukempia ehtoja. YLE:n kuluja vähennettäisiin 139 miljoonaa euroa, jolloin YLE-vero alenisi selvästi.

Julkiselle taloudelle tulisi laatia monivuotinen korjausohjelma, jolla saataisiin rakenteellinen kestävyysvaje poistettua tai ainakin pienenemään merkittävästi.

“Suomen työmarkkinat eivät kerta kaikkiaan toimi hyvin. Ongelma on vakava. Vastaavaa ei ole muissa pohjoismaissa. Koko hyvinvointivaltion olemassaolo on jo uhattuna.”

Suomen talous on ollut jo yli kymmenen vuotta pohjoismaiden heikoin suoriutuja. BKT:n kasvu on ollut hitainta ja työllisyysaste alhaisin. Lisäksi julkisessa taloudessa on kestävyysvaje, jollaista muissa pohjoismaissa ei ole. Hyvät neuvot ovat nyt tarpeen.

Tilastokeskuksen lukujen mukaan työttömiä on nyt noin 165000 henkilöä. TEM-ministeriö käyttää laajaa työttömyyden käsitettä. Siihen kuuluvat työttömät, vajaatyölliset ja erilaisissa työvoimapalveluissa olevat. Tämä luku oli lokakuun lopussa 372000 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömiä oli 108000 henkilöä. Samaan aikaan Suomessa oli avoimia työpaikkoja ennätysmäärä 170000. Suomessa on kaikkien aikojen pahin työvoimapula.

Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos (PTT) on arvioinut, että työttömyyden laajat kustannukset ovat peräti 10,8 miljardia vuodessa. Julkisen talouden kestävyysvajeen arviot ovat samaa suuruusluokkaa.

Suomen työmarkkinat eivät kerta kaikkiaan toimi hyvin. Ongelma on vakava. Vastaavaa ei ole muissa pohjoismaissa. Koko hyvinvointivaltion olemassaolo on jo uhattuna. PS:n vaihtoehtobudjetissa on hyviä ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi. Ratkaisevaa on ihmisten kannustaminen työntekoon ja yrittäjyyden edistäminen. Julkinen sektori työllistää jo nyt liikaa. Lähes 30 prosenttia työllisistä on julkisella sektorilla, mikä on aivan liikaa. Luku on EU- ja OECD-maiden korkeimpia.

Kokonaisveroasteemme eli kaikki verot suhteessa bruttokansantuotteeseen on myös EU- ja OECD-maiden korkeimpia. Veroaste saadaan laskemaan vain vähentämällä veroja ja lisäämällä BKT:n kasvua. BKT saadaan kasvamaan lisäämällä työllisten määrää ja parantamalla tuottavuuden kasvua. PS:n vaihtoehtobudjetin veronkevennykset palkansaajille ja yrityksille ovat oikean suuntaisia kuten myös julkisten menojen karsiminen. Hallituksen budjettiesityksestä ei löydy vastaavanlaisia toimenpiteitä.

Vaihtoehtobudjetin perusteluissa voisi tuoda enemmän esille varsinkin pk-yrityksille tarpeellinen työehtojen paikallisen sopimisen edistäminen. pk-yritysten toiminnan edistäminen on ratkaisevaa Suomen työllisyysasteen nostamiseksi muiden pohjoismaiden tasolle. Myös työnteon kannustinloukkujen vähentämistä voisi korostaa nykyistä enemmän.

Heikki Koskenkylä. Arkistokuvaa.

Heikki Koskenkylä